76146 osumaa

Lyhyesti: Siedätyshoidossa suun kautta ei tehoa pölypunkkiallergiaan

Siedätyshoito pistosten sijasta suun kautta vaikuttaisi mukavalta. Italialaiset kokeilivatkin tätä huonepölypunkkiallergiaa sairastaville 75 nuhapotilaalle kahden vuoden ajan; sarjasta tosin putosi tehottomuuden takia pois 8/37 aktiiviryhmästä ja 15/38 lumeryhmästä. Ryhmien välillä ei todettu eroja oireistossa tai lääkkeiden käytössä. Sen sijaan seerumin IgE-vasta-ainepitoisuus pölypunkkia kohtaan suureni aktiivihoidossa, mutta ei verrrokeilla; suojaavaksi katsotuissa IgG4-pitoisuuksissa ei havaittu eroa. Vakavia sivuvaikutuksia ei raportoitu. Tutkijat eivät siis havainneet vastetta, mutta epäilivät saneeraustoimien osittain sekoittaneen tulosten luotettavuutta. Näin ollen joudumme edelleen tyytymään perinteisen saneerauksen ohella lääkkeisiin ja pistoksiin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Koulukiusaaminen liittyy oppilaan pituuteen

Wessexissa on seurattu tiettyä lapsikohorttia jo toistakymmentä vuotta. Aineistosta selvitettiin, miten pituus liittyy koulukiusaamiseen vertaamalla 92:ta noin 14-vuotiasta lyhyttä oppilasta 117 normaalipituiseen verrokkiin. Lyhyet oppilaat olivat keskimäärin 1,9 SD alle keskipituuden. Lyhyet pojat kokivat tulleensa kiusatuiksi sekä ala- että yläasteella. Kiusatut olivat myös enemmän yksikseen, vaikka kaverien lukumäärä oli sama pituudesta riippumatta. Tutkimus viittaa siihen, että pituuskasvulla on psykososiaalinen merkitys.

Robert Paul

Uusi astman hoitomuoto - laihdutus

Pääkaupunkiseudun kollegat julkaisivat mielenkiintoisen tutkimuksen painon pudotuksen merkityksestä astman hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana 38 ylipainoista (BMI 30-42 kg/m2) astmaatikkoa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toiselle annettiin painonpudotusneuvontaa, johon kuului 12 ohjelmoitua laihduttamiseen tähtäävää ryhmäistuntoa (ohjelman kesto 14 viikkoa) ja 8 viikon mittainen vähäenergiainen ruokavalio (Nutrilett, 1 760 kJ/pv). Verrokkiryhmällä oli samat istunnot, mutta keskustelunaiheet valittiin ryhmän kesken vapaamuotoisesti.

Hannu Puolijoki

Paklitakseli testissä

Paklitakselin asemasta etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa on käyty Suomessakin vilkasta keskustelua, osaksi lääkkeen korkean hinnan vuoksi. Kannanottojen painavuutta on kuitenkin rajoittanut hyvin tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten puute. Nyt tunnettu eurooppalainen tutkimusorganisaatio EORTC raportoi ensimmäisen julkaisuksi asti ehtineen sellaisen satunnaistetun tutkimuksen tuloksen, jossa paklitakselia on verrattu levinneen rintasyövän hoidon perinteiseen kulmakiveen, doksorubisiiniin.

Heikki Joensuu

Epilepsiaa sairastavien pikkulasten pitkäaikaisennuste

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa on usein pidetty varsin huonoennusteisena tautina. Syy pessimismiin voi kuitenkin johtua siitä, että useimmat tutkimukset on tehty sairaala-aineistoista, joihin on valikoitunut vaikeimmin sairaita lapsia. Oulussa tehtiin ansiokas väestöpohjainen tutkimus, jossa selvitettiin epilepsian yleisyyttä ja ennustetta alle kaksivuotiaiden keskuudessa.

Per Ashorn

Lisää haittahavaintoja ja varoituksia yrttilääkkeistä

Eri puolilta maailmaa on kantautunut tietoja rohdoksien ja erityisesti kiinalaisten yrttilääkkeiden aiheuttamista vakavista haitoista, kuten munuaisvaurioista. Myös masennusoireisiin ilmeisen laajasti käytetty mäkikuisma on tuottanut ongelmia, koska sen on todettu aiheuttaneen interaktioita eräiden HIV-lääkkeiden sekä joidenkin yleisesti käytettyjen muiden reseptilääkkeiden kanssa. Lääkettä määrätessä on tärkeätä kysyä myös potilaan käyttämistä rohdoksista ja huomauttaa haitallisten yhteisvaikutuksien mahdollisuudesta. Rohdosten käytön yleistyessä lääkärin on syytä tuntea niiden yhteisvaikutukset tavanomaisimpien lääkehoitojen kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Vastasyntyneiden HIV estettävissä

HIV siirtyy äidistä raskauden aikana vastasyntyneeseen ja vuosittain infektoituu tällä tavoin lähes 600 000 lasta. Valtaosa heistä syntyy Saharan eteläpuolisissa Afrikan maissa, joilla on niukasti voimavaroja terveydenhuoltoon. Nyt käytettävissä on kolme lyhytkestoista, tutkimuksin dokumentoitua ehkäisyhoitoa, joiden kustannuksetkin ovat kohtuulliset. Nk.Thai-versiossa annetaan äidille ja vastasyntyneelle tsidovudiinia, PETRA-versiossa tsidovudiiniin lisätään lamivudiini, ja uusimmassa versiossa HIVNET käytetään nevirapiinia yhtenä annoksena. Näitä äskettäin kehitettyjä hoitoja kutsutaan lääkkeellisiksi rokotteiksi HIV:a vastaan. Ongelmia tuottaa raskaana olevien saaminen Afrikassa hoitojen piiriin sekä imetys, mikä lisää tarttumisriskiä, mutta on välttämätön mm. puhtaan veden ja äidinmaitokorvikkeiden puuttuessa. Kun äiti ja isä usein kuolevat AIDS:iin, jää pelastunut lapsi orvoksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuberkuloosilääkkeistä pulaa Englannissa

Tuberkuloositapaukset ovat lisääntyneet Englannissa 20 % kymmenessä vuodessa ja Lontoon seudulla jopa 80 %. Nyt on ilmennyt pulaa isoniatsidista, BCG-rokotteesta ja tuberkuliinitesteistä. Maan johtavat tuberkuloosiasiantuntijat ovat huolestuneet siitä, että jopa 0,5 miljoonaa lasta ei saa ajoissa BCG-rokotusta. Pulaa on myös tuberkuloosin hoitoon perehtyneistä hoitajista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nevirapiinista vakavia iho- ja maksahaittoja

Euroopan lääkevalmistekomitea (CPMP) on lisännyt HIV-lääke nevirapiinin (Viramune) käyttöön liittyviä varotoimia. Tietoon on tullut useita vakavia, joskus kuolemaankin johtaneita ihosivuvaikutuksia (mm. Stevens-Johnson-oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi) sekä hepatiitteja, joihin usein on liittynyt ennakoivasti tai samanaikaisesti yliherkkyysoireita, kuten kuumeilua, ihottumaa, nivel- ja lihaskipuja, eosinofiliaa, granulosytopeniaa ja munuaisen toimintahäiriöitä. Reaktiot ovat ilmenneet yleensä kahden ensimmäisen hoitokuukauden kuluessa. Lääkkeen annostelussa aikuisilla ei saa ylittää 200 mg:n kerta-annosta vuorokaudessa kahden ensimmäisen hoitoviikon aikana, maksafunktioita tulee seurata entistä tiheämmin ja iho- tai yliherkkyysoireiden ilmaantuessa hoito tulee keskeyttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030