Laboratoriodiagnostiikassa vallalla kaksi kehityslinjaa

- Tällaisilla messuilla katsellaan, mihin suuntaus alalla on menossa. Kauppoja tehdään vähemmän, mutta kontakteja solmitaan sitäkin enemmän, sanooTurun yliopistollisen keskussairaalan keskuslaboratorion ylilääkäri, professori Ilkka Mononen.

HIV-narkomaanien palvelukeskus avataan Helsingin keskustassa

Helsingin keskustaan, Vuorikadulle, avataan ensi maanantaina palvelukeskus HIV-infektoituneille narkomaaneille. Helsingin kaupunki on tehnyt palvelujen järjestämisestä sopimuksen Diakonissalaitoksen kanssa. Keskus on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Silmä- ja korvataudit pois Laakson sairaalasta

Laakson sairaalan silmätautien ja korvatautien yksiköiden toiminta Helsingissä päättyy joulukuussa. HUS:n perustamisen yhteydessä tehdyn sopimuksen mukaan helsinkiläisten erikoissairaanhoitotasoinen silmä- ja korvatautien hoito keskitetään Meilahden sairaalan alueella olevaan HYKS:n silmä-korvasairaalaan.

Mielenterveyspotilaiden turva-asuminen sairaalahoidon vaihtoehtona

Psykiatrisia sairaansijoja on tällä hetkellä noin 6 200, kun vuonna 1980 niitä oli noin 20 000 ja vuonna 1990 vielä 12 300. Laitosten tyhjentyessä avohoitoa ei ole vastaavasti kehitetty. Moni mielenterveysongelmista kärsivä ihminen hakeutuu sairaalahoitoon tilanteissa, joissa asiantuntevaa apua kyllä tarvitaan, mutta varsinaisia lääketieteellisiä perusteita sairaalahoidolle ei ole. Toisaalta sairaalasta joudutaan kotiuttamaan ihmisiä, jotka eivät vielä omin avuin selviä kotona.

Ensimmäinen päihdekoordinaattori aloitti työnsä TAYS:ssa

Terveydenhuollon maisteri Riitta Lappalainen-Lehto aloitti syyskuun lopussa työnsä TAYS:n kirurgian klinikan uutena päihdekoordinaattorina. Toimenkuva on upouusi, ja vastaavaa hoitomallia ei ole muualla erikoissairaanhoidossa. Päihdekoordinattoria tarvitaan, sillä kirurgian osastoilla on paljon potilaita, joilla on päihdeongelmia. Hoitotyön pulmana on ollut paitsi potilaiden päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen myös heidän ohjaamisensa jatkohoitoon.

Ulla Toikkanen

Sauvakävely kiinnostaa varttuneita

Yli neljäsosa suomalaisista on kokeillut sauvakävelyä ja puoli miljoonaa harrastaa sitä säännöllisesti. Varttuneempi väki on ottanut sen omakseen; harrastajista innokkaimmat ovat 50-64-vuotiaita. Tästä ikäluokasta peräti 20 % harrastaa sauvakävelyä. Vajaat neljä vuotta sitten yleisölle markkinoitu laji on jatkanut nousuaan maamme suosituimpien liikuntalajien joukkoon. Sauvakävelyn harrastuksen leviämistä on auttanut sen helppous, turvallisuus ja edullisuus. Myös lajia markkinoivan Suomen Ladun valtakunnallinen organisaatio ohjattuine harjoituksineen on tehnyt lajia tunnetuksi.

Syöpäsäätiöiden suurstipendit Kähärille ja Kauppiselle

Dosentti Veli-Matti Kähäri Turun yliopistosta ja professori Risto Kauppinen Kuopion yliopistosta ovat kumpikin saaneet miljoonan markan suurstipendit Syöpäsäätiöiltä. Säätiöt jakoivat marraskuun lopussa syöpätutkimukseen lähes 14 miljoonaa markkaa.

Pohjoismainen lääkärikoulutuksen liitto toimii taas

NFMU - Nordisk Federation för Medicinsk Undervisning - Nordic Federation for Medical Education on lääkärikoulutuksen pohjoismainen liitto, joka juhlii ensi vuonna 35 toimintavuottaan. Liiton tavoitteena on edistää lääkärikoulutuksen kehittämistä perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta mm. järjestämällä opettajille ja opiskelijoille tapaamisia, kongresseja ja kontakteja kokemusten vaihtamiseksi. Liiton jäseniä ovat monet pohjoismaiset lääketieteelliset tiedekunnat, Suomesta mm. Helsinki, Turku ja Tampere. NFMU julkaisee omaa lehteä, jota Suomessa toimitetaan jäsentiedekuntiin.

Pisimmät jonot sarveiskalvonsiirtoleikkauksiin Helsingissä ja Oulussa

Sarveiskalvon luovuttajista on pulaa jatkuvasti, vaikka elinsiirtotestamentteja tehdään Suomessa paljon. Yksi syy tähän on se, että testamentti on liian harvoin tiedossa, kun sen tehnyt henkilö kuolee. Lisäksi lääkärit eivät muista kysyä testamentista tai kokevat luvan kysymisen omaisilta vaikeaksi. Siksi osa sarveiskalvoista joudutaan ostamaan Kööpenhaminan silmäpankista.

Kuntien pätkätyöntekijät terveempiä kuin vakinainen henkilökunta?

Tampereella hämmästellään tutkimustuloksia, joiden mukaan kuntien pätkätyöntekijät ovat yleisesti ottaen terveempiä kuin vakinainen henkilökunta. Pätkätöitä tekevät toimihenkilönaiset tosin tuntevat itsensä psyykkisesti rasittuneiksi.