Oulu sai uudet virat

Ouluun saadaan ensi vuoden alusta kolme uutta väestövastuulääkärin virkaa sekä lisärahaa mm. lääkärien sijaisten palkkaamiseen. Oulun kaupunginvaltuusto on tehnyt asiasta päätöksen.

Poliisi ei pitänyt HYKS:n sydänkirurgian riitoja rikosasiana

Helsingin rikospoliisin tiedotteen mukaan HYKS:n sydänkirurgian ongelmat ovat johtuneet henkilöristiriidoista, eikä rikokseen viittavaa löytynyt.

Suomen Akatemialle uusi Terveyden tutkimuksen toimikunta

Suomen Akatemia on saanut toimielimiinsä uuden jäsenet. Terveyden tutkimuksen toimikunnan puheenjohtajana jatkaa professori Eero Vuorio Turun yliopistosta. Vuorio edustaa molekyylibiologiaa.

Eutanasia lailliseksi Hollannissa

Hollanti laillistaa eutanasian ensimmäisenä maana maailmassa. Maan parlamentin alahuone päätti laillistamisesta viime viikolla äänestyksen jälkeen. Päätökselle vaaditaan vielä senaatin vahvistus, jota kuitenkin pidetään pelkkänä muodollisuutena. Lain odotetaan tulevan voimaan ensi vuonna.

Suomalaiset käyttivät alkoholiin 20,2 miljardia

Alkoholin kulutus Suomessa kasvaa edelleen. Maassa juotiin viime vuonna noin yhdeksän litraa absoluuttista alkoholia asukasta kohden. Kulutus lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 1,7 %.

Kaikkien ammattiryhmien osaamista suun terveydenhuollossa olisi hyödynnettävä

Kaikkien ammattiryhmien osaamista suun terveydenhuollossa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti siirryttäessä koko väestöä palvelevaan hammashoitoon, todettiin Stakesin seminaarissa. Myös hammashuoltajien, -hoitajien ja erikoishammasteknikkojen ammattitaito olisi otettava huomioon, kun täytetään aikuisten hammashuollosta kuntiin syntyvää resurssivajetta. Erityisesti hammashuoltajat tuntuvat olevan unohdettu voimavara.

Aki Lindén aloittaa V-S:n sairaanhoitopiirin johtajana vuodenvaihteessa Mahdoton tehtävä innostaa

Lääninlääkäri Aki Lindén väitti takavuosina yliopistosairaalan johtamista mahdottomaksi tehtäväksi.

Ulla Järvi

KHO:n uusi kanta laajentaa potilaan oikeuksia?

Potilaslain mukaan jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämän terveyden ja sairauden hoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytössä. Tämä lainkohta on tähän saakka tehnyt tyhjäksi potilaan ehdottoman oikeuden muun kuin kiireellisen hoidon saantiin. Mikäli siis kunnan talousarviossa ei ole varattu määrärahoja jonkin hoidon järjestämiseen, asiaan ei pääse oikeusteitse kiinni. Useimmiten pykälän tulkintaa on haettu tilanteessa, jossa potilas on julkisen sektorin apuun uskonsa menettäneenä hakeutunut yksityissektorille, maksanut siellä syntyneet hoitokustannukset ja vaatinut jälkikäteen kunnalta korvausta omaksi vahingokseen tulleista maksuista. Tehdyt valitukset ovat tähän saakka säännönmukaisesti kaatuneet oikeusistuimissa siitä huolimatta, että näin saadun hoidon tarve ja asiallisuus on ollut kiistaton.

Taito Pekkarinen

Utvidgar HFD:s nya ståndpunkt patientens rättigheter?

Enligt lagen om patientens ställning och rättigheter har var och en som varaktigt bor i Finland utan diskriminering och inom gränserna för de resurser som vid respektive tidpunkt står till hälso- och sjukvårdens förfogande rätt till sådan hälso- och sjukvård som hans eller hennes hälsotillstånd förutsätter. Detta lagrum har hittills kullkastat patientens obestridliga rättigheter när det gäller att få någon annan vård än brådskande. Om det således i kommunens budget inte har reserverats medel för ordnande av en viss vård, finns det inga möjligheter att med stöd av lagstiftningen komma åt detta. Oftast har man tagit till tolkningar av denna paragraf efter att patienten gett upp hoppet om hjälp från den offentliga sektorn och sökt sig till den privata sektorn, betalat de vårdkostnader som uppstått där och i efterhand krävt kommunen på ersättning för de utgifter som han åsamkats. De besvär som anförts har hittills förkastats av domstolarna, trots att behovet av den vård som patienten fått och ändamålsenligheten i den inte har kunnat ifrågasättas.

Taito Pekkarinen

Lapsena syöpää sairastaneiden poikien varusmiespalveluksen toteutuminen

Lapsena sairastettu syöpä heikentää palveluskelpoisuutta. Hylättyjen osuus on kymmenkertainen ja luokkaan B asetettujen osuus kaksinkertainen keskimääräiseen kutsunta-aineistoon verrattuna. Merkitsevin itsenäinen palvelukelpoisuutta heikentävä riskitekijä on pään alueelle annettu sädehoito. Varusmiespalveluksen keskeyttämisen syyt ovat yleensä selkeitä eivätkä suoranaisesti liity aiempaan syöpäsairauteen. Lapsena syövän sairastaneet miehet menestyvät yleisesti ottaen hyvin varusmiespalveluksessa, jos heidän suorituskykyään mahdollisesti haittaavat syövänhoidon myöhäisvaikutukset tunnistetaan kutsuntavaiheessa.

Päivi Lähteenmäki, Heikki A. Salmi, Toivo T. Salmi, Hans Helenius, Anne Mäkipernaa, Marjatta Lanning, Mikko Perkkiö, Martti A. Siimes