Sopimusohjaus lisää luottamusta

Kahden vuoden kokemus valaa tulevaisuudenuskoa erikoissairaanhoidon suunnitteluun ja ohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yhteistyötahojen keskinäinen luottamus on muodostunut hyväksi. Kunnat kykenevät toteuttamaan terveyspolitiikkaansa aidosti sopimusohjauksen puitteissa. Sairaanhoitopiiri tietää puolestaan ennakkoon palvelujen tarpeesta ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä.

Merja Koivuniemi

Kunnallisvaaleissa ehdokkaina olevia lääkäreitä

Lääkärilehden numerossa 31/2000 ilmoitettiin, että lehti tarjoaa sivuillaan esittelytilaa kunnallisvaaliehdokkaina oleville Lääkäriliiton jäsenille. Toivottiin, että esittelytekstin olisi hyvä painottua ehdokkaan terveyspoliittisiin tavoitteisiin. Määräaikaan mennessä saapui parisenkymmentä esittelyä.

Omalääkäritoiminnan vaikutukset palveluihin

Väestövastuisen omalääkäritoiminnan piirissä on keväällä 2000 laskettu olevan noin 3/5 maamme väestöstä ja lähes 1 600 perusterveydenhuollon lääkäriä. Toiminta ei kuitenkaan ole vakiintunut, vaan kunta- ja terveyskeskuskohtaiset erot ovat väliin huomattaviakin. Katsauksessa tarkastellaan käytettävissä olevien tutkimusten, havaintojen ja kokemusten pohjalta omalääkäritoiminnan vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja käyttöön, hoidon jatkuvuuteen, potilaiden ja väestön tyytyväisyyteen, lääkärissäkäyntien kustannuksiin sekä erikoissairaanhoidon ja laboratorio- ja kuvantamispalvelujen käyttöön.

Timo Pitkäjärvi

Telelääketiede kenttälääkinnässä

Monet telelääketieteen sovellukset on ensimmäisenä otettu käyttöön sotilaslääketieteessä. Viimeisimpänä esimerkkinä Bosnian sodan aikana tehdyt telekonsultaatioyhteydet Englantiin digitaalisen kameran, kannettavan tietokoneen ja satelliittipuhelimen avulla. Tulevaisuuden haasteita niin kenttälääkinnässä kuin muussakin telelääketieteellisessä yhteydenpidossa tulevat olemaan mm. luotettavien yhteyksien turvaaminen, erilaisten käyttöjärjestelmien yhteensovittaminen sekä tietoturvan varmistaminen käytettäessä julkisia tietoliikenneyhteyksiä.

Heikki Lamminen, Timo Sahi, Ville Voipio

Internet korva-, nenä- ja kurkku- tautien kurssilla

Internetin hyödyllisyydestä lääketieteen perusopetuksessa on varsin vähän tietoa. Helsingin yliopiston Korvaklinikassa tehtiin korva-, nenä- ja kurkkutautien propedeutiikan verkkosivut loppuvuodesta 1999 (http://www.kll.helsinki.fi/osastot/personal/siko/korkl/Pro/index.htm). Selvitimme verkkosivujen hyödyllisyyttä lääketieteen opetuksessa korva-, nenä- ja kurkkutautikurssilla kevätlukukaudella 2000. Kokemuksemme rohkaisevat jatkamaan verkkosivujen edelleen kehittämistä lääketieteen opetuksen osana.

Anne Pitkäranta, Erna Kentala, Erkki Hopsu, Taina Haavisto, Timo Lahin

Miksi väitöskirjan kaikki osatyöt pitäisi saada julkaistuiksi?

Suomen Lääkärilehden pääkirjoitus 15.9.2000 (Jorma Paavonen, SLL 35/2000, s. 3431) ihmettelee Turun ja Oulun lääketieteellisten tiedekuntien liberaalia linjaa osajulkaisuväitöskirjojen hyväksymisessä. Pääkirjoitus pitää epäkohtana, että väitöskirjan julkaisuvaiheessa näissä tiedekunnissa jopa puolet osatöistä saa olla vasta käsikirjoitusasteella, vailla hyväksymispäätöstä tulla julkaistuksi tieteelliseen aikakauslehteen. Mitään kontrollia ei ole sen suhteen, painetaanko näitä käsikirjoituksia koskaan missään lehdessä. Tästä voi Paavosen mukaan olla seurauksena koko väitöskirjainstituution inflaatio.

Mika Scheinin, Ilkka Välimäki

Hevosurheiluvammat Suomessa

Kiitämme kollega Raimo Niskasta mielenkiinnosta ja huomautuksesta hevosurheiluvammoja koskevan artikkelimme johdosta (Suom Lääkäril 2000;55: 2994).Valitamme julkaisumme laadinnassa tapahtunutta laiminlyöntiä. Emme olleet onnistuneet tavoittamaan hänen työryhmänsä vuonna 1994 julkaisemaa raporttia, emme myöskään toista Suomessa aiemmin tehtyä tutkimusta (1,2). Syynä on ilmeisesti ollut oman artikkelimme laatimisen alkuvaiheessa toteutettu kattamaton hakusanojen käyttö.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki

Julkiseen laboratorioon huomattavasti halvemmalla

En olisi koskaan uskonut näkeväni Lääkärilehden päätoimittajan kirjoittavan ammattiliittomme pää-äänenkannattajassa sellaista tekstiä kuin jouduin lukemaan 8.9.2000 päivätyssä pääkirjoituksessa (SLL 34/2000).

Kalle Willman

Rehellisyyttä kilpailuun!

Laman aiheuttamat rationalisoinnit julkisella sektorilla aiheuttivat osassa toimintoja ylikapasiteetin syntymisen. Toiminnan supistamisen välttämiseksi TAYS:n laboratoriossa ongelmaa lähdettiin purkamaan liikelaitostamisen kautta. Vuoden 98 aikana ajettiin tamperelaisvoimin STM:n myötäsuitsutuksella läpi ns. terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lain ja asetuksen muutokset. Muutoksia perusteltiin sillä, että ne turvaisivat yksityislääkärien lähetteellä tutkimuksiin pääsyn myös maan syrjäisimmillä seuduilla. Ilmeisen tarkoituksellisesti asetuksen muutoksella haluttiin parantaa Tampereella toteutetun laboratoriohankkeen ja jatkossa muidenkin julkisten suurlaboratorioiden toimintaedellytyksiä yksityisten laboratorioiden kustannuksella. Näin veromarkoin rakennettu julkinen yksikkö lähti kilpailemaan yksityistä palvelutuotantoa vastaan. Pelin reiluutta korostaa vielä hinnoittelu; kuntatoimija tulee markkinoille enintään omakustannushintaisilla tuotteilla, joiden laskentaperusteita ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.

Pentti Parkkinen

Lähihoitaja - vielä edelleenkö outo nimi tutulla hoitajalla

Osuuko koulutus tarpeeseen? kysyy Martti Häikiö lähihoitajan tapauksesta sosiaali- ja terveysalan koulutusammattina (SLL 34/2000). Noin kymmenen vuotta sitten alkoi koulutussuunnittelu, jossa lähihoitajakoulutus yhdisti aikaisemmat ns. kouluasteen sosiaali- ja terveysalan ammatilliset tutkinnot, kuten perushoitaja, kodinhoitaja, lastenhoitaja, hammashoitaja ja lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, yhdeksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoksi. Lähihoitajakoulutuksen uudistuksen perusteluina pidettiin sitä, että sosiaali- ja terveysalan työelämä tarvitsee laaja-alaisen ammattitaidon omaavia hoiva- ja hoitotyön ammattilaisia, jotka pystyvät joustavasti toimimaan sosiaali- ja terveysalan erilaisissa tehtävissä. Tähän työelämän tarpeeseen koulutus on pystynyt vastaamaan erinomaisesti, kun vertaa koulutusta esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten toteutuneeseen apuhoitajakoulutukseen.

Katri Luukka