Lääkärisopimuksesta

Luin ihmetellen kollega Äärimaan kirjoituksen Suomen Lääkärilehdestä 4/95. Tekstin mukaan lääkärisopimus tuo keskimäärin 2,1 % palkankorotuksen. Kenelle? Toista näyttää kuitenkin lehden mukana tullut liite palkkataulukkoineen.

Tapio Kannisto

Peruspalkka kunniaan

Viittaan kollega Ilkka Soinin valaisevaan kirjoitukseen Suom Lääkäril 5/95), jossa hän tuo julki oman ansiokehityksensä 1989-94 ja se korutont' on kertomaa!

Leena Mikkonen

Sopimus pudotti joiltakin lääkäreiltä palkkaa neljänneksen

Lääkäriliitto allekirjoitti tammikuussa sopimuksen, joka pudotti osalta lääkäreistä palkkaa 4-28 %. Sopimuksen perusteella vakinaisten viranhaltijoiden palkan syrjäseutulisät jäädytetään markkamääräisinä nykyiselle tasolle, josta ne vuosien mittaan automaattisesti häviävät. Uusille viranhaltijoille ja sijaisille syrjäseutulisän maksaminen on työnantajalle vapaaehtoista. Mistäpä löytyvät ne kunnat, jotka tänä päivänä maksavat yhtään enempää palkkaa kuin on pakko. Joissakin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa on ns. vakinaisia sijaisia, jotka ovat olleet samassa työpaikassa vuosia, jotkut yli 10 vuottakin, ja nyt heidän palkkansa laskee sopimuksen perusteella kerralla reilusti.

Leena Varesmaa-Korhonen

Leena Mikkoselle, Tapio Kannistolle ja Leena Varesmaa-Korhoselle

Kirjoittajat ovat oikeutetusti puuttuneet solmitun lääkärisopimuksen tasoon, rakenteeseen ja yksityiskohtaiseen sisältöön. Sopimuksesta on heti sen solmimisen jälkeen annettu selonteko kirjoittamishetkellä tiedossa olevien faktojen pohjalta. Siltä osin kuin on kysymys lääkärisopimuksen lääkäreitä koskevista yksityiskohdista, Kunnallinen työmarkkinalaitos on lähettänyt kentälle täydentävät ohjeet, jotka vastaavat solmittua sopimusta. Sopimuksen yleisten osien osalta soveltamisohjeet vielä puuttuvat, mikä johtuu kuntasektorin muutoin selkiytymättömästä tilanteesta. Myös lääkäreitä koskevien yksityiskohtien osalta kaivataan jatkossa tarkempaa selvitystä.

Matti Koivistoinen

Vastuu addiktioasiakkaiden hoidosta

Matti Rimpelä käynnisti viime vuoden lopulla pääkirjoituksessaan keskustelun addiktioasiakkaiden hoidon laadusta. Hän kärjisti, ettei todellista vastuuta eikä voimavaroja näiden asiakkaiden auttamiseen löydy olemassaolevista järjestelmistä. A-klinikkasäätiön työntekijöinä tiedämme, ettei tilanne ole näin huono (Suom Lääkäril 1995;50:397). Vastineessamme emme kuitenkaan sanoneet, etteikö huoleen olisi aihetta. Vertailussa sydän- tai syöpäpotilaaseen päihdepotilas jää todella kirkkaasti jälkeen, jos verrataan näihin kansantauteihin varattuja tutkimus- ja hoitoresursseja keskenään.

Pekka Heinälä, Lasse Murto, Rauno Mäkelä, Kari Poikolainen

Tubianan käsikirjan neljäs osa

Kirja kuuluu laajaan teokseen, jonka ensimmäinen osa ilmestyi englanninkielisenä vuonna 1981. Silloin opuksesta ilmoitettiin tulevan kolmiosainen, nyt on käsillä kuitenkin neljäs osa ja viidettä odotellaan. On siis tulossa mammuttimainen teos. Mahtava on hintakin: uusin volyymi maksaa liki neljä kertaa niin paljon kuin ensimmäinen. Määrarahojen niukkuuden takia vain harva kirjasto ja vielä harvempi yksityinen tulee tämän suppean alan laajan teoksen hankkimaan.

Kauko A. Solonen

Tuberkuloosin hoitolinjoja maailmanlaajuisesta näkökulmasta

On hämmästyttävää, että vielä, yli 40 vuotta tuberkuloosilääkehoidon aloittamisen jälkeen, maailmassa ilmaantuu uusia tuberkuloositapauksia enemmän (8 miljoonaa/vuosi) kuin koskaan aikaisemmin ja tautiin kuolee vuosittain 2,9 miljoonaa ihmistä - todennäköisesti enemmän kuin mihinkään muuhun yksittäiseen infektioon.

Paavo Tani

Asiaa ja mietteitä vaihdevuosista

Kirjan voi olettaa olevan melkoinen myyntimenestys, sillä aihe kiinnostanee kaikkia keski-ikäisiä, keski-ikää lähestyviä ja myös sen ohittaneita naisia. Kun kirja lisäksi on kokonaan suomalainen ja ottaa hyvin huomioon suomalaiset olosuhteet, naisen aseman yhteiskunnassa ja kansan luonteenpiirteet, sitä voi pitää hyvänä maallikoille suunnattuna tietopakettina, jopa hakuteoksena.

Erja Halmesmäki

Sian humanisointi

Ihminen on vähemmän kuin osiensa summa. Tullakseen humaaniksi, on turvauduttava sian varaosiin.

85-vuotias Suomen Lääkäriliitto

Lääkärien järjestötoiminta juontaa juurensa 1800-luvun alkupuolelta. Vakiintuneen toiminnan virstanpylväitä ovat Finska Läkaresällskapetin perustaminen 1835 ja alun pitäen opiskelijayhdistykseksi tarkoitetun Lääkäriseura Duodecimin perustaminen 1881. Vuosituhannen lopussa toimi myös useampia paikallisia lääkäriyhdistyksiä. Järjestöjen jakaantuminen kielikysymyksen perusteella alkoi 1900-luvulle tultaessa hajottaa lääkärikuntaa, ja tästä syntyi tarve lääkärien yhteiselle järjestölle. Suomen Yleistä Lääkäriliittoa perustamaan 28.2.1910 kokoontui noin 60 lääkäriä.

Taito Pekkarinen