Miten hoidat punaisen silmän: kliinisiä kultajyviä

New England Journal of Medicinessä oli aivan mainio katsaus punaisesta silmästä. Tässä käännöstä artikkelin yhteenvedosta:

Robert Paul

Malaria vaanii Euroopankin lentokentillä

Ainakin 75 eurooppalaista on parin viime vuosikymmenen aikana sairastunut malariaan käymättä lainkaan maissa, joissa tautia esiintyy. Suurin osa sairastuneista on ollut lentokenttävirkailijoita. Tämän lentokenttämalariaksi kutsutun taudin riski on suurin kenttien ulkotiloissa työskentelevällä henkilökunnalla. Myös lentokentän lähistöllä kiertelevän bussin on epäilty kuljettaneen tartuntaa levittäviä hyttysiä. Kesällä 1999 taudin kuitenkin sai runsaan parin kilometrin päässä lentokentältä sijaitsevalla kanafarmilla työskennellyt nainen. Koska hänellä ei ollut mitään kontaktia kenttään, voitiin päätellä, että ainakin muutaman kilometrin malariahyttynen pystyy lentämään vielä rankan lentomatkan jälkeenkin.

Matti Viljanen

Farmakologian ja toksikologian opetuksen järjestäminen Oulun yliopistossa

Sarjamme lääketieteellisten tiedekuntien lääkkeitä koskevan opetuksen järjestämisestä jatkuu. Nyt on vuorossa Oulun yliopisto, jossa opetuksen sisältö nostetaan tärkeään asemaan ja opettajilta edellytetään totista paneutumista tehtäväänsä. Lehden edellisessä numerossa oli Kuopion yliopiston opetusta kuvaava kirjoitus, ja tilannetta Tampereella on esitelty jo aikaisemmin.

Olavi Pelkonen, Arja Rautio, Hannu Raunio

Potilasohjeet unettomuuden hoitoon

Toukokuussa järjestetyssä toiminnallista unettomuutta käsitelleessä kutsuseminaarissa (1) päädyttiin siihen, että potilasohjausta varten tarvitaan pelkistetyt ohjeet sekä lääkäreitä, hoitohenkilökuntaa että apteekissa työskenteleviä varten. Potilasohjeiden työstämistä varten perustettiin työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi syyskuussa.

Rohto-Projekti/Toiminnallisen Unettomuuden Hoito -Työryhmä

Efedriinin ja kofeiinin yhdistelmä suosittu ruokahalun hillitsijä Tanskassa

Tanskan lääkevalvontaviranomainen (Danish Medicines Agency) on selvittänyt ruokahalua hillitsevien lääkkeiden käyttöä. Efedriiniä ja kofeiinia sisältävä yhdistelmä on selvästi suosituin (20,3 käyttäjää/1 000 asukasta) ja sen perässä tulevat amfepramoni (3,2 käyttäjää/ 1000 asukasta) ja orlistaatti (Xenical) (2,8 käyttäjää 1 000/ asukasta). Naiset käyttävät näitä lääkkeitä noin viisi kertaa yleisemmin kuin miehet, 68 % käytöstä jatkuu korkeintaan 3 kuukautta, vähäisintä käyttö on joulukuussa, mutta eniten hoitoja käynnistetään vuoden alkupuoliskolla. Tanskassa käytössä olevista lääkkeistä Suomessa on markkinoilla vain orlistaatti. Näyttö efedriinin ja kofeiinin tehokkuudesta painon laskijana lienee vaatimaton.

Juhana Idänpään-Heikkilä

Sosiaaliryhmittäisiä eroja suomalaisten ravitsemuksessa

Sosiaaliryhmien välisiä eroja on löydettävissä suomalaisten ruoankulutuksessa, antioksidanttien saannissa ja energiatasapainossa. Ylimmän sosiaaliryhmän ravitsemus näyttää olevan lähimpänä ravitsemussuosituksia, mutta johdonmukaisesti muita ryhmiä terveellisempiä eivät ruokatottumukset tässäkään ryhmässä ole.

Eva Roos

Sähköinen sairauskertomus - perusterveydenhuolto tietotekniikan hyödyntämisen kärjessä

Perusterveydenhuolto on ohittanut erikoissairaanhoidon uuden teknologian hyväksikäytössä yhdellä tärkeällä hoidon osa-alueella - potilashoidon dokumentoinnissa. Useassa perusterveydenhuollon yksikössä keskeisimmät osat potilastiedoista ovat elektronisessa muodossa lääkärin tai terveydenhoitajan nähtävissä ajasta ja paikasta riippumatta. Edistyneimmät terveyskeskukset käyttävät tietojärjestelmiä uusien toimintamallien tukena ja pystyvät käyttämään potilastietoja hoidon jatkuvan laadun parantamisen tukena. Samaan aikaan tilanne erikoissairaanhoidossa on pääosin sellainen, että kollegat tuskailevat perinteisten potilaskansioiden kanssa. Potilaan ongelmien hoito on asiantuntijatyötä, jossa tietojen hallinta on varmaankin tärkein hoidon laatuun vaikuttava tukitoiminto. Mistä erikoissairaanhoidon jälkeenjääneisyys voisi johtua?

Esa-Matti Tolppanen

Kouluterveydenhuollon järjestämisessä suuria eroja kuntien kesken

- Suomessa on jo kuntia, joissa kouluterveydenhuollossa ei järjestetä yhtään lääkärintarkastusta peruskoulun ensimmäisen ja yhdeksännen luokan välisenä aikana, sanoo kouluterveydenhuoltoa paljon tutkinut tutkimusprofessori Matti Rimpelä.

Suvi Sariola

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallituksen kannanotto: Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen Yhdistyksen hallitus haluaa oheisella kannanotollaan muistuttaa, mitkä ovat hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset. Samalla määritellään hyvätasoisen kouluterveydenhuollon tavoitteet.

Suvi Sariola

Juha Metso katsoo johtajuutta strategioiden lävitse

Espoon tuleva peruspalveluiden toimialajohtaja Juha Metso hahmottaa johtamista strategioiden ja laadun kautta.

Tuula Vainikainen