DVD-tekniikan saloja

Elokuvien katselu DVD-levyiltä ei korvaa jättikankaan elämystä. Videonauhaan verrattuna DVD on huomattava parannus.

Erkki Karjalainen

Vesijärven myrkylliset sinilevät vuonna 1928

Kesäkuun lopulla 1928 Vesijärven vedessä alkoi esiintyä poikkeuksellisen runsasta kukkimista. Tilanne paheni edelleen heinäkuun alussa. Veden pinnalle muodostui vihreä, paikoin yhtenäinen peite ja samanaikaisesti syvemmät vesikerrokset värjääntyivät ruskean- tai harmaanvihreiksi. Leväkerrostuma ulottui useamman kymmenen senttimetrin syvyyteen.

Arno Forsius

Aivotutkimuksen lunastetut lupaukset ja tulevaisuudennäkymät

Aivotutkimuksen vuosikymmen on tutkijan näkökulmasta ollut voimakkaan kehityksen kautta eikä panostus suinkaan ole mennyt hukkaan. Molekyyli- ja solutason sekä aivorakenteiden toiminnan tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet huimasti ja samalla yhteistyö eri alojen aivotutkijoiden välillä on vahvistunut ennennäkemättömällä tavalla. - Lääkärilehdessä aiemmin tänä vuonna julkaistut kriittiset kirjoitukset aivotutkimuksesta ovat saaneet vastauksen Suomen Aivotutkimusseuran hallituksen jäsenistä koostuvalta kirjoittajajoukolta.

Synnöve Carlson, Matti Airaksinen, Hannu Alho, Eero Castrén, Markus Färkkilä, Irma Holopainen, Esa Korpi, Anders Paetau, Mikko Sams

Kommentti artikkeliin: Voiko ikäihmisen psyykenlääkitystä keventää?

Sirpa Hartikainen ym. artikkeli Voiko ikäihmisen psyykenlääkitystä keventää? (SLL 44/2000) käsitteli erittäin tärkeätä aihetta: ikäihmisten psyykenlääkkeiden tarpeellisuutta sekä kuinka psyykenlääkitystä tulisi arvioida jatkuvasti osana hoitoa. Artikkelissa tähdennettiin kuinka lääkityksen aloittamisen syyt voivat olla kovin diffuuseja, ja kuinka lääkitys voi muodostua pitkäaikaiseksi ilman, että varsinaisesti on arvioitu lääkityksen vaikutuksia ja sivuvaikutuksia.

Pirjo Juhela

Kirjoittajien kommentti

Kiitoksia Pirjo Juhelalle hyvistä huomioista ja tarkennuksista. Hän korostaa perustellusti psyykenlääkkeiden käytön indikaatioiden tarkkuutta. Psyykenlääke ei saa olla mikään mielialaongelmien yleislääke, vaan valmiste on valittava diagnoosin, spesifisten oireiden ja muiden samanaikaisten tautien mukaan, samalla muun lääkityksen vaikutuksia sekä vanhenemisen aiheuttamia farmakokinetiikan muutoksia punniten. Käytännössä ei useinkaan päästä näin tasokkaaseen hoitoon, vaan osa ikäihmisten psyykenlääkityksistä on vain päälle jääneitä ja vailla selvää tarkoitusta, jolloin niiden lopettaminen olisi eduksi potilaalle.

Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu, Timo Klaukka

Vastine Lääkärilehdessä olleeseen kirjoitukseen Aristolakkiayrtin myynti yleisölle tulisi lopettaa

Professori Juhana Idänpään-Heikkilän uutiskirjoituksesta (SLL 45/ 2000) saa virheellisen käsityksen, että Suomessa on vapaasti myynnissä aristolokkianyrttiä sisältäviä rohdosvalmisteita tai luontaistuotteita, jotka ovat aiheuttaneet munuaisvaurioita ja -syöpää. Lääkelaitoksen tiedon mukaan aristolokkiaa sisältäviä valmisteita ei ole koskaan ollut Suomessa myynnissä. Aristolokkiayrtti on ollut lääkeluettelon rohdos 80-luvulta lähtien, joskin lääkärilehden artikkelissa 45/2000 rohdoksen nimi oli kirjoitettu muotoon aristolakkianyrtti. Lääkeluettelon rohdos tarkoittaa sitä, että aristolokkiaa sisältävällä rohdosvalmisteella pitää olla Lääkelaitoksen myöntämä myyntilupa, ennen kuin se tulee meillä myyntiin. Tällaisia myyntilupia ei ole koskaan myönnetty. Elintarvikelainsäädännön perusteella lääkeluettelon rohdoksia ei voi olla luontaistuotteissa tai erityisvalmisteissa, jollei niiden lisäämisestä ole saatu puoltava lausunto Lääkelaitoksesta. Tullilaboratorion tarkastuksissa ei ole myöskään toistaiseksi jäänyt kiinni yhtään tuotetta, joka olisi sisältänyt aristolokkiarohdosta.

Sari Ekholm, Marja-Leena Nurminen

Kommentti edelliseen

Hyvä, että konsulit valvovat. Kirjoituksessani en tosin väittänyt, että aristolokkiaa olisi nimenomaan myynnissä Suomessa - mutta keskustelu lienee silti hyödyllistä. EU:n selvitysryhmän raportin perusteella aristolokkian tilanne on tuskin vesiselvä missään maassa ilman lisäselvityksiä. Aristolokkiaa on nyt löydetty korvikkeena mm. Stephania-, Clematis-, Akebia- ja Cocculus-yrteistä ja mm. Mu Tong ja Fang Ji -valmisteista, joissa sitä ei pitäisi virallisesti olla. Nämä luvattomasti tai valmistajan erehdyksen vuoksi aristolokkiaa sisältäneet tuotteet ovat aiheuttaneet munuaisvaurioita useissa EU maissa. Tämän havainnon jälkeen tarvitaan tehostettuja tutkimuksia yleisölle myytävien yrttien todellisista koostumuksista. Samaa korostaa myös EU:n asiantuntijaryhmä, joka kehottaa harkitsemaan, tulisiko riskejä mahdollisesti aiheuttavat valmisteet poistaa myynnistä ellei koostumusta pystytä laadunvalvontatestein tehokkaasti valvomaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Itsenäinen ammattijärjestö

Lääkäriliiton vanha valtuuskunta kokoontuu toimikautensa viimeiseen kokoukseen 8.-9.12. ja ehtii ottaa kantaa sopimustilanteeseen ja valitsee myös ensi vuodelle uuden puheenjohtajan ja hallituksen. Valtuuskunnan vaali ei tuonut mitään suuria yllätyksiä, nuoriso menetti yhden paikan sairaalaspesialisteille ja toisen kunnallislääkärien ryhmälle. Vallankumousta ei tullut eikä äänestysprosentti noussut niin korkealle kuin olisi voinut odottaa äänekkäimpien nettikapinallisten volyymistä tai viime keväisestä jäsenäänestyksestä. Ehkä kollegat kuitenkin äänestävät arvostamaansa tuttua kollegaa enemmän kuin jotakin tiettyä ryhmittymää. Osallistumattomien ajatukset tietysti mietityttävät; ilmaiseeko passiivisuus tyytyväisyyttä, protestia vai silkkaa välinpitämättömyyttä...

Kati Myllymäki

Kiitokset ja onnentoivotukset!

Tämän lehden ilmestymispäivänä kokoontuu Lääkäriliiton valtuuskunta syyskokoukseensa. Valtuuskuntakokousta edeltävä hallituksen kokous jää kohdallani viimeiseksi. Tässä yhteydessä on hyvä tarkastella myös mennyttä hallituskautta ja liiton toimintaa, jonka päätehtävä on parantaa jäsentensä etuja. Hyvät työnteon edellytykset ja asiallinen korvaus tehdystä työstä ovat tärkeitä keinoja lääkärien työtyytyväisyyden ja hyvinvoinnin takaamiseen.

Hanna Salmenpohja

Turkulaiset kandit Atte Meretoja ja Joni Suomi: Vastavalmistuneen lääkärin peruspalkaksi saatava vähintään 15 000 markkaa

- On mielestäni käsittämätöntä, että lääkärin erikoistuessa kuuden vuoden ajan peruspalkka ei nouse. Toinen käsittämättömyys on sitten se, mille tasolle palkka nousee erikoistumisen jälkeen, tuumii Turun yliopistossa lääketiedettä opiskeleva Atte Meretoja, joka myös on viidennen vuosikurssin isäntä.

Mika Vehkasaari