76144 osumaa

Primaarinen hyperparatyreoosi on hyvä hoitaa kirurgisesti

Hyperparatyreoosiin liittyy mm. munuaiskivien ja osteoporoosin vaara ja pahimmillaan joukko muitakin manifestaatioita, kuten psyykkiset häiriöt, hypertensio ja ruoansulatuskanavan oireet. Koska diagnoosi löytyy useimmiten helposti, todetun hyperkalsemian sivulöytönä, on virinnyt epätietoisuutta siitä, miten herkästi hyperparatyreoosi pitäisi hoitaa definitiivisesti eli poistamalla kirurgisesti leikkaamalla taustalla oleva lisäkilpirauhasadenooma tai -hyperplasia.

Robert Paul

Vomeronasaalinen elin uusimman kauno- ja tiedekirjallisuuden valossa

Eroottisia viestejä lähettävä vomeronasaalinen elin on hiljakkoin tullut tutuksi Eeva Nikoskelaisen yliopisto- ja sairaalamaailman kiemuroita kuvaavassa romaanissa. Yllätys ainakin allekirjoittaneelle tämän alan maallikolle oli se, että kyseessä ei ole kirjailijan mielikuvituksen luomus - sinänsä toki sellaisenaan kiintoisa - vaan että tästä elimestä on todella vankkaa biologista näyttöä, jota esitetään Sciencen tuoreessa yleiskatsauksessa.

Pertti Kirkinen

EBV-infektion immunologisten vaikutusten mysteerit selviämässä

Epstein-Barrin virus jättää immuunijärjestelmään pysyvät jäljet. Se infektoi B-soluja, jotka suurenevat, alkavat ekspressoida adheesiomolekyylejä ja tuottaa polyklonaalisia vasta-aineita. Nämä vaikutukset ovat pitkälti samanlaisia kuin mitogeenien tai eräiden sytokiinien aikaansaamat. EBV:llä on kuitenkin yksi ainutkertainen kyky: se tekee infektoimistaan B-soluista kuolemattomia.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Villien jyrsijöiden bakteereissa paljon antibioottiresistenssiä

Antibioottiresistenssin ajatellaan olevan paljolti seurausta bakteerien altistumisesta antibiooteille, ja lääkkeiden järkevän käytön uskotaan pitävän resistenssitilanteen hallinnassa. Englantilaistutkimuksen tulokset järkyttävät tätä antibioottipolitiikan peruspilaria. Tutkimuksessa osoitetaan, että antibiooteille täysin altistumattomien metsähiirien ja -myyrien enterobakteereista yli 90 % on resistenttejä beetalaktaameille ja 14-70 % tetrasykliineille. Vaikka tulokset on julkaistu arvovaltaisella foorumilla, en niitä ihan tältä istumalta usko. Pitää jäädä odottamaan varmistusta, vaikkapa Suomesta. Nature 1999;401:233-234

Matti Viljanen

Lyhyesti: Joka toisella antibiootti

Aasiassa on antibioottien käyttö yleisesti ottaen hurjempaa kuin esimerkiksi meillä. Kuinka hurjaa, siitä antaa vihiä Taiwanissa tehty pikku tutkimus. Sikäläisen sairaalan ensiapuun tulevilta potilailta otettiin virtsanäyte. Virtsaan erittynyt antibiootti on todettavissa 1-2 päivää pillerin nauttimisesta, vähän antibiootista riippuen. Potilaista yli puolella oli virtsassa antibioottia. Verrokkeina oli terveitä opiskelijoita ja eläkeläisiä. Heistäkin 7 % oli nauttinut antimikrobisia aineita. Ei ihme, että Taiwanissa pneumokokeistakin on 70 % resistenttejä penisilliinille.

Heikki Arvilommi

Sydän- ja verisuonitauteja lääkitään eri tavoin eri Pohjoismaissa

Verenkiertoelinsairauksien lääkkeitä käytetään kaikkialla länsimaissa yleisesti. Pohjoismaiden yhtenäinen tilastointi tarjoaa mahdollisuuden tarkastella hoitokäytäntöjen vaihtelua eri maissa. Suomessa käytettiin näitä lääkkeitä viime vuonna eniten, ja kulutus oli kasvusuunnassa myös muissa maissa (1). Nopeimmin on lisääntynyt lipidilääkkeiden käyttö. Eri lääkeryhmien käyttötavat kuitenkin vaihtelevat maasta toiseen.

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti - kirjallisuuskatsaus

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisätietoa diagnoosin ja hoitopäätösten tueksi erityisesti potilailla, joilla on labiili verenpaine, erillinen korkea systolinen verenpaine tai ortostaattinen hypertensio. Australialaisen kirjallisuuskatsauksen mukaan luotettava tutkimustieto menetelmän hyödyistä ja kustannusvaikuttavuudesta on kuitenkin edelleen puutteellista, eikä menetelmää suositella rutiininomaiseen kliiniseen käyttöön. Puuttuu myös yhtenäinen käytäntö siitä, miten menetelmän antamia tuloksia tulisi soveltaa kliinisessä päätöksenteossa. Lähivuosina raportoitavat tulokset meneillään olevista monikeskustutkimuksista antanevat asiaan lisävalaistusta.

Martti Teikari

Suomalainen asiantuntijakommentti

Verenpainetta pidetään kohonneena, jos henkilön verenpainetaso huonontaa hänen ennustettaan tai, kuten italialainen professori Zanchetti on esitelmässään todennut, verenpaine on koholla silloin, kun sen hoito aiheuttaa enemmän hyvää kuin pahaa. Kuitenkaan käytössämme, ainakaan jokapäiväisessä työssä, ei vielä ole välineitä, joilla pystyisimme helposti arvioimaan kardiovaskulaarista riskiä. Siksi on jouduttu sopimaan tietyt verenpainerajat, joiden yläpuolella verenpaine katsotaan kohonneeksi. Potilaan riskin arviointia vaikeuttaa lisäksi se, että useimmiten kohonnut verenpaine ei ole ainoa riskitekijä.

Ilkka Kantola

Hiilikuitulujitteinen nestekidepolymeeri luun sisäisenä implantaattina

Metallisten tekonivelten ja luun kiinnitysvälineiden käyttö on vakiintunut keskeiseksi osaksi nivelrikon, reuman ja luunmurtumien leikkaushoitoa 1900-luvulla. Kaikilta ominaisuuksiltaan metallit eivät kuitenkaan ole ihanteellisia materiaaleja näihin tarkoituksiin. Metallien suuri jäykkyys luuhun verrattuna aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä ongelmia. Jäykkä metallinen implantaatti kantaa luuhun kohdistuvaa kuormaa liian tehokkaasti aiheuttaen luun heikkenemistä ja huokoistumista, mikä voi johtaa implantaatin irtoamiseen tai luun murtumiseen. Tämä lisää uusintaleikkausten määrää ja aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Korroosio, kuluminen, allergia ja tiettyjen syöpäsairauksien raportoitu esiintyminen ovat muita metallisten implantaattien käyttöön liittyviä ongelmia.

Jukka Kettunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030