Muutos Alzheimer-lääkkeiden korvauksiin

Alzheimerin tautiin liittyvän dementian oireenmukaiseen hoitoon käytettävät donepetsiili ja rivastigmiini ovat valtioneuvoston päätöksen mukaan ns. merkittäviä ja kalliita lääkkeitä, joiden korvaaminen sairausvakuutuksesta edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittävää hoidollista perustetta. Asiaa on selvitetty tarkemmin Lääkärilehden numerossa 34/98 ja Kansaneläkelaitoksen lääkäreille loppuvuonna 1998 lähettämässä ohjevihkosessa. Näissä esitetyn mukaisesti sairausvakuutuskorvaus on edellyttänyt, että erillisselvityksen (B-lausunnon) on antanut ja hoidon tarpeen arvioinut ja hoidon aloittanut erikoissairaanhoidon neurologian yksikkö tai neurologian erikoislääkäri.

Sairausvakuutuskorvauksen piiriin uusi ravintovalmiste

Sairausvakuutuksen 75- tai 50-prosenttisen korvauksen piiriin lisätään syyskuun alusta uusi kliininen ravintovalmiste Oral Impact. Valmistetta voidaan käyttää synnynnäisissä aineenvaihduntahäiriöissä, rasvojen vaikeissa imeytymishäiriöissä ja lasten vaikeissa aliravitsemustiloissa. Jos kyseessä on synnynnäinen aineenvaihduntahäiriö, korvausta maksetaan 75 % kustannuksista, jotka ylittävät 25 markkaa. Muihin käyttötarkoituksiin maksetaan 50 % korvausta kustannuksista, jotka ylittävät 50 markkaa.

Tiedosto alle kouluikäisten lasten mielenterveyttä edistävistä toiminnoista

Stakes on kerännyt Suomesta Euroopan komission tukeman projektin Mental Health Promotion for Children up to 6 Years puitteissa tietoa erilaisista pienten lasten mielenterveyttä edistävistä toiminnoista. Saatu tieto on nyt koottu tiedostoksi, jossa on 223 erilaista toimintaa: mm. terveydenhoitajien, kätilöiden, lääkärien, lastentarhanopettajien, vauvamuskarin vetäjien, taidekasvattajien sekä lastensuojelun, seurakuntien, kirjastojen ja järjestöjen työntekijöiden kuvauksia erilaisista projekteista, kehittämishankkeista, yhteistyökokeiluista, tutkimuksista, ohjelmista, harrastus- ja virkistystoiminnasta, yksittäisten toimipisteiden työtavoista jne.

Irma Thesleff sai Anders Jahre -palkinnon

Akatemiaprofessori, tutkimusjohtaja Irma Thesleff on saanut vuoden 1999 Anders Jahren suuren lääketiedepalkinnon (600 000 Nkr). Palkinto myönnettiin Thesleffille hänen uraauurtavasta tutkimuksestaan kehitysbiologian alalla.

Suomalaisten mielikuvat syövästä ja syöpäpotilaista

Syöpä on suomalaisten mielikuvissa salakavala, nopeasti leviävä, arvaamaton ja kivuliaasti tappava hivutustauti. Mielikuvia syövästä ja syöpäpotilaista selvitettiin Syöpäpotilaat ry:n asennekampanjaa varten. Lähes 2 000:n eri ikäisen suomalaisen otokselle tehdyssä kyselyssä kielteiset ja pelottavat mielikuvat tulivat esiin varsinkin avovastauksissa, joissa vastaajat kuvailivat näkemyksiään omin sanoin. Parantuminen, syövän perhesuhteita tiivistävä vaikutus ja arvojen muuttuminen taas tulivat ilmi, kun vastattiin asenneväittämiin. Syöpä-sanaa käytettiin vertauskuvallisesti yhteiskunnan tai yhteisön pahasta, tunkeilevasta, irtipääsemättömästä ilmiöstä tai ihmisestä. Syöpä-sanaa oli vaikea korvata myönteisemmillä ilmaisuilla. Syövän mystiikan hälventämiseksi terveydenhuollossa kannattaa korostaa viimeaikaista myönteistä kehitystä esimerkiksi kivun hoidossa ja ennusteen paranemisessa ja ehkä hyödyntää esimerkkejä hyvin toipuvista syöpäpotilaista.

Arja R. Aro, Niklas Nyberg, Riitta Siikaranta, Pia Ullberg

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa olevista lääkäreistä vain noin 60 % aikoo todella suorittaa jatkotutkintonsa, pääteltiin selvityksessä, joka on tehty Oulun yliopistossa yleislääketieteen jatkotutkintoa suorittavista lääkäreistä. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutukseen rekisteröityneistä 217 lääkäristä joka kymmenes oli vaihtanut jatkokoulutusohjelmaa ja 13 % ei ollut ilmoittanut yliopistolle ajan tasalla olevaa osoitettaan. Postitse tehtyyn kyselyyn vastanneista kolme neljäsosaa piti todennäköisenä, että suorittaa yleislääketieteen erikoislääkäritutkinnon. Erikoistuvien suurimpia ongelmia olivat ohjaajien puute ja vaikeus saada sairaalapalvelua suoritetuksi. Vain 45 %:lla vastaajista oli ohjaaja. Erikoistuvat toivovat enemmän yhteistyötä yliopiston opettajien ja ohjaajien kanssa mm. sähköpostin, alueellisten neuvottelujen, teoreettisen jatkokoulutuksen ja etäopetuksen avulla.

Sirkka-Liisa Kivelä, Heikki Luukinen, Keijo Koski

Selvitysmiesten toimenpide-ehdotuksista miljoonapiirien kehittämisohjelmiin

Terveydenhuollossa yli kaksi vuotta sitten aloitettu laaja valtakunnallinen kehittämishanke etenee alueellisissa yhteistyöryhmissä miljoonapiireissä. Valmisteltavina olevat alueelliset kehittämisohjelmat pohjautuvat neljän selvitysmiehen näkemyksiin ja toimenpide-ehdotuksiin terveydenhuollon toimivuuden ja asiakkaan aseman parantamiseksi. Pisimmällä työssä ovat Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Pohjois-Pohjanmaalla keskitytään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöhön sekä päällekkäisyyksien purkuun, Pirkanmaalla sopimusohjaukseen ja laadunhallintaan. Päijät-Hämeessä korostuu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö.

Kirsti Heikkilä, Heikki Paavilainen

Turun PET-keskus palvelee koko Suomea Toistaiseksi kapasiteetti on riittänyt, sanoo johtaja Juhani Knuuti

Japanissa suuryritysten tärkeille johtajille tarjottiin mahdollisuus koko kehon kuvaukseen positroniemissiotomografia-laitteella, PET-kameralla. Muutamalta löytyi vielä oireeton syöpä. Firma saattoi vetää johtopäätökset. Onko tämä tulevaisuutta Suomessakin - riskienhallintaa lääketiede apuna?

Ulla Järvi

Sairaalan tehokkuutta määrittävät lääkärien osuus ja erikoistuminen

Mitä suurempi osa sairaalan työvoimasta on lääkäreitä, sitä kustannustehokkaammin sairaala toimii. Tehokkuutta lisää myös sairaalan erikoistuminen. Sen sijaan pyrkimys tuottaa kaikille kaikkea johtaa tehottomuuteen. Stakesin tutkija, DI Miika Linna on väitöskirjassaan mitannut sairaaloiden tehokkuuseroja ja etsinyt niiden syitä. Lisäksi Linna tutki tuottavuuden kehitystä kriittisinä vuosina 1988-1994.

Suvi Sariola

http://www.stakes.fi/thty/benchm Opitaan parhaimmilta

Stakesin ja sairaanhoitopiirien yhteinen benchmarking-projekti Stakesin Internet-sivuilla on avain suomalaisten sairaaloiden tuottavuuden vertailuun. Projektin tavoitteena on mitata sairaaloiden tuottavuutta potilasryhmäkohtaisesti ja etsiä tuottavuuserojen syitä.

Suvi Sariola