Hammaspalvelujen tarve kasvaa

Seuraavien vuosikymmenten vanhuksista yhä harvemmat ovat hampaattomia. Kun hampaattomuus vähenee, runsaasti hammashoitopalveluja tarvitsevan väestön osuus kasvaa. Jos tätä tarvetta ei ennakoida kunnolla, saattaa hoitamattomien hammassairauksien merkitys yleisterveydelle olla odotettua suurempi, arvioi väitöskirjassaan HLL Liisa Suominen-Taipale.

Saari johtaa Syöpäyhdistyksen valtuuskuntaa

Valtiosihteeri Rauno Saari on valittu Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi. Hän on toiminut pitkään aktiivisesti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä.

Heikki Pälve liiton puheenjohtajaksi ilman soraääniä

Lääkäriliiton nykyinen valtuuskunta piti toimikautensa viimeisen kokouksensa ja valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi anestesiaerikoislääkäri Heikki Pälveen Turusta. Valintaa oli omiaan ehkä helpottamaan se, että Pälveen puolue on viime valtuuskunnan vaalissa pienen vaalivoiton tehnyt ja uudestaan valtuuskunnan suurimmaksi ryhmäksi noussut SELY. Pälveellä on aikaisemmilta vuosilta ansionaan järjestöaktiivisuutta myös NLY:n riveistä. Pälveen ohella liiton kymmenjäseniseen hallitukseen tuli kaiken kaikkiaan viisi uutta jäsentä. Niin puheenjohtaja kuin kaikki muutkin suoritetut vaalit olivat yksimielisiä, mikä parantaa osaltaan vuodenvaihteen jälkeen ammattikuntamme asioiden hoidosta vastuun ottavan uuden hallituksen toimintaedellytyksiä.

Taito Pekkarinen

Heikki Pälve enhälligt vald till förbundsordförande

Läkarförbundets fullmäktige sammanträdde till mandatperiodens sista höstmöte och valde Heikki Pälve, specialläkare i anestesiologi från Åbo, till förbundets nye ordförande. Valet underlättades möjligen av att Pälves parti, Specialistläkarföreningen, hade framgång i höstens fullmäktigeval och igen blir den största intressegruppen i fullmäktige. Heikki Pälve har redan tidigare meriterat sig i den fackliga verksamheten, också som representant för YLF. I styrelsen med tio medlemmar invaldes hela fem nya. Valen av ordförande, vice ordförande och nya styrelsemedlemmar var alla enhälliga. Det ger den nya styrelsen goda förutsättningar att verka då den tar över ansvaret vid årsskiftet.

Taito Pekkarinen

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat vuodenvaihteessa 1999-2000

Ilotulitteiden aiheuttamat silmävammat saattavat olla hyvin vakavia ja aiheuttaa pahimmassa tapauksessa pysyvän näönmenetyksen. Loukkaantuneet ovat usein lapsia ja nuoria aikuisia, joista osa on ollut ilotulituksen katsojana. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat vähintään 57 silmävammaa, joista 13 oli vakavia. Ilotuliteonnettomuudet voivat vaikuttaa ratkaisevalla tavalla mm. työkykyyn ja ammatinvalintaan. Ilotulitteiden aiheuttamia vammoja voidaan torjua suojalasien käytöllä, lasten valvonnalla ja myynnin rajoittamisella.

Emma Kujala, Minna Parkkari, Lotta Salminen, Tero Kivelä

Esikouluikäisten lasten kielen tuntemus ja soveltava käyttö

Lasten kouluoppimisen taustaan on viime vuosina kohdistunut paljon mielenkiintoa. Tutkimus esikouluikäisistä lapsista osoittaa, että kyky toistaa foneettisesti erityisiä lauseita sekä tunnistaa tavun alku- ja loppuäänne ovat yhteydessä yleiseen kielellis-kognitiiviseen kehitykseen. Kyky tunnistaa sananloppuinen äänne ja sanansisäisen konsonantin kesto on yhteydessä lukemiskyvyn kehitykseen.

Marja-Leena Haapanen, Aleksi Haapanen

Keuhkosyövän varhaisdiagnostiikka uusilla seulontamenetelmillä Olisiko asbestille altistuneille tarjottava seulontaa?

Keuhkosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa, uusia tapauksia ilmaantuu vuosittain noin 2 000. Keuhkosyövän seulonnan hyödyllisyydestä käydään vilkasta keskustelua. Vaara sairastua ja kuolla keuhkosyöpään on suurin sellaisissa teollisuusammateissa, joissa altistutaan asbestille. Olisiko nykytietämyksen valossa aiheellista järjestää asbestille altistuneille työntekijöille keuhkosyöpäseulonta?

Pekka Roto, Tapio Vehmas, Sisko Anttila, Matti S. Huuskonen, Tuomo Komppa, Panu Oksa, Jukka Uitti, Jorma Rantanen

Siedätyshoidon uusi tuleminen ja hoitomuodot

Allergian siedätyshoidon suosio on kasvanut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut allergioiden voimakas lisääntyminen, parantuneet uutteet sekä uudet tutkimustulokset, joissa on voitu osoittaa, että riittävän ajoissa aloitettu siedätyshoito vähentää myös riskiä sairastua astmaan. Hoitoon liittyy aina hankalien haittavaikutusten mahdollisuus, jonka vuoksi hoitopaikassa täytyy olla riittävä ensiapuvalmius. Tulevaisuudessa paikallisesti annosteltavat siedätyshoitomuodot saattavat yleistyä myös Pohjoismaissa.

Timo Helin

Onko lasten kipu hoidossa?

Lasten kivun hoitoon on olemassa tarvittava tieto ja sopivat lääkkeet. Kuitenkin käytännössä lääkitys on usein riittämätöntä ja säännönmukainen kivun arviointi sekä lääkityksen vaikutuksen seuranta ja kirjaaminen unohtuvat. Lapsen kokemukseen kivusta ja sen ilmaisemiseen vaikuttavat mm. ikä, tiedollinen kehitys ja aikaisemmat kokemukset. Aikaisempi käsityksiä vastoin lapset eivät ole vastasyntyneisyyskauden jälkeen aikuisia herkempiä kipulääkkeiden vaikutuksille.

Katri Hamunen, Jukka Pouttu

Kuolema kotona

Kotona sattuneiden kuolemantapausten määrä on Suomessa pysynyt melko lailla samana 1990-luvun tilastoissa. Tapauksista yli puolet on päätynyt oikeuslääketieteelliseen selvittelyyn. Pohjois-Savossa tehdyissä oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa tavallisia kotona sattuneita kuolemantapauksia ovat olleet alkoholistien epäselvät kuolemat. Moni vaikeasti sairas esittää ainakin jossain vaiheessa toivomuksen, että saisi kuolla kotona, mutta todellisuudessa näin käy varsin harvoin.

Kari Karkola