Vakavien sappisairauksien kuvantamisdiagnostiikka ja hoito

23.3.2001 Oulun yliopisto

Heljä Oikarinen

Akuutin pankreatiitin diagnosointi inflammaatiomarkkerien avulla

23.3.2001 Helsingin yliopisto

Marja-Leena Kylänpää-Bäck

Keskosten aivotutkimukset ja kuulonseulonta apuna vammaisuuden ennustamisessa

23.3.2001 Oulun yliopisto

Marita Valkama

Lääkeväärennökset kasvava ongelma Venäjällä

SCRIP 2001; nro 2632:6 (JE I-H)

Pääkirjoitus (SLL 19/2001): Soininvaara puhuu vihdoinkin asiaa

Toistettakoon vielä kerran jo hokemanluonteinen tosiasia, että Suomen terveydenhuollon rahoitus laskettuna osuutena BKT:sta, on selvästi alle EU-maiden 8 %:n keskitason. Suomen tälle vuodelle arvioitu prosenttiosuus on vain 6,7, Ruotsin 8,4, Tanskan 8,3, Ranskan 9,6, Italian 8,4 ja Kreikankin 8,3. Vaikka jokainen voi antaa näille laskemille oman arvonsa, ydinsanoma ei muutu: Suomen julkinen terveydenhuolto ei ryve rahassa eikä tuhlaa sitä. Maassa on käyty koko 1990-luku intensiivistä terveydenhuollon priorisointikeskustelua, jonka ensimmäisiä johtopäätöksiä oli, ettei julkisesta terveydenhuollosta löydy ainuttakaan huonosti perusteltua tai luksustyyppistä palvelua.

Soininvaara palauttaisi sairaanhoitoon miljardeja

Soininvaara esitti näkemyksensä kolumnissaan Etelä-Suomen Sanomissa viime sunnuntaina. ”Olisi syytä käyttää kohtuullinen osuus lisääntyneestä väljyydestä myös joidenkin tehtyjen säästöjen perumiseen ja ennen kaikkea uusien ongelmien korjaamiseen”, Soininvaara kirjoittaa.

Lääkärikoulutukseen kaavaillaan 70 aloituspaikan lisäystä

Aloituspaikkojen lisäys perustuu sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavana olevaan laajempaan terveydenhuollon kehittämispakettiin, jossa lääkärikoulutuksen sisäänottomääriä suunnitellaan lisättäväksi juuri 70 paikalla.

Lääkäriliitto huolissaan: Nykyinen neuvottelu- järjestelmä ontuu

Lääkäriliitto on huolissaan julkisen terveydenhuollon eriarvoistumisesta paikallisten sopimusten takia. Käytännössä asia tarkoittaa sitä, että kunnat kilpailevat keskenään lääkärikunnasta. Tämän seurauksena terveydenhuollon palvelutuotanto eriarvoistuu.

Tutkimus-EVO - rahoitukseen vakautta ja läpinäkyvyyttä

Suomalainen kliininen lääketieteen tutkimus on kansainvälisesti korkealla tasolla. Tähän on monia syitä: lääkäritutkijoiden hyvä peruskoulutus, yhtenäinen väestö, joka osallistuu hyvin tutkimuksiin, kattavat rekisterit ja hyvä yhteistyö perustutkijoiden kanssa. Tutkimusrahoitus on viime vuosina myös ollut lisääntymässä ja sen käyttö jäntevöitymässä.

Hannu Halila

Stabilitet och synlighet i statliga forskningsanslag

Den finländska kliniska forskningen ligger internationellt sett på en hög nivå. Det finns många orsaker till detta: de medicinska forskarnas grundutbildning är god, befolkningen är enhetlig och ställer upp för forskningen, det finns täckande register och samarbetet med grundforskarna är gott. Även anslagen för forskningen har ökat de senaste åren och större stadga har uppnåtts i användningen av forskningsanslagen.

Hannu Halila