Sata vuotta syövän sädehoitoa

Ensimmäinen syövän sädehoito annettiin hyvin pian sen jälkeen, kun Wilhelm C. Röntgen 1895 julkaisi havaintonsa uusista säteistä. Aluksi hoidosta tuli paljon vaikeita komplikaatioita, sillä kaikki potilaat saivat säteilyä yhtenä suurena kerta-annoksena. Röntgensäteisiin perehtyneet lääkärit kuitenkin kehittivät menetelmän käyttöä, ja 1930-luvulle tultaessa sädehoidosta tuli parantava syövänhoitomenetelmä. Viime vuosikymmeninä sädehoidon nopeaa kehitystä ovat pohjustaneet säteilybiologian, syöpäbiologian, molekyylibiologian, säteilyfysiikan ja laitetekniikan edistysaskeleet. Sädehoitoa on siis annettu sadan vuoden ajan ja sillä saavutetut hoitotulokset ovat jatkuvasti parantuneet. Näköpiirissä ei ole mitään hoitomenetelmää, joka syrjäyttäisi sädehoidon.

Lars R. Holsti

Kokemuksia ihotautilääkärin ja plastiikkakirurgin yhteistyöstä säärihaavojen hoidossa TAYS:n alueella

Suomessa on arviolta jopa 25 000 sääri-haavapotilasta. Säärihaava voi haitata potilaan jokapäiväistä elämää huomattavasti ja yhteiskunnan kannalta se on terveydenhuollon voimavarojen suurkuluttaja. Tässä tutkimuksessa saatiin plastiikkakirurgin suorittamalla ihonsiirrolla ja ihotautilääkärin kontrolloimalla esi- ja jatkohoidolla 76 % säärihaavoista parannetuksi. Seuranta-aika oli keskimäärin 2 vuotta 7 kuukautta. Potilaan tarvitseman ulkopuolisen avun tarve väheni 90 %:sta 41 %:iin.

Marja-Leena Tuomi, Tapani Lähteenmäki, Tero Sisto, Leea Ylitalo

Laktobasillista ei apua ohutsuolivaivaan

Bakteerihoito on yksi tulevaisuuden tutkimusaloista. Tämä tarkoittaa tautien hoitoa antamalla potilaalle bakteereita tai niiden seosta. Ehkä suosituin lähestymistapa on ollut käyttää periaatteessa apatogeeneiksi luettavia probioottibakteereita, kuten maitohappobakteereita. Kliiniset tutkimukset niiden tehosta ovat kuitenkin vähissä. Ainoa kunnollinen tehon osoittava tutkimus on tehty Suomessa, dosentti Erika Isolaurin työnä. Siinä lasten rotavirusripulin kesto lyheni merkitsevästi Lactobacillus GG -kapseleilla. Tällaisille kliinisille tutkimuksille on nyt todellinen tilaus, niin kuin Lontoon kuninkaallisen lääketieteellisen yliopiston professori Jeremy Hamilton-Miller katsauksessaan toteaa.

Pentti Huovinen

Suomalaista leptiinitutkimusta

Viime vuosien suurimpia lääketieteen havaintoja lienee leptiiniä eli lihavuusproteiinia koodaavan geenin löytyminen ensin lihavuuteen taipuvaiselta hiirirodulta ja myöhemmin ihmiseltä. Leptiinin puutteen osoitettiin hiirellä olevan yhteydessä lihavuuteen ja leptiinin antamisen osoitettiin laihduttavan hiiriä. Ihmiselläpä asia ei ole niin yksinkertainen, sillä ihmisen obesiteetti on yhteydessä korkeisiin leptiiniarvoihin. Syyksi tähän on esitetty kudosten, lähinnä aivojen, leptiiniresistenssiä.

Robert Paul

Mainio mutta ehdottomasti tuomittava tutkimus nieluinfektion hoidosta

Brittiläinen ryhmä tutki mikrobilääkehoidon vaikutusta nieluinfektion hoidossa. Tutkittavina oli yli 700 potilasta, joista tehtiin kolme potilasryhmää avoimesti satunnaistamalla. Ensimmäisen ryhmän muodostivat potilaat, joille määrättiin heti penisilliini tai erytromysiini, toisen ryhmän potilaille ei annettu mikrobilääkettä, ja kolmannessa ryhmässä potilaille annettiin hoito, jos tauti ei asettunut kolmen päivän kuluessa. Mitään mikrobiologisia diagnostisia tutkimuksia ei tehty, koska tutkijat eivät usko, että sillä olisi mitään vaikutusta hoitopäätökseen - tai että vaikutus toteutuisi toivotulla tavalla!

Pentti Huovinen

Guillain-Barrén oireyhtymän valinnaishoito

Guillain-Barrén oireyhtymän hoidossa on todettu olevan hyötyä sekä plasmafereesistä (plasmanvaihdosta) että suonensisäisestä gammaglobuliinihoidosta. On kuitenkin esitetty, että plasmanvaihdossa neuropatia palaa hetken päästä, kun myeliiniä vastaan hyökkäävät vasta-aineet virkoavat. Gammaglobuliinihoidon heikkoutena on puolestaan pidetty myös relapsiriskiä, jonka suuruus on epävarma, koska gammaglobuliinilla hoidettuja potilaita on tutkittu suhteellisen vähän verrattuna plasmanvaihtopotilaisiin.

Robert Paul

Ministeri Mönkäre vastasi neuroleptien korvattavuutta koskevaan kysymykseen

Kansanedustaja Sulo Aittoniemi esitti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen: "Aikooko Halllitus sallia skitsofrenian hoidossa käytettävän neuroleptilääkityksen ym. korvaustason alentamisen?"

Vancouver- ohjeista viides laitos

Maitohappobakteerit; International Committee of Medical Journal Editors eli ns. Vancouver-ryhmä on julkaissut viidennen version kirjoitusohjeistaan, joita mm. Suomen Lääkärilehdessä pitkälti noudatetaan. Ryhmään kuuluu useita suuria kansainvälisiä lääketieteen julkaisuja, mm. BMJ, JAMA, Lancet ja New England Journal of Medicine. Tuoreet kirjoitusohjeet on julkaistu Nordisk Medicin -lehdessä 2/97 ja niistä on saatavilla eripainos, jota voi pyytää Lääkärilehden toimituksesta.

Ystävälliset eläinhahmot asettuivat Lastenlinnaan

Lastenlinna, nykyään viralliselta nimeltään HYKS:n Lasten ja nuorten sairaala, sai luonnonläheisen lisän sisustukseensa, kun taiteilija Maria de Lisitzin lahjoitti sinne 35 eläinaiheista graafista työtään. Hyväntuuliset, hellyttävät eläinpiirrokset on sijoitettu eri puolille sairaalan tiloihin, joissa ne kuten taiteilija toivoo antavat elämäniloa lapsille ja henkilökunnalle.

Ravitsemustutkimuksen päätuloksia ja viitetietoja

Suomalaisten ruokavalio on entistä terveellisempi ja ravintoaineiden saanti lähes saman tasoista kaikissa sosiaaliryhmissä. Silti lihavuus on yleistynyt, ja eniten lihavuutta on alimmissa sosiaaliryhmissä; tässä asiassa sosioekonomisen aseman vaikutus näyttää viime vuosina edelleen suurentuneen. Myös muut terveydentilan ja terveysriskien sosioekonomiset erot ovat pysyneet suurina.