76146 osumaa

Tupakkaoikeudenkäynnit

Kansainväliset tupakkayhtiöt ovat 1950-luvulta saakka olleet vastaajina lukuisissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Korvausvaateiden perustana on tuotevastuu. Tupakkafirmat ovat laskeneet liikkeelle tuotteita, jotka oletetulla tavalla käytettyinä vahingoittavat kuluttajia. Kanteita on yleensä ajettu tuottamusperusteisina. Tupakkayhtiöt ovat viimeistään 1940-luvulla tienneet savukkeiden aiheuttavan keuhkosyöpää, mutta yhtiöt ovat salanneet tämän seikan ja lisäksi nimenomaisesti valehdelleet, ettei savukkeiden ja syövän välisestä kausaalisyhteydestä ole esitetty lääketieteellistä näyttöä. Savukkeita markkinoidessaan tupakkateollisuus on pyrkinyt antamaan kuluttajille kuvan täysin haitattomista tuotteista tai ainakin tuotteista, joiden vaarallisuus on vähäistä verrattuna elämän muihin riskitekijöihin.

Erkki Aurejärvi

Vuorovaikutustaitoja lääkäreille

Lääkäreiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä, hoitoon sitoutumista, hoitomyönteisyyttä sekä lääketieteellisen hoidon tuloksia. Suomessa on tällä vuosikymmenellä lisätty vuorovaikutustaitojen opetusta lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet terveyskeskuslääkärit ja onkologit. Duodecim järjesti erityisesti sairaalalääkäreille suunnattua vuorovaikutuskoulutusta vuosina 1997-1998. Koulutettavat kokivat oppineensa uudella tavalla potilaan kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Pauli Karvonen, Pekka Larivaara, Päivi Hietanen, Marja Hyöty, Olavi Lindfors, Tuuli Nikkarinen, Markku Viren

Yleisestä vahingonkorvausoikeudesta terveydenhoidossa

Potilaalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta useiden normien perusteella. Terveydenhoitopalveluja saavien erityiseksi turvaksi on säädetty potilasvahinkolaki ja perustettu lääkevakuutusjärjestelmä. Myös erilaiset sosiaalilainsäädäntöön perustuvat korvaukset turvaavat potilaan asemaa. Niiden lisäksi potilas voi saada suojaa yleisen vahingonkorvausoikeuden avulla.

Pauli Ståhlberg

Kuulumisia CP:stä

Suomen puheenjohtajakausi alkoi CP:ssä vuoden alussa, ja kevätkaudelle kasaantuikin tavallista enemmän kokouksia. CP:n eräänä ongelmana on ollut sen keskusjärjestörooli muiden Euroopan lääkärijärjestöjen suhteen, joilla on enenevästi esiintynyt pyrkimyksiä itsenäistyä kokonaan CP:stä. Tämän vuoksi CP kutsui heti alkajaiseksi kaikki tärkeimmät lääkärijärjestöt keskustelemaan organisaation uudistustarpeista. Tammikuussa pidetyssä kokouksessa kuultiin paljon kritiikkiä, mutta myös parannusehdotuksia. Työtä on jatkettu oikeiden yhteistyömuotojen löytämiseksi. CP:n toimistoa ja asiantuntemusta voisivat muutkin hyödyntää, mutta ongelmana on ollut muualta tulevien aloitteiden hidas käsittely ja toisinaan torjuminen CP:n elimissä. Tarkoitus on, että tärkeimpien lääkärijärjestöjen yhteiset pelisäännöt voitaisiin hyväksyä sekä CP:ssä että muissa järjestöissä ensi syksynä.

Markku Äärimaa

Suomi kampanjoi saadakseen oman EU-viraston

Hallitus, Helsingin kaupunki sekä yliopisto ovat yhdistäneet voimansa kampanjoimaan uuden EU-viraston sijoittamiseksi Helsinkiin. Kyse on Euroopan elintarvikevirastosta (European Food Authority), jonka tavoitteena on aloittaa toimintansa jo vuonna 2002. Päätöksiä asiasta tehdään mahdollisesti jo kesäkuussa 2000 Portugalin huippukokouksessa Feirassa. Suomalaisten kampanja käy parhaillaan kuumimmillaan, kun eurooppalaisia päättäjiä pyritään saamaan hankkeelle myötämieliseksi ennen tärkeän päätöksen tekemistä.

Virva Ojanperä-Kataja

Liikuntalääketieteen oppikirjasta uudistettu painos

Liikuntalääketiede sai ensimmäisen suomenkielisen oppi- ja käsikirjansa vuonna 1995. Nyt teos on ilmestynyt toisena, uusittuna painoksena. Kirja on sisällöltään hyvin edellisen painoksen kaltainen, kuten tekijätkin toteavat. Kaikki taulukot on ajantasaistettu ja kirjan ulkoasu on uudistettu. Tekijöistä yksi on korvautunut uudella, ja parissa luvussa on aikaisemman tekijän rinnalle tullut tueksi toinenkin asiantuntija.

Olli Korhonen

Tietoa elintarviketuotannon varjopuolelta

Tiedätkö mitä syöt? esittää tietoja ruoan kemiasta, ravinnon riskeistä, säilöntä- ja säilytystavoista sekä elintarviketuotannon etiikasta. Runsaasti yksityiskohtia ja potentiaalisia uhkia, mutta vähemmän havainnollista ja objektiivista tietoa riskien todennäköisyydestä. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kirjoittaja on eläinlääkäri, elintarvikehygieenikko ja farmaseutti, ja hänen ilmoitetaan toimineen tarkastuseläinlääkärinä teurastamoissa ja elintarvikevalvonnassa sekä tutkijana lääkelaitoksessa.

Antti Aro

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030