Suomen Reumaliiton selvitys nivelreumapotilaista: Yli puolet vastanneista ei voi tehdä entistä ansiotyötään

Suomen Reumaliitto teki marraskuussa 1999 selvityksen nivelreumapotilaiden elämästä sairauden kanssa. Kyselyyn vastasi 264 henkilöä, joista 83 prosenttia oli naisia ja 17 prosenttia miehiä. Tämä sukupuolijakauma vastaa hyvin pitkälti sairauden ilmenemistä väestössä, koska kaksi kolmasosaa nivelreumapotilaista on naisia.

Piristysruiske diabetestutkimukseen 30 miljoonaa markkaa suomalaisille tyypin 1 diabetestutkijoille

-Tyypin 1 diabetes on kauhea sairaus! Se tekee lapsesta väkisin aikuisen, jonka on pakko oppia kantamaan vastuu sairaudestaan ja elämäntavoistaan. Näin kuvailee tautia rouva Margery Perry Juvenile Diabetes Foundation -säätiöstä.

DIPP-tutkimus saa 15 miljoonaa markkaa

JDF tukee jo nyt suomalaista diabetestutkimusta. Säätiö on sitoutunut rahoittamaan DIPP-tutkimusta viiden seuraavan vuoden ajan noin kolmella miljoonalla markalla vuosittain. Tuki kattaa noin 30 prosenttia projektin kuluista.

Ulla Järvi

Lasten hyväksikäytön epäilyt nelinkertaistuneet

Stakesin selvityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten tietoon tuli 1.5.98- 30.4.99 välisenä aikana 778 lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä. Tämä luku sisältää kaikki esiin tulleet epäilyt riippumatta siitä, varmistuiko hyväksikäyttö vai ei. 1980-luvun alussa tehdyssä vastaavassa selvityksessä epäilyilmoituksia oli noin 170 vuodessa, 1990-luvun alussa noin 500.

Suomen ensimmäisestä avosydänleikkauksesta 40 vuotta

Turussa juhlittiin vapun alla Suomen ensimmäistä avosydänleikkausta, joka tehtiin sydän-keuhkokoneen avulla. Myös potilas, silloin 6-vuotias pikkutyttö, Taina Kevätlahti oli mukana juhlasymposiumissa.

Ulla Järvi

Miten hallita työaikaansa, jos on vuorotyössä tai aina työssä?

Kuinka voi hallita työaikaansa tulokseen ja kokonaisvastuuseen sitoutunut yritysasiantuntija, joka on aina töissä? Minkälaisiin kysymyksiin pitäisi paneutua varsinaisten vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa?

Olympiavieraan lääkkeentuonti Australiaan rajoitettua

Australian lääkelaitos (TGA) on julkaissut yksityiskohtaiset ohjeet olympialaisiin matkustavien urheilijoiden, valmentajien ja turistien henkilökohtaiseen tai muuhun käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden tuonnista. Ohjeissa määritellään mm. aineet, joita ei saa tuoda maahan. Näihin kuuluu mm. ihmis- tai eläinperäisiä injektiovalmisteita, androgeenisia tai anabolisia steroideja, peptidi- ja glykoproteiinihormoneja (kuten humaanikasvuhormonia tai koriongonadotrooppista hormonia) tai erytropoetiinia (EPO). Viranomaisen (TGA) ennakkoluvan vaativat mm. vaihtoehtolääkkeet, eräät rohdokset, kuten kiinalaiset perinteiset lääkkeet, sekä antibiootit ja lisäravinteet. Ohjeisiin lienee hyvä tutustua jokaisen, joka työskentelee olympialaisten valmisteluissa tai aikoo matkustaa kisapaikalle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Potilas- ja tietovirrat tietoyhteiskunnassa

Sairaus- ja diagnoosikeskeinen ajattelutapamme on kahlinnut vuosikaudet potilas- ja tietovirtoja askeltamaan yhtä jalkaa terveydenhuollon kentässä. Tietoyhteiskunnan vahvistumisen myötä kahleet ovat kuitenkin alkaneet murentua. Sen seurauksena potilaat voivat vapautuneemmin etsiä vastauksia pulmiinsa niin koti- kuin ulkomaisilta asiantuntijoilta tai erilaisista tietokannoista.

Kari Harno, Teemu Paavola Ja Paul Lillrank

Patient- och informationsströmmar i informationssamhället

Ett sjukdoms- och diagnoscentrerat tänkesätt har i åratal fjättrat patient- och informationsströmmarna som tvingats hålla samma tempo inom hälso- och sjukvården. Efter hand som informationssamhället befästs har man emellertid börjat frigöra sig från dessa bojor. Som en följd av detta har fått patienterna större frihet söka lösningar på sina problem hos både inhemsk och utländsk expertis eller i olika databaser.

Kari Harno, Teemu Paavola Ja Paul Lillrank

Sydänmerkki tutuksi

Sydän- ja verisuonisairastavuus on maassamme vähentynyt rajusti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Erityisen myönteistä kehitys on ollut keski-ikäisillä, joilla kuolleisuus on pienentynyt jopa kolmannekseen 1960-luvun lopun huippuvuosista. Sepelvaltimotauti onkin nykyisin entistä useammin ikääntyneiden ongelma, ja tyypillisin potilas on yli 75-vuotias ikäihminen, useammin nainen kuin mies. Toinen tyypillinen piirre on väestöryhmien välinen sairastavuusero; huonossa taloudellisessa tai sosiaalisessa asemassa olevia tauti kurittaa parempiosaisia useammin.

Matti Uusitupa