EY:n tuomioistuimen tuomio 3.10.2000: Lääkärien päivystysajan lukeminen työaikaan

EY:n tuomioistuin on antanut tuomion, joka koskee EU:n työaikadirektiivin eräiden kohtien tulkintaa sekä työsuojelun puitedirektiivin soveltamisesta. Suomen kannalta keskeisintä asiassa on kysymys lääkärien päivystysajan lukemisesta työaikaan työaikadirektiivin mukaisesti.

Matti Koivistoinen

Helsingin julistus uusittu

Maailman lääkäriliitto WMA on yksimielisesti hyväksynyt lääketieteellistä tutkimustyötä koskevan Helsingin julistuksen uusitussa muodossa lokakuun alussa pidetyssä yleiskokouksessaan.

Turussa kokeillaan uutta yhteistyötä huumevieroituksessa

Vieroitushoidossa oleva potilas allekirjoittaa vapaaehtoisesti lääkärin vastaanotolla suostumuslomakkeen, jolla sitoutuu käyttämään vain yhtä, itse valitsemaansa apteekkia. Potilaan valitsema apteekki välittää asiasta tiedon toisille apteekeille, jotka puolestaan pidättäytyvät toimittamasta lääkkeitä tälle potilaalle. Yhteistyökokeilulla pyritään estämään reseptiväärennöksiä ja lääkkeiden kulkeutumista katukauppaan tavalla, jonka myös tietosuojavaltuutettu hyväksyy.

Huumeita käyttäville naisille erityisapua

Suomesta raportissa huomautetaan, ettei korvaushoitoa ole vielä saatavissa koko maassa. Myös ns. matalan kynnyksen palveluja on tarjolla vähemmän kuin muissa EU-maissa. Raportin kokoamisen jälkeen näitä palveluja on tosin lisätty monissa kaupungeissa.

Mielenterveysseura palkitsi konsulttikuntiaan

Palkitut ovat lähteneet konsulttikunniksi seuran kolmivuotiseen Mielenterveyden kulmakivet -projektiin. Ne ovat sitoutuneet nostamaan kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa mielenterveyden arvoa ja edistämään kuntalaisten mielenterveyttä.

Poliitikot hyväksyivät Varsinais-Suomen palkkaremontin – Lääkäreille paperi ei kelpaa

Ulla Järvi

Fuusiohanke kohautti yksityissektoria

Lue aiheesta lisää Lääkärilehti 40/2000, s.4014-4016

Fuusion taustalla julkisen sektorin tehostuminen

– Yksityinen terveydenhuoltosektori on aivan uudessa kilpailutilanteessa. Julkinen sektori on pääkaupunkiseudulla tehostanut toimintaansa ja saanut leikkausjonot lähes poistetuksi. HUS on kaikesta huolimatta lähtenyt hyvin liikkeelle, ja yksityissektori on menettänyt paljon leikkauspotilaita, joista raha tulee. Alan omista arvioista poikkeavan näkemyksen fuusioon johtaneista syistä esittää Tampereen yliopiston yrityshallinnon lehtori, Diakonissalaitoksen entinen hallintojohtaja Juhani Kauhanen, joka oli aikanaan myös luomassa Diacor Oy:tä. – Yksityisessä terveydenhoitobisneksessä ei perinteisesti ole vuoltu kultaa, koska ala on työvoimavaltainen ja pääomaköyhä. Sijoitusyhtiöillä lienee ajatuksena hyödyntää suurtuotannon etuja tai muuttaa alaa radikaalisti, tai he katsovat, että vanhusväestön kasvu aiheuttaa rynnäkön yksityissektorille. Kauhanen epäilee muutosten jalkoihin jäävän eniten keskikokoisia lääkäriasemia. – Alalle tulee suuria ja toisaalta jää pieniä lääkäriasemia, jotka ovat joustavia eivätkä tarvitse pääomia. – Uuden Mehiläisen on joka tapauksessa pakko laajentua nopeasti yritysostoin, ja synergiaetujen vuoksi he ostavat keskikokoisia lääkärikeskuksia. Kauhanen ei usko uuden kilpailutilanteen juuri vaikuttavan hintoihin. – Hinnat tuskin putoavat kovin paljon, hinnoilla kilpaileminenhan on huonoin vaihtoehto. – Ymmärrän, että jotkut pitävät Sitran mukaantuloa pahana. Ehkä Sitra näkee tämän voivan tehostaa ei pelkästään yksityistä, vaan myös julkista terveydenhuoltosektoria, kun syntyy kovempi kilpailu, Kauhanen toteaa.

Muuttaako bisnes-henkisyys imagoa ja markkinointia?

– Olen hiukan skeptinen sen suhteen, mitä tällainen ”raaka bisnes” vaikuttaa yksityisen terveydenhuollon imagoon. Liikeyrityksiähän lääkäriasemat ovat olleet tähänkin asti, mutta näin selvä liiketaloudellisuus kuin tähän fuusioon liittyy, koetaan Suomessa vielä ehkä vieraana, arvioi kemiläisen Länsi-Pohjan Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja, LKT Aarne Pasanen Mehiläisen ja Tohtoritalon fuusiohanketta. Pasanen on myös Lääkärikeskusten Yhdistyksen hallituksessa. Häntä arveluttaa, että suuryritystä tulevat johtamaan terveydenhuollon asiantuntijoiden sijasta liikemiehet. – Pelkään, että esimerkiksi terveyspalvelujen markkinointi muuttuu, kun määräysvalta siirtyy liikemiehille. Minun mielestäni tästä olisi syytä keskustella. Tähän asti yksityisen sektorin markkinointi on pysynyt pääosin asiallisena eikä myöskään markkinahenkiselle tarjouslinjalle ole lähdetty. – Yksityissektorilla on myös pyritty kattavaan palvelujen tarjontaan, vaikkeivät kaikki palvelut olisikaan kovin tuottoisia. Saavatko tarjonnassa nyt etusijan parhaiten tuottavat palvelut, Pasanen kysyy. – Yksityissektorin yleiset näkymät ovat Suomessa kohtuullisen hyvät. Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on suurissa vaikeuksissa, joten uskon, että yksityissektorin volyymi kasvaa, vaikkakaan ei mitenkään räjähdysmäisesti. Tämän fuusion myötä kilpailu kovenee, mutta jos yksityisten palvelujen hyvä taso säilyy ja volyymi sitä myöten kasvaa, yhä useampi lääkäri voi toisaalta saada yksityissektorilta työpaikan.

STRIP-lapset murrosiän kynnyksellä Kymmenvuotias tutkimusprojekti on maailmassa ainutlaatuinen

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä selvittävän STRIP-tutkimuksen lapset ovat nyt 9-11-vuotiaita. Jo tähän mennessä tuloksia voi pitää huomattavan merkityksellisinä. Tiiviissä seurannassa olevien lasten tulo murrosikään asettaa tutkijoille kuitenkin uusia haasteita: miten motivoida heidät pysymään mukana vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta.

Ulla Järvi