75911 osumaa

Kuka saa haasteen?

Yhdysvalloissa vain 3 % lääkäreistä joutuu maksamaan peräti 85 % kaikista niistä korvausrahoista, jotka maksetaan potilaille heidän haastettuaan lääkärinsä oikeuteen. Mutta millä tavoin nämä valitusten kohteeksi joutuvat lääkärit eroavat kollegoistaan? Ovatko heidän lääkärintaitonsa muita huonommat, vai vetääkö heidän persoonallisuutensa kenties puoleensa rahanhimoisia valittajia? Asiaan on nyt saatu valaistusta.

Subaraknoidaalivuodon ja aneurysmakirurgian komplikaatiot

Subaraknoidaalivuodon (SAV) ilmaantuvuus on Suomessa erittäin suuri: 20/100 000/v. SAV aiheutuu tavallisimmin aivovaltimon aneurysman puhkeamisesta. Aneurysmia löytyy noin 2 %:lta väestöstä. Yli 30 % potilaista kuolee suoraan primaarivuotoonsa. Eri tasoiset neurologiset puutosoireet ovat myös mahdollisia, mutta usein oireisto rajoittuu kovaan äkilliseen päänsärkyyn ja pahoinvointiin. Aneurysmien luonnollinen ennuste on vakava: 30 % kuolee 6 kuukauden kuluessa uusintavuotoon ja ensimmäisen vuoden jälkeen uusintavuotoja esiintyy 3 % vuosittain. Näin ollen ennalta ehkäisevän kirurgisen hoidon tarve on ilmeinen. Nykyään leikkaushoitoon pyritäänkin ensimmäisinä vuorokausina vuodon jälkeen. Aneurysmaleikkaus on riskeille altis ja itse vuotoonkin liittyy runsaasti komplikaatioita. Yksi SAV:n tyypillisimmistä komplikaatioista on aivovaltimoiden spasmi, jota esiintyy 30 %:lla potilaista. 15 %:lle tästä aiheutuu aivoinfarkteja, joista seuraa neurologisia puutosoireita tai jopa menehtyminen. Spasmin estossa on selvä hyöty Ca-antagonisteista.

Antti Tapaninaho

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun on tyypillistä monille syöville. Kliinisesti tärkeimpiä ovat rinta- ja eturauhassyöpä, missä yli kahdella kolmasosalla potilaista esiintyy etäispesäkkeitä luustossa, sekä myelooma, missä lyyttisiä luupesäkkeitä todetaan lähes aina. Luun hajoaminen kasvainpesäkkeiden seurauksena aiheuttaa potilaille nykyisistä syövän perushoidoista huolimatta luukipuja, murtumia, halvaantumista ja hyperkalsemiaa. Tämä merkitsee pitkiä sairaalahoitoja ja potilaiden elämänlaadun huononemista.

Taina Taube

Lasten mielenterveys ja elämäntapahtumat

Pysyvät elinolosuhteet ja hyvin toimivat sosiaaliset suhteet edesauttavat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Nykyisin erilaiset elämäntapahtumat esimerkiksi muutot ja avioerot ovat kuitenkin tavallisia ja vaikuttavat monien lasten elämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ihmissuhteisiin vaikuttavien elämäntapahtumien, pitkäkestoisten vaikeuksien ja sosiaalisen tukiverkoston merkitystä psyykkisissä häiriöissä ja lisäksi tutkittiin lapsen luotettavuutta tiedonantajana verrattuna hänen vanhempansa antamaan tietoon. Tutkimus kuuluu osana valtakunnalliseen lastenpsykiatriseen epidemiologiseen tutkimukseen, joka suoritettiin kaksivaiheisena vuosina 1989-90.

Kirsti Kumpulainen

Perheen lapsiluvun suunnitteluun vaikuttavat tekijät

Tulevaa väestönkehitystä on vaikea arvioida. On laadittu monimutkaisia malleja eri seikoista, jotka vaikuttavat syntyvyyteen. Uusimman mallin on laatinut L. Donaldsson, joka korostaa G.S. Beckerin teoriaa ajan käytöstä lasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Ajan käytöksi ei lasketa yksinomaan lasten hoidon vaatimaa suoranaista aikaa, vaan myös sitä aikaa, jota käytetään niiden varojen hankkimiseen, joita tarvitaan lasten vaatimien tavaroiden ja esim. koulutuksen kustantamiseksi. Äidin ja isän ajankäytön lisäksi tulee ottaa huomioon myös muiden sukulaisten mahdollinen ajankäyttö lasten hyväksi. Mukaan tulee ottaa myös yleinen elämäntyylin muutos. Tehokkuuden lisääntyessä työhön käytetty aika vähenee ja vapaa-aika lisääntyy, mutta runsaampi vapaa-aika jaetaan eri tavalla. Lasten hoitoon ei haluta uhrata enää yhtä paljon aikaa kuin menneinä vuosikymmeninä ja perheiden lapsiluku pienenee.

Lauri Salmi

Altistuminen ampumamelulle

Melun aiheuttama kuulovamma on tunnettu monilla aloilla ja erityisesti sotilasammateissa. Kuulovamman vaikutusta toimintakykyyn on yleensä arvioitu määrittämällä kuulon menetyksen aste. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää melualtistumisen eri seurausten, kuten fysiologisten, psykologisten ja sosiaalisten vasteiden valossa ampumamelusta kuulovamman saaneiden upseerien työ- ja toimintakyvyn muutoksia.

Matti Ylikoski

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030