Etiikka lääkärien perus- ja jatkokoulutuksessa

Lääkärin ammattietiikka koostuu käsityksistä siitä, miten lääkärin ammattia harjoitetaan oikein. Ammattietiikan tulee mitä ilmeisemmin muodostua lääkärin peruskoulutuksen aikana. Tietämätöntä ja taitamatonta lääkäriä voidaan tuskin kutsua eettiseksi lääkäriksi. Lääketieteellinen sivistyneisyys on siis ammattietiikan perusta. Ammattietiikkaan kuluu myös muuta, varsinaista eettistä ainesta. Tänä opintouudistusten aikana on syytä pohtia, miten näiden yleisten eettisten valmiuksien kehittymistä voidaan tukea lääkärikoulutuksessa.

Pirkko Kortekangas

Mitä lapsen vaikea allergia aiheuttaa perheelle?

Allergioiden, etenkin pikkulasten allergioiden, selvä yleistyminen on haaste koko yhteiskunnalle. Pikkulapset ovat eräänlaisia "ilmapuntareita", joiden oireilu osoittaa, että jotain on vialla. Vikaa voi hakea energiaa säästävästä, liian tiiviistä rakentamisesta tai saasteisesta kaupunki-ilmasta. Vai onko syynä yhä teollistuva ruokailu tai pikkulasten kerääminen suuriin päiväkotiryhmiin tartuntoja saamaan? Lapsen vaikea allergia vaikuttaa joka tapauksessa perheen elämään merkittävästi.

Pentetratsolisokki psykoosien hoidossa

Pentetratsolisokkien käytön perustana oli ajatus siitä, että epileptiset kohtaukset ja psykoosi ovat toisensa poissulkevia.

Hubblen kaukoputken haastajat

Kaukoputkien kuvia voidaan terävöittää tietokoneella niin paljon, että tulos on tarkempi kuin Hubblen teleskoopin tuottamat kuvat.

Erkki Karjalainen

Työterveyslaitoksen tietokannat FiMnetissä

Työterveyslaitoksen tietopalveluosasto tekee monipuolista työtä työsuojelutiedon levittämiseksi. Se tuottaa TURVA-CD:tä, mihin on kerätty toistakymmentä työturvallisuuteen liittyvää tietokantaa. Työterveyslaitoksella on myös laaja kokoelma työsuojelualan kirjallisuutta. Lisäksi laitos toimittaa tietokantaa, johon pyritään kokoamaan viitteet kaikesta Suomessa julkaistusta työsuojeluaiheisesta kirjallisuudesta.

Ralf Simonsson

Ajokorttivaatimukset ja ajokyvyn arviointi

Kollega Veikko Viitasalo patisteli Lääkärilehdessä 32/94 lääkärikuntaa keskustelemaan uusista lääkärintodistuksista ajokorttia varten. Haluamme tuoda osaltamme esille seuraavia näkökohtia määräyksistä, jotka koskevat ajokorttia varten vaadittavaa terveydentilaa ja tätä koskevaa lausuntoa.

Klas Winell, Sirkka-Liisa Rudanko

Kommentti artikkeliin "Masennuslääkkeet seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina"

U. Lepolan, H. Koposen ja E. Leinosen artikkeli (SLL 7/95) käsitteli masennuslääkkeiden sivuvaikutuksia seksuaalisuuteen. Kirjoitta- jat mainitsivat artikkelin alussa, että miesten potenssivaikeuksia on tutkittu melko paljon, naisten orgasmin neurokemia ja -fysiologia sen sijaan tunnetaan huonommin. Sama koskee myös depressiolääkkeiden seksuaalisiin toimintoihin kohdistuvia sivuvaikutuksia. Miesten depressiolääkkeiden aiheuttamia seksuaalihäiriöitä on tutkittu ja raportoitu, sen sijaan naisten seksuaalihäiriöistä on hyvin vähän tietoa. Yleensä mainitaan miesten erektio- ja ejakulaatiohäiriöt tai libidon väheneminen.

Maria Socada

Tiedon kulku lähettäneen ja hoitaneen lääkärin kesken

Epikriisikäytäntöä käsittelevä Lääkärilehden pääkirjoitus (SLL 10/95) ilahdutti ja jopa naurattikin minua. Olen aina pitänyt asiaa tärkeänä ja itsekin laatinut siitä pääkirjoituksen Lääkärilehteen (SLL 28/63). Otsakkeena oli silloin "Lääkärien välisestä potilaita koskevien tietojen vaihdosta". Sanaa epikriisi ei siinä esiintynyt, mutta puhuttiin lähetteistä ja poistoilmoituksista. Silloista poistoilmoituskäytäntöä oli tutkittu Lääkäriliiton toimeenpanemassa laajassa ns. avohoitotutkimuksessa. Poistoilmoitusten lähettämisessä oli silloinkin suuria eroja eri sairaaloiden välillä, mutta kaikista praktiikkaa harjoittavista lääkäreistä kokonaista 56 % ilmoitti saavansa poistoilmoituksen 67-100 %:ssa tapauksista, ja sama määrä ilmoitti pitävänsä poistoilmoituksia yleensä riittävinä. Olisiko tilanne silloin ollut parempi kuin nykyisin!

Tapani Kososnen

Järjestystä tieteelliseen kuvitukseen

Hyvien kuvioiden luominen ei ole tullut helpommaksi, vaikka meillä on apunamme tietokoneet ja muut sähköiset varusteet. Se vaatii edelleen sekä käsityötä että taitoa. Taiteilijan työmenetelmät ovat ainoastaan muuttuneet. Artikkelinkirjoittajat ja luennoitsijat ovat melkein kokonaan luopuneet ammattikuvittajien ja graafikoiden käytöstä, kun tietotekniikkaa löytyy sormenpään etäisyydeltä.

Svante Stenman

Skitsofrenioiden katuhallinta (Pisara)

Katuskitsofreenikko on misnomeeri, jolla oikeamielisin motiivein stigmatisoidaan avohoidossa olemisen sietämätön leveys. Emmehän puhu myöskään katudiabeetikoista, katuhypertoonikoista tms. Toisaalta ei ole olemassa skitsofreniaa, on vain suuri joukko skitsofrenioita, uniikisti sairaita ihmisiä, joilla on henkilökohtaisena ongelmanaan multi-etiologinen ja -faasinen biopsykososiaalinen häiriö. Häiriölle on mm. luonteenomaista, että limbisen aivoston dopamiinijärjestelmä D-ykkösestä viitoseen on villiintynyt kun taas vastaava frontaalinen, limbistä hillitsevä ja ohjaava isoveli, on hiljentynyt. Myös on häiriölle luonteenomaista subjektiivinen kokemisentavan unenomaisuus, aistiharhat ja todellisuudentajun lipsuminen. Sosiaalisesti nähdään milloin epänormaalia ylivilkkautta milloin passivoitumista ja vetäytymistä, hotkimista, äreyttä ja intentionaalisen kaaren katkeilua niin pienissä kuin suurissakin elämän kuvioissa.