85-åringen Finlands Läkarförbund

Våra läkarorganisationer har sitt ursprung i början av 1800-talet. År 1835 grundades Finska Läkaresällskapet och år 1881 uppstod läkaresällskapet Duodecim, som ursprungligen var avsett att bli en studentförening. I slutet av århundradet tillkom även ett flertal lokala läkarföreningar. Eftersom läkarna organiserat sig på språklig grund ledde detta till ökad splittring inom yrkeskåren. I början av 1900-talet stärktes behovet av en gemensam organisation. Den 28 februari 1910 samlades omkring 60 läkare för att grunda Finlands Allmänna Läkareförbund.

Laskimoperäinen säärihaava - kalliisti hoidettu kansantauti

Säärihaavan sairastaa elämänsä aikana 1-2 % väestöstä, ja taudin esiintyvyys lisääntyy jyrkästi 65-70 ikävuoden jälkeen. Kunakin hetkenä Suomessa on noin 10 000 henkilöllä avoin säärihaava. Vaikka valtimoviat lisääntyvät iän myötä, valtaosalla heistä on laskimoperäinen säärihaava.

Christer Jansén, Kaisa Nissinen-Paatsamala

Äkillinen hengenahdistus - haaste kliinikolle

Hengenahdistuskohtausta hoidettaessa on tärkeää tunnistaa oireen syy ja taustalla oleva sairaus, koska oikein suunnatuilla välittömillä toimenpiteillä voidaan usein vaikuttaa ratkaisevasti potilaan ennusteeseen. Hengenahdistuksen ja rintakivun samankaltaisuus sekä näitä oireita aiheuttavien syiden limittäisyys tulee myös tiedostaa. Tavallisimmat akuutin hengenahdistuksen aiheet ovat hengitysteihin joutuneen vierasesineen lisäksi astma, keuhkoödeema, keuhkoembolia, hyperventilaatio ja ilmarinta. Myös pitkään lievänä jatkunut dyspnea voi pahentua äkillisesti jonkin lisätekijän vaikutuksesta, joten sitäkin aiheuttavat sairaudet on näissä tilanteissa tarpeen tuntea.

Matti Rekiaro, Hannu Puolijoki

Thoraxkuvaus tänään

Thoraxkuvaus, kuten radiologia yleensäkin, on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Perinteiset filmipohjaiset menetelmät ovat uudistuneet, ja monissa paikoissa Suomessakin on jo otettu käyttöön uusi digitaalitekniikka. Kummankin tekniikan kehittely jatkuu edelleen. Onkin hankalaa arvioida, minkälainen laitteisto olisi tänään viisainta hankkia.

Ilkka Suramo

Vähäelastinen pitkäaikaissidonta - säärihaavan tehohoitoa vähennetyllä henkilökuntapanoksella

Turvotusta estävä sidonta on laskimoperäisen säärihaavan keskeinen hoito, mutta sen toteutumisessa on usein toivomisen varaa. Kun kolmella turkulaisella terveysasemalla korvattiin runsaselastiset, yöksi poistettavat sidokset yötä päivää pidettävillä vähäelastisilla sidoksilla, hoitokäynnit vähenivät puoleen ja sääriturvotus väheni. Kahdenkymmenen potilaan keskimäärin vuoden kestäneistä säärihaavoista yhdeksän potilaan haavat paranivat pitkäaikaissidonnassa kolmen kuukauden kuluessa.

Kaisa Nissinen-Paatsamala, Christer Jansén

Masennuslääkkeet seksuaalitoimintojen häiriöiden aiheuttajina

Seksuaalisten toimintojen häiriöt ovat tavallisia masennuslääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia. Niiden esiintymisestä ei ole tarkkoja tutkimuksia, mutta ne ovat ilmeisesti paljon yleisempiä kuin tähän asti on arveltu. Seksuaalisten toimintojen häiriintyminen vaikuttaa huomattavasti hoitomyöntyvyyteen ja elämänlaatuun. Näiden sivuvaikutusten tunnistaminen ja niistä keskusteleminen mahdollistaa kuitenkin usein tuloksellisen hoidon jatkumisen.

Ulla Lepola, Hannu Koponen, Esa Leinonen

Stressisairaus ja elämyksellinen vamma

Kovat rasitukset, järkytykset ja huomattavat elämänmuutokset voivat aiheuttaa varsin vaikeita stressi- ja sopeutumishäiriöitä. Stressisairaudet aiheuttavat paljon psykosomaattista oireilua, erilaisia sopeutumisongelmia ja saattavat lisätä kuolleisuutta; niillä on esimerkiksi suora yhteys iskeemisen sydänsairauden riskiin. Vaikeita stressihäiriöitä voi esiintyä onnettomuuksien ja väkivallan uhreilla, pakolaisilla ja sotaveteraaneilla. Emotionaaliset rasitukset ovat yleisiä ja usein ne vaikeuttavat tai sävyttävät muiden sairauksien oireita. Koska helpottavia hoitokeinoja on, pitäisi yleislääkärin ja sisätautilääkärinkin osata käsitellä näitä tiloja.

Matti Viukari

Asikloviiri vähentää vyöruusun jälkikipua

Asikloviirin merkitys vyöruusun akuuttivaiheessa lienee selvä: se nopeuttaa ihomuutoksen korjautumista ja potilaan paranemista. Sen sijaan ei tiedetä varmasti, miten lääke vaikuttaa postherpeettiseen neuralgiaan ja vähentääkö se silmävyöruusun aiheuttamia silmäkomplikaatioita.

Nielun pikatesti lisää hoitovarmuutta

Paraskaan nieluinfektiospesialisti ei pysty sanomaan potilaan nieluun katsomalla, onko kyseessä A-streptokokin vai viruksen aiheuttama infektio. Siksi nielun mikrobiologinen tutkimus on välttämätön - sillä ainakin vielä toistaiseksi meillä pitäisi hoitaa potilaita tiedon eikä luulon perusteella.

ACE:n estäjät hidastavat myös ei-diabeettista nefropatiaa

Tämän vuosikymmenen suuria kliinisiä havaintoja on ollut ACE:n estäjien nefroprotektiivisuus diabeettista nefropatiaa sairastavilla potilailla. Entä muut uremiaan johtavat munuaistaudit? Niillehän on tyypillistä varsin samanlainen kulku, vaikka vajaatoiminnan syy voi olla erilainen. Tätä asiaa on selvitetty ranskalaisessa monikeskustutkimuksessa.