Lasten- ja nuorisopsykiatria ja -psykoterapia

Euroopan Erikoislääkäriliiton (Union Européenne des Médecins Spécialistes, UEMS) piirissä perustettiin elokuussa 1993 lasten- ja nuorisopsykiatrian ja -psykoterapian erikoisalaa varten oma sektio. Käytännössä sektion perustaminen merkitsi samannimisen itsenäisen lääketieteen erikoisalan tunnustamista ja hyväksymistä.

Vastine keskustelualoitteeseen "Mitä muuta kuin liikuntaa?"

Mielipidekirjoituksessaan (SLL 1-2/95) Mäkitalo ja Palonen kritisoivat liikunnan käyttöä työkykyä ylläpitävän toiminnan välineenä. Keskustelun käynnistäminen ja kriittinen suhtautuminen pelkästään liikuntakeskeiseen työkykyä ylläpitävään toimintaan on aiheellista. Tosihan on, että perinteisellä yksilöihin kohdistuvalla terveysneuvonnalla tai laitoskuntoutuksella ei ole kyetty vaikuttamaan alentuneesta työkyvystä, sairauspoissaoloista ja -eläkkeistä aiheutuviin ongelmiin. Pitkällä aikavälillä myöskään aktiivisten, fyysiseen harjoitteluun perustuvien kuntoutusohjelmien tulokset eivät ole eronneet perinteisen kuntoutuksen vaikutuksista. Kirjoittajien peräänkuuluttamia uusia toimintamalleja tarvitaan. Kirjoituksessa mainittu liikuntakritiikki tulee kuitenkin suunnata liikuntaohjelmien toteuttamistapaan ja sisällön kontekstiin, ei itse liikunnan oikeutukseen tai tarpeellisuuteen.

Veikko Louhevaara, Tiina Pohjonen, Leila Hopsu

Nicolaus Copernicus, maailmankuvan mullistanut lääkäri

Nicolaus Copernicus, joka tunnetaan parhaiten tähtitieteilijänä, oli aikakautensa useiden monioppineiden tavoin myös lääkäri. Hän syntyi vuonna 1473 Puolassa Torunin (saks. Thorn) kaupungissa. Hänen isänsä oli alunperin krakovalainen tukkukauppias ja myös hänen äitinsä oli varakasta kauppiassukua. Copernicuksen isä kuoli vuonna 1483, minkä jälkeen eno, Lukas Watzenrode, otti pojan kasvatettavakseen.

Arno Forsius

Depression hyvä hoito kannattaa

Kyseessä on ruotsalaisen terveystaloustieteilijän ja amerikkalaisen psykiatrin toimittama artikkelikokoelma depression ja sen hoidon terveystaloudellisista näkökohdista. Kirja on hyvin ajankohtainen myös meille suomalaisille. Esimerkiksi äskettäin pidetyn depression tunnistamista ja hoitoa käsitelleen konsensuskokouksen lausuman mukaan Suomessa käytetään depression hoitoon ainakin noin 850-1 250 miljoonaa markkaa eli vähintään 2-3 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Lausumassa todetaan edelleen, että olisi päätöksenteon kannalta tärkeää selvittää depression hoidon vaikuttavuutta ja kustannushyötyä, koska tämän alueen tutkimustieto on hyvin vähäistä. Nyt esiteltävä kirja pyrkii antamaan joitakin alustavia vastauksia avoimiin kysymyksiin.

Ville Lehtinen

Epilepsiakirurgin kultakaivos

Viime vuosina epilepsiakirurgian toimenpiteiden määrä on lisääntynyt huomattavasti mm. tarkempien ja tehokkaampien kuvantamismenetelmien ansiosta. Epilepsiaa tai epilepsiakirurgiaa käsitteleviä korkeatasoisia oppikirjoja on ilmestynyt 1-2 vuosittain.

Pertti Rintahaka

Tieteellisen toisinajattelijan käsikirja

Tieteellisyys jää lääketieteessä helposti hämäräksi. Tämä johtuu osaksi lääketieteen asemasta jossain luonnontieteitten ja humanioran rajamailla ja osaksi siitä, että lääketieteilijöitten tieteenfilosofinen ymmärrys on keskimäärin varsin vaatimatonta. Ehkä siksi lääketiede on erityisen altis epämääräisille muotivirtauksille, samoinajattelulle ja toisinajattelun epätieteelliseksi leimaamiselle.

Raimo Puustinen

Kilpailu terveydenhuollossa edistyy hitaasti

Vuonna 1993 voimaan astunut valtionosuuslainsäädäntö antoi kunnille vapaat kädet järjestää terveyspalvelunsa haluamallaan tavalla. Toki tämä mahdollisuus oli ollut periaatteessa jo aikaisemminkin, mutta koska kunta olisi menettänyt näistä palveluista valtionosuudet, ostopalvelujen käyttö jäi vanhan lainsäädännön aikana käytännössä vähäiseksi. Kun valtionosuuslainsäädännön uudistusta valmisteltiin, oletettiin, että kunnat ryhtyisivät käyttämään saamaansa vapautta innolla ja kilpailuttamaan palvelujen tuottajia aktiivisesti. Näin ei näytä kuitenkaan käyneen. On arvioitu, että viime vuonna ainoastaan 10 % terveydenhuollon toiminnasta oli kilpailutettua.

Aarne Pasanen, Taito Pekkarinen

Konkurrensen i hälso- och sjukvården avancerar långsamt

Den nya lagstiftningen om statsandelar som trädde i kraft år 1993 gav kommunerna fria händer att ordna sin hälso- och sjukvård. I princip fanns denna möjlighet redan tidigare, men för att inte gå miste om statsunderstödet så utnyttjade kommunerna köptjänster endast i begränsad omfattning. Under beredningen av statsandelsreformen räknade man med att kommunerna aktivt skulle utnyttja sin nya frihet och öppna hälso- och sjukvården för konkurrens. Den här utvecklingsmodellen har tydligen inte förverkligats. En upp-skattning visar att endast tio procent av vården var konkurrensutsatt i fjol.

EKG terveillä lapsilla ja synnynnäisissä sydänvioissa

Terveen lapsen sydänsähkökäyrä on selvästi erilainen kuin aikuisen ja se muuttuu merkittävästi iän myötä. Vastasyntyneellä kammioiden lihasseinämät ovat samanpaksuiset. Syntymän jälkeen keuhkokierron vastus ja oikean kammion paine pienenevät. Kasvun myötä seinämäpaksuus lisääntyy pääosin vasemmalla puolella. Vuosien kuluessa rintakehän muoto ja sydämen asento muuttuvat. Fysiologiset ja synnynnäisiin sydänvikoihin kuuluvat hemodynaamiset muutokset heijastuvat EKG:ssa. Sydänvikaa epäiltäessä oikeaan tulkintaan pääsemiseksi täytyy tuntea verenkierron fysiologia ja sen muutokset.

Tero Tikanoja, Erkki Pesonen

Infektio septoplastian komplikaationa

Nenän väliseinän korjausleikkaukset ovat varsin yleisiä toimenpiteitä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksiköissä. HYKS:n klinikassa septoplastioita tehdään vuosittain noin 300. Tutkimus 100 potilaan aineistosta osoittaa, että välittömät leikkauksen jälkeiset infektiot ovat kirjallisuudessa raportoitua yleisempiä. Vakavat infektiot ovat kuitenkin harvinaisia, eikä profylaktisen antibioottilääkityksen käyttö ole tutkimuksen perusteella aiheellista.

Antti Mäkitie, Leena-Maija Aaltonen, Henrik Malmberg