Lyhyet sairauslomat - tarvitaanko todistuksia?

Kunta-alalla noin kaksi kolmasosaa sairauspoissaoloista kestää alle neljä päivää. Nokialla ja Valkeakoskella tehdyn tutkimuksen mukaan näistä lyhyistä sairauslomista noin kolmasosa oli lääkärin todistamia, loput terveydenhoitajan todistamia tai itse ilmoitettuja. Lyhyiden sairauslomien yleisyys oli miehillä yhteydessä ammattiasemaan, mutta naisilla ei. Kun sairauspoissaolojen kontrollia muutettiin niin, että lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä riitti oma ilmoitus, lyhyiden lomien kokonaismäärä ei muuttunut. Sen sijaan lääkärin todistamat lyhyet lomat vähentyivät hiukan ja terveydenhoitajan todistamat huomattavasti. Tulosten perusteella voidaan suositella sairauspoissaolokontrollin liberalisoimista, niin että työkyvyttömyyden olemassaoloa ja kestoa ratkaistaistaessa otettaisiin nykyistä yleisemmin huomioon sairaan henkilön ja hänen työyhteisönsä oma asiantuntemus ja vastuu.

Pekka Virtanen, Anne Kinnunen, Esa Perä-Rouhu

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyölle olisi enemmän mahdollisuuksia Tappiontasausjärjestelmä estää vapaan kilpailun

Kunnat ovat toistaiseksi käyttäneet varsin vähän valtionosuusuudistuksen antamaa mahdollisuutta hankkia terveydenhuollon palveluja myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Ne eivät ole voineet vapaasti kilpailuttaa palvelujen tuottajia varsinkaan erikoissairaanhoidossa, koska pakkojäsenyys erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä ja siihen liittyvä tappiontasausjärjestelmä estävät palvelujen ostamisen yksityisiltä palvelujen tuottajilta, arvioi Terveydenhuoltoalan Palvelujärjestöt ry:n puheenjohtaja, LKT Aarne Pasanen. Yksityisiä palvelujen tuottajia edustava yhdistys järjesti Helsingissä seminaarin julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyöstä.

Suvi Sariola

Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoiset syyt - uusi näkökulma tautiluokituksessa

Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoisten syiden luokitteluun suhtaudutaan uudessa kansainvälisessä tautiluokituksessa aivan uudella tavalla. Vammojen, sairauksien ja kuoleman ulkoisten syiden luokitus ei enää ole varsinaista luokitusta täydentävä ylimääräinen osa, vaan se on nyt sisällytetty varsinaisen luokituksen kiinteäksi osaksi, luvuksi XX.

Hilkka Ahonen

Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmä vuonna 1996

Hoitoilmoituksen tietosisältö on valtakunnallisesti kerättävä yhtenäinen vähimmäistieto sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta ja sitä korvaavista hoitomuodoista. Vuonna 1996 eniten muutoksia hoitoilmoitusjärjestelmään aiheuttaa uusien tauti- ja leikkausluokitusten käyttöönotto. Ainoa merkittävä tiedonkeruun laajennus on koko päiväkirurgisen toiminnan ottaminen mukaan hoitoilmoitusjärjestelmään. Rekisteriaineiston tarkistamista ja palautetuotantoa nopeutetaan uusilla ohjelmilla.

Reijo Salmela

Oikaisu Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa -artikkeliin

Lääkärilehden numerosta 5/96 on kirjapainossa pudonnut mikrogramman merkeistä myy-kirjain pois. Pekka Lähteenmäen artikkelissa Jälkiehkäisy perhesuunnittelussa sivulla 401 mainitut hormonaalisessa jälkiehkäisyssä käytettävät annokset ovat siis 100 myyg etinyyliestradiolia ja 500 myyg levonorgestreelia.

KT:n ohjeet edelleen riidanalaiset Työtuomioistuin ratkaisee päivystyskerran tulkinnan

Vuodenvaiheessa syntyneellä lääkärisopimuksella korjattiin sairaaloiden päivystyskorvauksia turvaamalla harvoin päivystävien lääkärien oikeus kohtuulliseen korvaukseen. Sopimukseen liitetyn pöytäkirjamerkinnän mukaan korvauksen laskentajakso ei voi olla useampia viikkoja kuin lääkärin päivystyskertojen lukumäärä työjakson aikana. Näin ollen esimerkiksi kerran kolmessa viikossa päivystävän lääkärin laskentajakso on yksi viikko, jolloin hänelle maksetaan ensimmäiseltä kolmelta aktiivipäivystystunnilta yksinkertainen tuntipalkka, sitä seuraavilta 5 tunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka ja sen jälkeisestä aktiivipäivystyksestä 100 %:lla korotettu tuntipalkka.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Lääkärit eivät ole olleet mitenkään ihastuneita erikoistyöryhmän, Pew Health Professions Commissionin, syyskuussa tekemään ehdotukseen toimilupien muuttamiseksi. Työryhmä totesi, ettei perinteinen laillistamistapahtuma takaa, että lääkärin tai muiden terveydenhuollossa toimivien henkilöiden tiedot ja taidot olisivat ajan tasalla koko työuran ajan. Työryhmän mielestä yksilön työsuorituksia olisi seurattava nykyistä tehokkaammin ja myös praktiikan luonteen olisi oltava joustavampi. Lainmuutoksia on jo esitetty, Mainessa tällainen esitys on päässyt jo kuvernöörin työpöydälle asti.

Tuula Fabrizio

Ohjelmistojen kuninkaat

On vain kourallinen yrityksiä, jotka sanelevat pelin säännöt. Valta ja raha seurailevat sellaisia valmistajia, joilla on hallussaan ohjelmiston liitospinta.

Erkki Karjalainen

Kommentti artikkeliin "Väestö valmis rationaaliseen mikrobilääkehoitoon"

Lääkärilehden Lääkeinfo-palstalla (SLL 1-2/96) Kelan lääkäritutkija, dosentti Timo Klaukka esitteli julkaisemamme tutkimuksen "Väestön asenteet mikrobilääkehoitoon" tuloksia sekä omia tulkintojaan niistä. Kyseessä ei ollut lehtireferaatti eikä kirja-arvostelu, vaan alkuperäisjulkaisun muotoon kirjoitettu lyhennelmä raportistamme. Kirjoitus sisälsi osin suoria lainauksia raportista (lainausta ei ollut selkeästi merkitty) ja osin Klaukan omia yhteenvetoja, johtopäätöksiä, tulkintoja ja asiavirheitä.

Riitta Ahonen, Erkki Palva, Lea Tuomainen, Kari Wallenius

Timo Klaukan vastine

On erikoinen väite, että olisin toiminut moraalittomasti referoidessani julkaistua tutkimusraporttia. Tutkijaryhmähän piti raportin valmistuttua tiedotustilaisuuden viime vuoden lopulla, minkä jälkeen asiaa käsiteltiin mm. päivälehdissä ja sähköisissä viestimissä. Myös Farmasialiiton lehti Semina referoi tuloksia näyttävästi aukeaman kokoisessa jutussa. Koska raportissa oli ajankohtaisia ja tärkeitä tietoja antibiootteja määrääville lääkäreille, katsoin aiheelliseksi saattaa tiivistetyt tulokset nopeasti Lääkärilehden lukijoille. Samalla tutkimus sai julkisuutta lääkäreiden keskuudessa, minkä olettaisin olleen tutkijoiden tarkoituskin.