Suomalainen lääkäri potilaana - erityisesti päihdepotilaana

Kun 28.2.2000 tarkastettiin Tampereen yliopistossa työterveyslääkäri Eliisa Mäenpään väitöskirja Sairaalalääkärin jaksamisesta työterveyslääkärin näkökulmasta, lienee aika tarkastella kaikista hankalinta - lääkärin suostumista päihdepotilaaksi.

Pekka Kiviranta

Väkivaltaisille psyykkisesti sairaille lapsille ja nuorille halutaan oma hoitoyksikkö

Psykiatrisissa sairaaloissa vastaan tulee joka vuosi muutama lapsi tai nuori, jonka hoidossa on suuria vaikeuksia. Hän on psykoosissa tai sairastunut huumausaineista ja käyttäytyy erittäin väkivaltaisesti sekä itseään että muita kohtaan. Hänelle on vaikea löytää oikeaa hoitopaikkaa.

Ulla Järvi

Kansliapäällikkö Markku Lehto: Kaikkiaan 1990-luvulla on mennyt paremmin kuin pelättiin

- Kaikkiaan on terveyspalvelujen osalta viime vuosina mennyt paremmin kuin 1990-luvun alussa pelättiin. Silloin tuntui, että maailma kaatuu niskaan ja kaikki luhistuu. Mutta palvelut ovat kuitenkin pysyneet kohtuullisen hyvinä, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehto.

Tuomo Saarikko

Peijaksen sairaalan etäpoliklinikan vaikutukset alueelliseen hoitoprosessiin

Peijaksen sairaanhoitoalueen tietojärjestelmä on ensimmäisiä sähköisiä hoitoketjusovelluksia terveydenhuollossa. Verkottumisen väylänä palvelee erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö, jonka integraatioalustana toimii sähköinen lähetejärjestelmä. Siinä voidaan siirtää perinteistä lähetetekstiä ja laboratoriotuloksia, mutta laajemmassa mielessä myös kuvantamistuotteita ja videokuvaa. Lähetejärjestelmä muodostaa erikoissairaanhoitoa ja perusterveydenhuoltoa sitovan yhteyden ja luo mahdollisuuden toimintaprosessien kehittämiseen sekä uusimuotoisten palveluiden käyttöön.

Kari Harno, Teemu Paavola, Maria Böckerman, Christer Carlson, Pertti Viikinkoski

Lääkäri väkivallan kohteena - lainopillisia näkökulmia

Tarkasteltaessa lainopillisesta näkökulmasta lääkäriin kohdistuvaa väkivaltaa tulee käsiteltäväksi toisaalta väkivallan käyttäjän menettelyn oikeudellinen arviointi ja toisaalta sen arviointi, minkälaisia hyväksyttäviä keinoja on käytettävissä torjuttaessa henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa ja kiinniotettaessa väkivaltaan syyllistynyttä. Väkivaltakäsitteellä ei ole Suomen rikoslainsäädännössä tarkkarajaista määritelmää, vaikka sitä käytetään useassa lainkohdassa. Usein väkivallan käytön rinnalla puhutaan laissa myös väkivallalla uhkaamisesta.

Martti Majanen

Porvoolainen sai valita omalääkärinsä

Maassamme ollaan pikkuhiljaa siirtymässä valtakunnan kattavaan omalääkäriperiaatteella toimivaan julkiseen perusterveydenhuoltomalliin. Siirtymisen kannustimena on ollut lääkärien vastaanotolle pääsyn helpottaminen. Kun jonot pitkittyvät, niin väestö hermostuu ja paineet järjestelmän toimivuuden parantamiseksi kasvavat. Omalääkärijärjestelmää soveltavien terveyskeskusten määrä on kasvanut jatkuvasti, ja 1.9.1999 myös Porvoon terveyskeskus liittyi joukkoon.

Pertti Soveri, Jukka Putro

Globaali etiikka ja lääketiede

Globaali etiikka pyrkii määrittelemään eri kulttuureja ja uskontoja yhdistäviä arvolähtökohtia. Sen tavoitteena on yhteisen moraalinormiston hahmottaminen maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Taloudellisen globalisaation eriarvoisuutta lisäävän vaikutuksen hillitsemiseksi tarvitaan lisää vastuukykyisyyttä ja kokonaisuuden huomioon ottavaa ajattelua. Kirjoituksessa pohditaan, mitä tämä merkitsisi bioetiikan ja lääkärin työn kannalta. Kirjoittaja on osallistunut globaali etiikka -prosessin kehittämiseen vuodesta 1992 lähtien yhteistyössä saksalaisen professori Hans Küngin kanssa.

Reijo E. Heinonen

Akrobaatti

Adoben PostScriptista kehitetty pdf-tiedostomuoto on saavuttanut perustyökalun aseman julkaisutoiminnassa. Esitysmuotoa voidaan soveltaa yllättävän monin tavoin.

Erkki Karjalainen

Suomalaista kansan-parannusta, ylikansallista uskomus-lääkintää

Luontais- eli vaihtoehto- eli uskomuslääkintää pidetään usein synonyymina perinteiselle kansanlääkinnälle. Käsitys on virheellinen: uskomuslääkintä on jälkiteollisen yhteiskunnan ilmiö, laaja elinkeino ja moderni kaupanala, joka tuottaa teollisesti lisäravinto- ja yrttivalmisteita sekä terapiapalveluita. Kansanomaisen lääkinnän osuus uskomuslääkinnästä on pieni.

Hannes Karppinen ja manuaalinen terapia

Hannes Karppinen on parantajasukua. Vaikka hän on palkittu terapia-alan yrittäjä, on hän myös vanhaa kotimaista jäsenkorjaajaperinnettä edustava kansanparantaja. Terveydenhuollon koulutusta hänellä ei ole. Hänen käsityksensä elimistön toiminnasta ja kipujen syistä on sukua vanhan kiropraktiikan näkemykselle, jonka mukaan selkärangassa olevat häiriöt (virheasennot, lukkotilat, kiropraktiikassa subluksaatiot) ovat mitä moninaisimpien vaivojen syitä.

Veijo Saano