78647 osumaa

Säärihaavojen hoito-ohjelma Pirkanmaalla

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu uusi säärihaavojen tutkimus- ja hoito-ohjelma, johon liittyy alueellista koulutusta. Ohjelman tarkoituksena on saada alan uusin tieto terveys-keskuksiin, kotisairaanhoitoon, vanhainkoteihin sekä myös potilaille ja heidän omaisilleen eli kaikille niille, jotka osallistuvat säärihaavapotilaiden hoitoon. Hoito-ohjelma on syntynyt pitkän projektityöskentelyn tuloksena ja asiantuntijoina on kuultu useita ammattihenkilöitä sekä perus-terveydenhuollosta että erikoissairaanhoidon alalta. Hoito-ohjelma korostaa terveys-keskusten sekä kotisairaanhoidon osuutta hoitosuunnitelman laatimisessa ja painottaa tukisiteiden ja lääketieteellisten hoitosukkien käyttöä sekä varhaisessa vaiheessa tehtyä kirurgista hoitoa.

Kirsti Kuokkanen, Päivi Sillanaukee Marja-Leena Tuomi, Reetta Levänen, Kirsti Nikula

Elämän loppuvaiheen hoitoa koskevat suositukset Meilahden sairaalassa

Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa aloitti 1995 toimintansa vapaaehtoinen hoitoeettinen ryhmä, jonka tarkoituksena on käynnistää ja ylläpitää hoidon etiikkaan liittyvää keskustelua Meilahden sairaalassa ja myöhemmin mahdollisesti koko yliopistollisessa keskussairaalassa. Ryhmä on järjestänyt kerran lukukaudessa koko henkilökunnalle avoimen keskustelutilaisuuden. Toistaiseksi hoitohenkilökunta on osallistunut kokouksiin huomattavasti vilkkaammin kuin lääkärikunta. Hoitoeettisen ryhmän työn tuloksena on nyt valmistunut joukko elämän loppuvaiheen hoitoa koskevia suosituksia, jotka julkaistaan ohessa keskustelun virittämiseksi laajemminkin maamme lääkärikunnan keskuudessa.

Jorma Palo, Timo Lehtonen, Briitta Lindgren, Marja Tammisto, Ville Valtonen

Terveyskeskuksen radiologisten tutkimusten laatu - parannuksiin kannattaa panostaa

Terveyskeskuksissa tehdään toista miljoonaa radiologista tutkimusta vuosittain. Käytetäänkö radiologian palveluja järkevästi ja millainen on toiminnan laatu? Kuusamon terveyskeskuksessa tutkimuksista 89 % oli pyydetty mielekkäästi, mutta tutkimusten diagnostinen anti jäi odotettua heikommaksi. Lähetteen kirjoittaneilla lääkäreillä oli hyvät tiedot siitä, mihin eri radiologisia tutkimuksia voidaan käyttää, mutta ilmeisestikin tiedot tutkimusten diagnostisesta voimasta olivat heikommat, sillä jopa viidesosa radiologin tekemistä tai lausumista tutkimuksista ei vaikuttanut potilaiden hoitoon. Radiologit ja röntgenhoitajat eivät saaneet lähetteissä riittävästi tietoa siitä, mitä hoitavat lääkärit halusivat tietää. Hyvään röntgenlähetteeseen kannattaa panostaa, sillä siten voidaan parhaimmillaan vähentää tutkimusten määrää. Laatutavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan mittari tutkimuksen tarpeellisuuden, lähetteen, lausunnon ja kuvausteknisen laadun arvioimiseen.

Jaakko Kinnunen, Juhani Ahovuo, Eero Vierimaa, Tuulikki Vääräniemi, Juha Raunio

Paikallisosastojen puheenjohtajat pohtivat: Onko työnantaja valmis maksamaan suoritteista?

Neuvottelut seuraavasta virkaehtosopimuksesta eivät ole vielä käynnistyneet, mutta tavoitteiden valmistelu etenee Lääkäriliitossa. Epävirallisia keskusteluja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on käyty, mutta KT on toistaiseksi kieltäytynyt neuvottelemasta liiton ehdottamasta palkkarakenneuudistuksesta vedoten siihen, ettei henkilöstökustannuksia ole varaa lisätä. Liitto on käynyt asiasta alustavia keskusteluja myös sairaanhoitopiirien kanssa, joita lääkärien palkkauksen uudistaminen näyttää kiinnostavan enemmän kuin KT:ta. Neuvottelutilannetta ja tavoiteasettelua selostettiin paikallisosastojen puheenjohtajien ja tiedottajien kokouksessa 5.3.97.

Marit Henriksson

Uusi työaikalaki puhutti kirurgeja

Uusi työaikalaki on herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä lääkärien keskuudessa. Työaikalaki on kuitenkin väljä yleislaki, jonka soveltamisesta käytäntöön työmarkkinaosapuolet voivat varsin vapaasti sopia, muistutti hallitusneuvos Esa Lonka esitellessään uutta lakia Lääkäriliiton Suomen Kirurgit -alaosaston järjestämässä symposiumissa 7.3.97. Laki ei edellytä päivystysjärjestelmän korvaamista jakso- tai vuorotyöllä. Lain valmisteluun keskeisesti osallistunut Lonka toivoi, että Lääkäriliitto ja Kunnallinen työmarkkinalaitos pääsisivät yksimielisyyteen lain joustavasta soveltamisesta siten, ettei se aiheuta häiriöitä terveydenhuollon toimintaan.

Marit Henriksson

Turun kandit tutustuivat Lääkäriliittoon

Lääkäriliiton toimintaa on perinteisesti käyty esittelemässä lääketieteen kandidaateille neljännen opiskeluvuoden päättyessä, siinä vaiheessa kun he voivat pyrkiä liiton jäseniksi. Turun kandit päättivät tällä kertaa tulla Helsinkiin tutustumaan liiton toimintaan paikan päälle. Tilaisuudessa kerrottiin liiton tarjoamista jäseneduista, palkkakysymyksistä sekä työllisyys- ja jatkokoulutusnäkymistä.

HIV-testaus ja itsemääräämisoikeus

Verikokeena suoritettu HIV-testi on nykyisin ainoa keino selvittää HI-virus (human immunodeficiency virus) -tartunta. Koska tauti (Acquired Immunodeficiency Syndrome, AIDS) saattaa alkuvaiheessaan olla täysin oireeton, testausten merkitys on korostunut. Terveydenhuollossa korostetaan potilaan oikeutta itse päättää häntä koskevista hoidoista ja tämän vuoksi HIV testit ovat vapaaehtoisia.

Riikka Raitimo, Ansa Ojanlatva, Veikko Launis

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat