78622 osumaa

Lyhyesti: Nenäverenvuoto yllättää aamulla

Italian Ferraran 150 000 asukkaan kaupungissa oli 7 vuoden aikana 1 741 ensiapukäyntiä epistaksiksen vuoksi. Kun tarkasteltiin nenäverenvuodon alkamisajankohtaa, ilmeni selvä sirkadiaaninen rytmi: noin klo 8.30 oli keskimääräinen huippu, toinen pienempi huippu oli noin klo 20. Vuotoja ilmaantui vähiten aamuyöstä noin klo 4. Rytmi oli sama miehillä, naisilla ja verenpainepotilailla. Ikä ei vaikuttanut asiaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Astma ja suun terveys

Ylläolevalla otsikolla ilmestyi astmapotilaiden suun terveyttä koskeva katsaus, jonka läpi selaamista voi suositella keuhkopotilaita hoitaville. Sekä hammaslääkärien kokemuksen että kirjallisuuden perusteella näyttää ilmeiseltä, että astmaa sairastavilla on suurentunut karieksen ja ientulehduksen riski. Jopa astmapotilaan rutiininomaista hammaslääkärillä käyntiä astmadiagnoosin varmistuttua ehdotetaan. Eri lääkkeidenkin vaikutuksia on kariesriskin suhteen tutkittu, ja näyttää siltä, että riski liittyy etenkin laktoosia sisältäviin hengitettäviin lääkkeisiin. Syynä lienee näiden lääkkeiden aiheuttama syljenerityksen väheneminen ja kariesta aiheuttavien bakteerien runsaus, mikä johtaa edelleen plakin pH:n laskuun. Pelkkä suun huuhtelu ei vaikuttane suun happamuuteen, vaan apua siihen saisi mm. pureskelemalla sellaista purukumia, joka ei sisällä sokeria.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mustan surman laboratoriodiagnoosi pienellä viiveellä

Monelle lienee yllätys, kuten allekirjoittaneellekin, että mustan surman diagnoosista on vielä erimielisyyttä. Eri syistä on ajateltu, että aiheuttaja olisi ruttobakteerin sijasta anthrax- tai tubibakteeri, riketsia tai jokin verenvuotokuumeen aiheuttaja. Lopullinen niitti ainakin ranskalaistutkijoiden mielestä tuli heidän mikrobiarkeologisista tutkimuksistaan. 1300-luvun loppupuolella musta surma pyyhkäisi 90 % Montpellierin asukkaista hautaan. Yhdestä silloisesta joukkohaudasta kaivettiin hampaita, joiden juurikanavista voitiin DNA-monistuksella osoittaa Yersinia pestis -bakteerin DNA:ta. Eli musta surma oli rutto - piste.

Heikki Arvilommi

Rofekoksibilla vähemmän vuotohaittoja kuin naprokseenilla

Tavanomaiset tulehduskipulääkkeet estävät sekä syklo-oksigenaasi 1:n että 2:n synteesiä. COX-1-isoentsyymi vastaa mm. siitä, että mahan limakalvolle syntyy suojaavia prostanoideja, jotka suojavaikutuksen lisäksi mm. osallistuvat verihiutaleiden fysiologiseen kokkaroitumiseen. COX-2-isoentsyymi tuottaa tulehdusta ja kipua välittäviä prostaglandiineja. Parempi siis olisi, jos tulehduskipulääke estäisi vain COX-2:ta ja siis vaikuttaisi vain tulehdusta ja kipua vähentävästi mutta jättäisi COX-1:n rauhaan, sillä tämän esto johtaa mahakipuun ja -vuotoihin, hyvin tunnettuihin tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksiin.

Robert Paul

Skistosomiaasi vähentää allergiaa

Vallitsevan teorian mukaan allergiat johtuvat jo varhaislapsuudessa tapahtuneesta immuunijärjestelmän painottumisesta liiaksi Th-2-puolelle. Ilmiön ajatellaan johtuvan siitä, että korkean elintason maissa lasten immuunipuolustus ei enää joudu tekemään tarpeeksi kunnon töitä eli torjumaan hengenvaarallisia bakteereita ja viruksia Th-1-suuntaan painottuneella vasteella. Tätä hygieniahypoteesia tukevat allergian harvinaisuus kehitysmaissa ja esimerkiksi tuberkuloosin, helikobakteeri-infektioiden ja tuhkarokon esiintymisen käänteinen korrelaatio allergioiden esiintymiseen.

Matti Viljanen

Diabetespotilaat käyttävät lähes kaikkia lääkkeitä yleisemmin kuin muut

Diabetespotilailla on lähes kaikkia muita tauteja yleisemmin kuin samanikäisillä verrokeilla. Kohonnut verenpaine on diabetespotilaiden yleisin lisäsairaus, ja verenkiertoelinten muidenkin sairauksien sekä munuaisten toimintahäiriöistä aiheutuvien tautien esiintyvyys on diabetespotilailla moninkertaista. Diabeetikot käyttävät myös lähes kaikkia lääkkeitä enemmän kuin verrokit. Diabetespotilaiden lääkehoidon kustannukset ovat muiden lääkemenoihin verrattuna yli kolminkertaiset. Tiedot perustuvat Kelan rekistereihin.

Antti Reunanen, Jaana Martikainen, Tero Kangas, Timo Klaukka

Rohdosvalmisteille EU-direktiivi

EU:n komissio on käynnistänyt valmistelutyön tähtäimessään direktiivi, jolla säännellään rohdosvalmisteiden ja muiden ns. perinteisten luonnosta peräisin olevien lääkkeellisten valmisteiden valvontaa. Aloitetta voi pitää myönteisenä, sillä EU:n jäsenmaiden käytännöt näiden valmisteiden myynnin ja markkinoinnin valvonnassa eroavat. Viime aikoina on saatu lisääntyvästi tietoa tiettyjen yleisessä käytössä olevien rohdoksien haitallisista vaikutuksista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat