Oikeudellisia ja eettisiä näkökulmia hedelmöityshoidosta

Tässä artikkelissa tarkastelemme hedelmöityshoitoihin, erityisesti tiedonsaantiin ja sijaissynnyttäjän käyttöön, liittyviä vaikeita eettis-oikeudellisia kysymyksiä sekä niitä näkemyksiä, joita sisältyy oikeusministeriön asettaman hedelmöityshoitotyöryhmän 1997 ilmestyneeseen mietintöön. Siitä on kuultu joukkoa lausunnonantajia. Tarkastelemme myös 1998 laadittua ehdotusta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta.

Irma Pahlman, Heta Gylling

Euroopan unioni terveydenhuoltopalvelujen markkina-alueena

Euroopan unioniin liittyvät asiat ovat tällä hetkellä erityisen mielenkiinnon kohteena meille suomalaisille kuluvan puolivuotisen Euroopan komission puheenjohtajuuden takia. Unionin ja Euroopan yhdentymisen vaikutukset ovat vuosien kuluessa laajentuneet puhtaasti taloudellisista tavoitteista lähes kaikkia yhteiskunnan aloja koskeviksi. Tämä pätee myös sosiaali- ja terveydenhuoltosektoriin. Ajankohtaisia asioita ovat muun muassa kysymys maksuvastuun jakautumisesta hankittaessa eri syistä ei-akuuttiin terveydentilaan terveydenhoitopalveluja toisesta jäsenmaasta. Jäsenmaat ovat ohjanneet perinteisesti terveydenhuoltopalvelujen kysyntää kotimaahan kohdistuvaksi sairausvakuutusehdoilla, vaikka myös terveydenhuoltopalveluja koskevat unionin perusvapaudet.

Mia Mäkinen, Päivi Rautava, Jari Forsström

Taloudellinen arviointitutkimus terveydenhuollon päätöksenteossa

Eurooppalaisessa tutkimushankkeessa selvitettiin 11 maassa, mitä terveydenhuollon päätöksentekijät tietävät taloudellisista arviointimenetelmistä ja käytetäänkö taloudellisen arviointitutkimuksen tuottamaa tietoa päätöksenteon tukena, sekä myös sitä, mitkä seikat estävät ja edistävät tällaisen tiedon käyttöä. Suomesta saatujen tutkimustulosten mukaan taloudellisen arviointitutkimuksen tuntemus on jokseenkin vähäistä, jolloin sitä ei luonnollisesti juurikaan käytetä päätöksenteon pohjana. Terveystaloustieteellisen koulutuksen lisäämistä pidettiin tärkeimpänä taloudellisen arvioinnin käyttöä edistävänä tekijänä. Tärkeimmät estävät tekijät liittyivät enemmänkin terveydenhuollon rakenteellisiin kuin arviointitutkimuksen sisäisiin tekijöihin.

Kati Koskinen, Harri Sintonen

Sairaalassa valittu lääkitys voi vaikuttaa lääkekustannuksiin vuosia

Potilaan lääkitys valitaan usein jo sairaalassa, eikä lääkkeen hinta avohoidossa ole silloin relevantti kysymys. Rationaaliseen lääkehoitoon pyrittäessä on keskusteltava koko hoitoketjussa tehtävistä lääkevalinnoista: kenen ehdoilla lääkitys valitaan. Näin arvioi dosentti Kalle Hoppu rationaaliseen lääkehoitoon tähtäävän Rohto-projektin seminaarissa.

Suvi Sariola

Rohto-ohjelma muuttuu käytännöksi alueellisissa ryhmissä: Siilinjärvelle räätälöidään paikallinen hoito-ohjelma aikuistyypin diabeteksesta

Siilinjärvelle on lähiaikoina luvassa aikuistyypin diabetesta koskeva paikallinen hoito-ohjelma. Siilinjärven terveyskeskukselle sen räätälöi paikkakunnan oma Rohto-ryhmä, yksi rationaaliseen lääkehoitoon tähtäävän valtakunnallisen Rohto-ohjelman pienryhmistä.

Suvi Sariola

HYKS:n sydänkirurgian riidat hoitaa aika ja raastupa

Poliisia, juristeja, haastemiehiä ja oikeuskanslerinvirastoa työllistävä kiistely HYKS:n sydänkirurgian osastolla ei ota laantuakseen. Jupakkaa on puitu julkisuudessa kohta puolitoista vuotta, ja vaikka kärhämöinti välillä onkin näyttänyt rauhoittuneen, se on aina jatkunut uusin kääntein.

Suvi Sariola

Lääkäri potilaana - potilaana lääkäri

Sairastuin vakavasti pariviikkoisen kesälomajaksoni viimeisenä päivänä. Alas kumartuneena tunnustelin kipeää pohjetta. Sydän alkoi epätahtisena moukaroida rinnassa, seurasi voimakas huimaus. Olin oksentamisen keskellä puolitajuton ja jäin muiden armoille. Minusta tuli potilas.

Hanna Salmenpohja

Keikkapäivystäjien vuosilomakorvausten laskentaperusteet työneuvoston ratkaistavaksi

Lääkäriliiton aloitteesta Akava on pyytänyt työneuvostolta tulkintaa ja lausuntoa siitä, miten terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työpaikkapäivystyksessä toimivien keikkapäivystäjien kohdalla sovelletaan vuosilomalain 1.4.1998 voimaan tulleita säännöksiä.

Mika Vehkasaari

LääkäriKasko JärjestöKaskoksi

Liiton ja Pohjolan välisessä vakuutustarjonnassa on jäsenetuvakuutusten mukana yhtenä tuotteena ollut jo lähes 10 vuotta ns. LääkäriKasko. Koko ajan on nimenomaan tämä vakuutus herättänyt keskustelua jäsenistön piirissä lähinnä siitä, onko LääkäriKasko kaikissa tai edes useimmissa tapauksissa kilpailukykyinen vakuutusmuoto bonuksellisten ja toisaalta merkkikohtaisten autovakuutusten kanssa. Tehtyjen selvitysten mukaan yleisesti ottan näin on ollut, vaikka toisenkinlaisia tapauksia on raportoitu.

Pentti Alhola

Terveyskeskuskysely todistaa: Lääkärivaje on alueellista

Lääkäriliiton koko maan terveyskeskuksiin viime syyskuussa lähettämästä kyselystä käy ilmi, että laillistetun lääkärin viroista tai toimista on hoitamatta viisi prosenttia.

Mika Vehkasaari