Rintamaidollako haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia?

Imetystä on pidetty ratkaisevan hyödyllisenä vastasyntyneen ja äidin terveyden edistäjänä, ja sen suosimiseksi on käynnistetty kansainvälisiä ja kansallisia terveysohjelmia, muokattu asenteita ja jaettu valtava määrä valistusta. Tässä tilanteessa herättää hämmennystä tutkimus, jossa mitattiin nuorten aikuisten yläraajan valtimon seinämän elastista ominaisuutta kaikututkimuksella ja verrattiin heidän vastasyntyneinä saamansa rintamaitoruokinnan pituutta tähän valtimon seinämän kovettumisen riskiä kuvaavaan löydökseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: ACE:n estäjä hidastaa ateroskleroosin etenemistä

SECURE-tutkimuksessa selviteltiin kaulavaltimoiden kaikututkimuksilla yli 700 potilaan pitkäaikaisen ramipriili- ja E-vitamiinilääkityksen vaikutuksia ateroskleroosin etenemiseen. E-vitamiini ei vaikuttanut valtimotaudin etenemiseen 4,5 vuoden seurannassa, mutta 10 mg ramipriilia hidasti sitä merkitsevästi. Löydökset selittävät osaltaan ACE:n estolla aikaisemmin todettuja edullisia vaikutuksia valtimotautitapahtumiin suuren riskin potilailla.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Tupakoitsijoiden ihon vanhenemisen biokemiaa tutkitaan

Havainnot siitä, että tupakointi vanhentaa, ovat ilmeisesti olleet herätteinä tutkimukselle, jossa verrattiin tupakoivien ja tupakoimattomien henkilöiden ihon kollageenin hajaantumiseen vaikuttavan metalloproteinaasi 1:n määrää. Näytteet otettiin pakaran ihosta ja analysoitiin kvantitatiivisella PCR-menetelmällä. Solunulkoisessa aineessa vaikuttava metalloproteinaasi 1 indusoitui merkitsevästi enemmän tupakoivien näytteissä. Vaikka tutkimus tehtiin pakaran ihosta, tupakoivien on syytä panna asia merkille, koska myös ultraviolettivalo aktivoi tätä entsyymitoimintaa. Siten tupakoinnin ja auringonvalon yhteisvaikutus näkyvillä olevissa ihon osissa voi olla huomattavampi kuin vaatteiden suojaamissa paikoissa.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Depressiopotilaan stigma

Psykiatrisiin sairauksiin liittyvä stigma, joka vanhemmilla potilailla on erityisen voimakas, heikentää hoitoonhakeutumista, mutta se saattaa myös lisätä hoidon keskeyttämisiä. Depressiopotilaita koskevassa tutkimuksessa todettiin yllättäen, että stigman kokeminen oli nuorilla voimakkaampaa kuin yli 65 vuotta täyttäneillä, mutta vain vanhuksilla stigma yhdistyi hoidon keskeyttämiseen. Koska depressiossa pitkäjänteinen hoito on ensiarvoisen tärkeää, tulisi lääkärien ja hoitohenkilökunnan pyrkiä vähentämään erityisesti iäkkäiden potilaiden stigmatuntemuksia. Näin voitaisiin vähentää myös hoidon keskeyttämisiä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Refluksitaudin hoito ei välttämättä paranna astmatasapainoa

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin 12:sta kriteerit täyttävästä tutkimuksesta, auttaako refluksiesofagiitin hoito astmapotilaan oireistoon. Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia omepratsolilla oli tehty 6, ranitidiinilla 3 ja simetidiinillä 2 (toisessa mukana kirurgiaa), ja lisäksi yhdessä käytettiin muuta konservatiivista hoitoa. Kahdeksassa tutkimuksessa saatiin astman suhteen vaste vähintään yhteen mitattuun seikkaan. Kuitenkaan hoidoilla ei saatu yleensä ottaen vastetta koviin mittareihin, kuten FEV1-tasoon, PEF-arvoihin tai yöoireisiin, joskin jonkin verran oireiden helpottumista voitiin todeta. Tutkijoiden mukaan yleislääkärin ei pitäisi suin päin koettaa refluksitaudin hoitoa astman helpottamiseksi. Tosin tässä meta-analyysissä oli mukana vain yhdestä viikosta kuuteen kuukauteen kestäneitä hoitoja.

Hannu Puolijoki

Rasituskoe edelleen keskeinen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuissa

Oireetonta tai vähäoireista sepelvaltimotautia ei yleensä kannata selvitellä varjoainekuvauksilla, ellei sydämen pumppauskyky ole heikentynyt tai sydänlihasiskemia kovin vaikea-asteinen. Lisävaloa lieväoireisen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuihin saatiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 200 sepelvaltimotautipotilaan (keski-ikä 73 vuotta) tilannetta keskimäärin 41 kuukautta. Kaikilla potilailla oli lähtötilanteessa stabiili rintakipuoireisto, mutta rasituskokeessa todettiin vahva sydänlihasiskemia, siis vähintään 2 mm:n ST-segmentin lasku. Potilaita hoidettiin parhaalla mahdollisella lääkehoidolla, tosin ilman ACE:n estäjää. Harvemmalle kuin joka neljännelle tehtiin ohitusleikkaus tai pallolaajennus oireiden vaikeutumisen takia seurannan aikana.

Juhani Airaksinen

Voidaanko unettomuuden hoidolla ehkäistä alkoholistin juomiskausia?

On yleisesti tunnettua, että alkoholistien unen laatu on heikentynyt. Tutkimusten mukaan alkoholistit myös usein hoitavat unettomuuttaan alkoholilla. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että unettomuus voisi olla uusia juomakausia ennakoiva tekijä. Tätä kysymystä tutkittiin hoitoon tulleiden alkoholistipotilaiden aineistosta.

Raimo Kr Salokangas

Keskivertolääkäri määräsi lääkkeitä 331 000 markan edestä vuonna 2000

Vuonna 2000 Kelan reseptirekisteri sisälsi tiedot lähes 25 miljoonasta lääkemääräyksestä, joiden keskimääräinen hinta oli 248 markkaa. Reseptien kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta noin 2 %, mutta niiden kustannukset lähes 9 %. Selitys tälle on ollut sama jo pitkään: lääkevalikoima uusiutuu, ja uudet lääkkeet ovat aikaisempaa kalliimpia. Kalleimpia reseptejä olivat määränneet syöpälääkärit ja neurologit, joilla resepti maksoi keskimäärin yli 700 mk. Kela on näinä aikoina lähettämässä lääkäreille henkilökohtaisen palautteen heidän vuoden 2000 aikana määräämistään lääkkeistä.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Kipulääkitys on Suomessa kovin erilaista verrattuna muihin Pohjoismaihin

Suomessa lääkitään kipua harvemmin kuin Tanskassa ja Ruotsissa, ja lääkevalintamme näyttävät muihin Pohjoismaihin verrattuna omaperäisiltä. Lääkeaineiden välinen suosiojärjestys on meillä vaihdellut tiheästi. Ensin ibuprofeeni syrjäytti ketoprofeenin kivun reseptilääkityksessä, ja vuonna 2000 nousi eniten käytetyksi aineeksi nimesulidi, jota Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ei ole markkinoilla.

Risto Huupponen, Arja Helin-Salmivaara, Sirpa Sairanen, Timo Klaukka

Ongelmana ketoprofeeni

Euroopan komissio hyväksyi äskettäin geneerisen rinnakkaisvalmisteen Aventiksen Profenid (Suomessa Orudis) -valmisteelle, mutta lisäsi valmisteyhteenvetoon vasta-aiheeksi sydämen toiminnanvajauksen ja listasi sen myös haittavaikutuksiin. Tämä valmiste eroaa nyt informaatiossaan sadoista muista EU-maissa kaupan olevista ketoprofeenivalmisteista, mikä aiheuttaa sekaannusta ja päänvaivaa lääkevalvontaviranomaisille. Aloite em. muutoksista tuli Ruotsista, missä ne on jo sisällytetty valmisteyhteenvetoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä