Terveyttä teeseistä?

Suomen Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt liitolle 12 terveydenhuoltoa koskevaa teesiä, jotka se esittää edelleen valtuuskunnan kevätkokouksen käsiteltäväksi. Teeseillä pyritään kiteyttämään liiton terveyspoliittisen toiminnan periaatelinjaukset, mutta varsinaiseksi ohjelmajulistukseksi niitä ei pidä ymmärtää. Teesien laatimisen tausta on joulukuussa 1992 muistionsa luovuttaneen Lääkäriliiton hallituksen asettaman työryhmän työ. Valinnanvapautta ja perusturvaa terveydenhuollossa pohtinut työryhmä esitti tuolloin terveydenhuollon kehittämisen keskeisiksi tavoitteeksi kahta asiaa: jokaiselle tulee taata hyvä terveyden- ja sairaanhoidon perusturva maksukyvystä riippumatta ja potilaalla tulee olla oikeus valita lääkärinsä. Työryhmä nosti keskusteluun terveydenhuollon vakuutuspohjaisen rahoitusjärjestelmän, jota ideaa on kehitelty sittemmin edelleen. Viimeisen rahoitusjärjestelmän kehittämistä koskevan toimeksiannon hallitus antoi vuoden 1994 alussa uudelle työryhmälle, joka on valmistellut nyt käsittelyyn tulleet terveydenhuollon teesit.

Taito Pekkarinen

Teser om bättre vård

Finlands Läkarförbunds styrelse har godkänt ett förslag till tolv teser om hälso- och sjukvården. Förbundets fullmäktige skall i sin tur ta ställning till teserna vid sitt vårmöte i april. Teserna skall precisera förbundets hälsopolitiska riktlinjer men inte uppfattas som någon programförklaring. Bakgrunden är det betänkande om valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården som en hälsopolitisk arbetsgrupp inom förbundet skrev för tre år sedan. Gruppen uppställde två viktiga mål: att varje medborgare oberoende av betalningsförmåga skall tillförsäkras grundläggande hälso- och sjukvårdstjänster samt att patienten skall ha rätt att välja sin läkare. Arbets-gruppen tog också upp diskussionen om försäkringsbaserad finansiering av hälso- och sjukvården. Finansieringsfrågan vidareutvecklades av en ny arbetsgrupp som Läkarförbundets styrelse tillsatte i fjol. Denna grupp har formulerat teserna, som publiceras på finska i detta nummer och på svenska i nästa nummer i anslutning till referatet från styrelsemötet den 11 april.

Neurogeeninen rakkovaiva

Rakon neurogeenisellä toimintahäiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa sekä virtsarakon että virtsaputken hermotus on vaurioitunut. Vaikeimmissa vaurioissa rakon toiminta lakkaa kokonaan, lievissä vammoissa potilas ei havaitse mitään poikkeavaa. Vamman tason perusteella ei voi aina luotettavasti määritellä virtsarakon toimintahäiriön luonnetta, vaan sen selvittämiseksi tarvitaan urodynaamisia tutkimuksia. Neurogeenisten rakkovaivojen hoidossa on viime vuosina edistytty kovasti, ja kaikkia potilaita voidaan auttaa tavalla tai toisella. Toistokatetrointi on nykyään tärkein hoitomuoto.

Pekka Hellström

Suomalainen suositus endokardiittiprofylaksista

Mikrobilääkitys endokardiitin ehkäisemiseksi toimenpiteiden yhteydessä kuuluu riskiryhmien potilaiden hoitokäytäntöön. Suositukset endokardiittiprofylaksista ovat kuitenkin olleet eri maissa hyvinkin erilaisia, ja Suomessakin on julkaistu ainakin neljä erilaista suositusta 1980-luvulla. Kirjava käytäntö aiheuttaa hämmennystä ja turvattomuuden tunnetta potilaissa. Kansainvälisten suositusten yhdenmukaistuminen viime vuosina on ollut pohjana valtakunnallisen suosituksen laatimiselle Suomessa. Tämä työryhmän laatima suositus on arvioitu ja hyväksytty 17 ammatillisessa yhdistyksessä.

Jukka Lumio, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Erkki Pesonen, Ville Valtonen

Lasten myrkytystapaturmissa on osattava epäillä itsetuhokäyttäytymistä

Tapaturmat ja myrkytykset ovat alle 16-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Psyykkisesti häiriintyneet lapset joutuvat tapaturmiin useammin kuin terveet. Taustalla voi olla tiedostamatonta itsetuhoisuutta. Lapset ja nuoret toteuttavat itsemurhayrityksen tavallisesti nauttimalla jotakin myrkyllistä ainetta, kuten lääkkeitä tai alkoholia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauskertomuksista KYS:ssä vuosina 1980-90 hoidettujen 6-14-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmat. Tavoitteena oli selvittää myrkytykseen johtaneet tekijät ja tunnistaa joukosta lasten itsemurhayritykset. Aineiston lapsista 10 %:lla myrkytyksen syy oli itsemurhayritys.

Outi Hyvönen, Hanna Ebeling, Eila Räsänen

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus proteesin käyttöön ja seuranta

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä alaraaja-amputaatiopotilaiden protetisointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on vuodesta 1985 lähtien keskitetty KYS:n fysiatrian osastoon. Hoitokäytäntö sisältää suunnitelman potilaiden valmentamisesta leikkaukseen, kuntoutuksesta ja seurannasta sekä tähän osallistuvista ammattiryhmistä. Selvitys KYS:n kautta alaraajaproteesin saaneiden potilaiden tilanteesta ja kuntoutuksen onnistumisesta 3-4 vuotta leikkauksen jälkeen osoitti suunnitelman toteutuvan kohtalaisen hyvin. Eri ammattiryhmien johdonmukaista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen.

Olavi Airaksinen, Rolf Danner, Satu-Mari Kokko, Pekka Kovanen

Antikoagulaation keskeyttäminen kirurgian ajaksi

Jatkuvaa peroraalista antikoagulanttihoitoa saavilla potilailla on tietenkin suuri vuotoriski, jos heille joudutaan tekemään kirurginen toimenpide. Yllättävän vähän tiedetään siitä, miten kauan antikoagulaatiohoidon pitää olla keskeytettynä ennen leikkausta, jotta hyytymistaso olisi turvallinen. Toisaalta potilaan pitäisi olla mahdollisimman lyhyen aikaa ilman lääkettään, jottei hän turhaan altistuisi tromboembolioille.

Tyypin II diabeteksen paras hoito

Mitä parempi diabetestasapaino, sitä vähemmän komplikaatioita. Kakkostyypin diabeteksessa hyvän tasapainon saavuttaminen onkin aika vaikeaa ensisijaisesti ylipainosta johtuvan insuliiniresistenssin vuoksi. Britanniassa on jo vuonna 1977 alkanut tutkimus, jonka yhtenä päämääränä on ollut selvittää, miten aikuistyyppisessä diabeteksessa saavutettaisiin paras tasapaino (veren glukoosipitoisuus < 6,1 mmol/l), kun pelkkä dieettihoito ei riitä.

Syklospora-ripulin hoito

Jaa että minkä ripulin? Syklospora-nimen (cyclospora) on saanut aikaisemmin "cyanobacteriumin kaltaiseksi" nimetty kokkidioidi mikrobi. Tämän mikrobin on todettu aiheuttavat pitkittynyttä ripulia ainakin Nepaliin ja Peruun matkaaville. Ripuli kestää vähintään 3 viikkoa eikä siihen ole aikaisemmin keksitty hoitoa.

Keftriaksonille resistentin pneumokokkimeningiitin hoito

Rhode Islandilla sijaitsevan Brown-yliopiston arvostetut infektiolääkärit raportoivat meningiitin empiirisen hoidon muuttamisesta resistenttien pneumokokkien takia.