Lakon sovittelu käynnistynyt

Lääkärien lakko on kestänyt muutamaa päivää vaille kahdeksan viikkoa, kun tämä lehti tavoittaa lukijat 4.5. Vaikka julkisuudessa on viime viikkoina näkynyt yhtä enemmän mielipiteitä lakon seurauksista maamme terveydenhuollolle ja niistä ongelmista, jotka lakon päättymisen jälkeen on ratkaistava tavalla tai toisella, ei työantajia edustava KT pitkään aikaan katsonut niitä niin merkittäviksi asioiksi, että todellisten neuvottelujen aloittamiseen olisi ollut tarvetta. Vapun juhlinta käynnistyi lakkoasetelman jököttäessä paikallaan.

Taito Pekkarinen

Johtavat lääkärit toivovat lakon loppuvan nopeasti

Johtavat lääkärit toivovat lääkärilakon loppuvan mahdollisimman pian.

Suvi Sariola

Lakon sovittelu alkoi

Lääkärilakon sovittelu alkoi tämän viikon keskiviikkona valtakunnansovittelijan toimistossa. Valtakunnansovittelija Juhani Salonius päätti viime viikolla lakon varsinainen sovittelutoiminnan aloittamisesta ja kutsua koolle Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edustajista koostuvan ns. suuren neuvotteluryhmän.

Suomen Medisiinariliitto kasvaneista sisäänottomääristä: Kaikki eivät mahdu luentosaleihin, kliinistä opetusta liinavaatevarastoissa

Suomen Medisiinariliiton kevätliittokokouksen mielestä lääketieteen perusopetuksen määrärahat ovat riittämättömiä. Määrärahojen niukkuus on myös huonontanut opetuksen tasoa viime vuosina. SML vaatii, että lääketieteen perusopetuksen määrärahat on turvattava.

Mika Vehkasaari

Suomen Kuvalehden selvitys: Lakko ei ole muuttanut suomalaisten myönteistä kuvaa lääkäreistä

Suomen Kuvalehden Taloustutkimus Oy:llä teettämän kyselyn perusteella lääkärilakko ei ole muuttanut suomalaisten ennestään hyvin myönteistä kuvaa lääkäreistä.

Mika Vehkasaari

Lastenpsykiatri Marjukka Pajulo tutki päihdeäitejä Äitiys on suuri mahdollisuus - jos hoito tulee ajoissa

Äidiksi tuleminen tarjoaa päihdeongelmaiselle naiselle erityisen hyvän mahdollisuuden muuttaa elämänsä suuntaa. Vaara masentua ja uupua on hänellä kuitenkin erityisen suuri.

Ulla Järvi

Kantasoluhoidot tulevat - lainsäädäntö ei ole valmis

Kantasolu- ja solukorvaushoidot ovat tulevaisuuden lääketieteen arkea.

Ulla Järvi

Kuntoutuuko myosiittia sairastava?

Dermatomyosiitti, polymyosiitti ja inklusio body myosiitti ovat etiologialtaan tuntemattomia, harvinaisia autoimmuunitauteja, joissa lihastulehdus on keskeinen oire. Tulehdus aiheuttaa etenevää lihaskatoa, josta seuraa voiman heikkenemistä sekä liike- ja liikkumisvaikeuksia. Inflammatoristen myosiittien hoitoon käytetään oraalisten glukokortikoidien ohella tarvittaessa solunsalpaajalääkitystä. Tulehduksen rauhoittuessa toimintakyvyn palauttaminen kuntoutuksen ja fysioterapian keinoin, erityisesti lihasharjoituksin, on keskeinen osa hoitoa.

Jorma V. Viitanen, Sirpa Heikkilä

Maha-suolikanavan sairauksien aiheuttamat suumuutokset

Maha-suolikanavan sairaudet voivat aiheuttaa tulehdusmuutoksia myös suun alueelle. Yleisimpiä ovat kielen ja suun limakalvojen pitkäaikainen tulehdus ja aftaa muistuttavat haavaumat. Gastroesofageaalista refluksia sairastavilla esiintyy hampaiden eroosiovaurioita, ja keliaakikoilla on usein hammaskiilteen kehityshäiriöitä. Crohnin tautia sairastavilla voi ilmetä kasvojen ja huulten turvotusta sekä poskien limakalvopaksunnoksia. Maha-suolikanavan sairauksiin liittyvien suumuutosten tunnistaminen voi jouduttaa potilaan taudinmääritystä ja hoidon aloitusta.

Kristiina Heikinheimo, Tia Turunen, Veikko Luostarinen, Asko Kuusilehto

Ensilinjan hoito hormoniherkässä rintasyövässä

Hormoniherkkien rintasyöpien hoidossa tapahtuu jatkuvasti kehitystä ja hoitokäytännöt muuttuvat uusien lääkkeiden ansiosta. Viime vuosikymmenellä käyttöön otetut ei-steroidaaliset aromataasientsyymin estäjät ovat osoittautuneet tehokkaammiksi ja vähintään yhtä turvallisiksi kuin aikaisemmin käytetyt antiestrogeenivalmisteet.

Eeva Salminen, Outi Ahokoski