Reaktiivista artriittia aiheuttavien bakteerien ja suolen epiteelin vuorovaikutus

Suolen epiteeli muodostaa tärkeän mekaanisen suojaesteen monia taudinaiheuttajamikrobeja vastaan. Se osallistuu elimistön puolustukseen myös tuottamalla välittäjäaineita, kuten typpioksidia ja sytokiineja esim. salmonella- ja yersiniainfektioiden aikana. Osalle näihin ripulitauteihin sairastuneista kehittyy muutaman viikon kuluessa jälkitautina reaktiivinen artriitti, jonka saavat erityisen herkästi HLA-B27-kudostekijän omaavat henkilöt (60-80 % sairastuneista henkilöistä on HLA-B27-positiivisia, kun Suomessa väestöstä keskimäärin 14 % on HLA-B27-positiivisia). Reaktiivisen artriitin tarkka patogeneesi on vielä selvittämättä. Erityisesti tutkijoita askarruttaa, millä mekanismilla HLA-B27-kudostekijä lisää sairastumisalttiutta. Syntymekanismien selvittäminen on tärkeää, jotta reaktiivista niveltulehdusta voitaisiin tulevaisuudessa entistä paremmin hoitaa tai sen kehittyminen jopa ehkäistä.

Marja Saarinen

Skitsofrenian ilmaantuvuus ja riskitekijät Suomessa

Skitsofrenia on vaikein mielenterveyden häiriöistä. Siihen sairastutaan yleensä nuorena ja se johtaa usein pysyvään työkyvyttömyyteen. Väitöskirjatyössä tutkittiin skitsofrenian ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä Suomessa 1950- ja 1960-luvulla syntyneillä. Työ koostui neljästä alkuperäisjulkaisusta.

Jaana Suvisaari

Valtakirjamenettelyyn

Kansaneläkelaitos, Lääkäriliitto ja Lääkärikeskusten yhdistys tekivät viime toukokuussa sopimuksen lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon sairaanhoitokorvausten maksamisesta palvelujen tuottajalle vakuutetun antamalla valtakirjalla. Sopimukseen liittyy pöytäkirja atk-yhteistyön kehittämisestä Kelan ja yksityisten terveydenhuoltopalvelujen tuottajien kesken.

Pekka Morri

Julkisesta terveydenhuollosta houkuttelevampi työpaikka

Julkisen terveydenhuollon työpaikkojen vetovoimaa pyritään lisäämään työjärjestelyillä ja koulutuksella. Peruspalveluministeri Eva Biaudet'n mukaan kunnissa voitaisiin esimerkiksi rakentaa joustavampia työaikamalleja.

Lääkintäeverstiluutnantti Risto Tervahaudalle Unescon palkinto

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on myöntänyt palkinnon lääkintäeverstiluutnantti Risto Tervahaudalle terveyden edistämisestä Bosniassa. Unescon entisen pääjohtajan, René Maheun, nimeä kantava kansainvälinen palkinto voidaan myöntää henkilölle tai ryhmälle, joka on toiminut merkittävästi kansainvälisten kenttätyöntekijöiden toiminnan puolustamiseksi, edistämiseksi taikka heidän itsenäisyytensä tai turvallisuutensa hyväksi. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi.

Konsensuskokous Hanasaaressa: Kynnys huumeriippuvuuden hoitoon saatava matalammaksi

Huumeriippuvuuden hoidon järjestämiseen tarvitaan vääjäämättä lisää voimavaroja, mutta toiminnasta tartuntatautien, päihdesairauksien ja rikollisuuden ehkäisynä saatava hyöty on kustannuksiin nähden moninkertainen. Erityisesti tarvitaan matalan kynnyksen hoitopaikkoja, ja myös kynnystä opioidikorvaushoitoon on perusteltua madaltaa hallitusti. Tähän näkemykseen päätyi Suomen Akatemian ja Duodecim-seuran marraskuun alussa järjestämän konsensuskokouksen moniammatillinen paneeli.

Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä valmistui säädösehdotus

Säteilylakia täydentämään on valmistunut ehdotus säteilyn lääketieteellistä käyttöä koskevaksi sosiaali- ja terveysministeriön päätökseksi.

Lääkkeiden määräämiskäytännöstä työtapaturma- ja ammattitautipotilaiden kohdalla

Suurella osalla lääkärin vastaanotolle tulevista työtapaturmapotilaista on mukanaan työnantajan antama vakuutustodistus, josta käyvät ilmi työnantajan ja tapaturmavakuutusyhtiön nimet. Mikäli lääkärin mielestä vamma on todennäköisesti aiheutunut työtapaturman vuoksi, tulee lääkärin kirjoittaa lääkemääräykseen työnantajaa ja vakuutusyhtiötä koskevat tiedot. Lääkäri voi täyttää lääkemääräykseen työnantajaa ja vakuutusyhtiötä koskevan osan myös silloin, kun tapaturmapotilaalla ei ole vakuutustodistusta, mutta lääkäri on muutoin tullut vakuuttuneeksi esimerkiksi potilaan esittämän korvauspäätöksen perusteella, että kysymyksessä on tapaturmavakuutuslain nojalla korvattava työtapaturma.

Lama vaikutti työterveyshuoltoon vähemmän kuin pelättiin

Lama vaikutti työterveyshuollon palvelujärjestelmään yllättävän vähän, arvioi apulaisylilääkäri Kimmo Räsänen Työterveyslaitoksesta. Työterveyshuolto 1997 -kysely osoitti, etteivät työterveysyksiköt vähentyneet eikä yksiköiden koko suurentunut ennustetulla tavalla. Työterveyshuollon toimintojen määrässä ja henkilöpanoksissa havaittiin suurta vaihtelua jo vuonna 1992, ja tämä vaihtelu on säilynyt ennallaan.

Työttömyyskassoille väärinkäytöstapausten käsittelyohjeet

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kaikille maan 49 työttömyyskassalle käsittelyohjeet väärinkäytöstapausten varalta. Ohjeet tulivat voimaan marraskuun alussa ja niiden tarkoituksena on yhtenäistää ja tarkentaa menettelytapoja vilppitapauksissa.