Kehon koostumuksen arviointi: perinteiset ja uudet menetelmät

Keho koostuu erilaisista molekyyleistä, joista yleisimmät ovat vesi (50-70 % ihmisen painosta), lipidit (10-40 %), proteiinit (10-15 %), luun ja pehmytkudosten mineraaliyhdisteet (noin 5 %) sekä glykogeeni (alle 1 %) (kuvio 1). Tietoa kehon koostumuksesta tarvitaan sekä tieteellisessä tutkimuksessa että kliinisessä työssä.

Mikael Fogelholm

Tiedot Tshernobylin onnettomuuden vaikutuksista varmistuvat

Lasten kilpirauhassyövän lisääntymisestä Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden lähialueilla Valko-Venäjällä raportoitiin jo syksyllä 1992. Huhtikuussa 1986 sattuneen onnettomuuden vaikutuksia lasten kilpirauhassairauksiin on seurattu Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Ukrainassa WHO:n erityisohjelman tuella, ja nyt on maaliskuun 25. päivän British Medical Journalissa julkistettu tiedot kilpirauhassyövän ilmaantuvuusluvuista. Ilmaantuvuuden kasvun ilmeneminen radioaktiivisen laskeuman saastuttamilla alueilla vahvistaa yhteyden onnettomuuteen.

Vuoden parhaat terveyskasvatus-aineistot

Terveyskasvatuksen keskus on neljännen kerran jakanut palkintonsa vuoden parhaista terveyskasvatusaineistoista. Aineistoja oli arvioitavina kaikkiaan 85.

Reumataudit valokeilaan

European Blood and Marrow Transplantation Groupin eli EBMT:n järjestämässä kongressissa maaliskuussa Sveitsin Davosissa käsiteltiin mm. kysymystä, voidaanko kollageenitauteja hoitaa luuytimen- tai kantasolujen siirrolla. Vastaus on kyllä. Etenkin vaikeissa vaskuliiteissa ja terminaalisessa systeemisessä sklerodermassa on autologisia luuytimensiirtoja ja kantasolusiirtoja jo tehtykin hyvällä menestyksellä.

26 % ei ole joka viides

Pirkanmaan mikrobilääketutkimuksen (SLL 10/95) yksi tärkeä havainto oli, että 26 % infektiopotilaista toivoi tai vaati lääkäriltä mikrobilääkitystä. Tarkka lukija lienee havainnut , että otsikossa ja tekstissäkin oli tässä suhteessa tutkijaryhmän ajatuskömmähdys: 26 % on suunnilleen sama kuin joka neljäs eikä joka viides.

Kehitysvammaisten kuolemantapaukset eivät lisääntyneet

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan kehitysvammaisten siirtäminen laitoksista kotikuntiin on sujunut pääosin hyvin. Ministeriön tutkija teki vastikään asiasta koko maan kattavan tilastoselvityksen, jonka mukaan kuolemantapaukset eivät ole lisääntyneet, kun laitoshoitoa on supistettu ja kehitysvammaisia siirretty avohoitoon. Hämeessä tapauksia tosin oli poikkeuksellisen paljon vuonna 1993.

Severi Mattila soveltaisi auditointia harkiten Ulkopuolinen arvio käy päästötodistuksesta

Jos joku epäilee HYKS:n hoitotuloksia tai marisee rahankäytöstä, Severi Mattilalla on nyt mustaa valkoisella. III kirurgian klinikka sai ruotsalaiselta arvioijaryhmältä hyvän päästötodistuksen. Vaikka auditointi hyödytti Mattilan klinikkaa, hän ei lähtisi soveltamaan sitä sokeasti kaikkialle.

Terveystutkimus Oy pureutuu palveluun

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ohella auditointia on harrastettu muuallakin. Kun HYKS:ssa keskityttiin professionaaliseen puoleen, muissa hankkeissa pääpaino on ollut palvelujärjestelmän toimivuuden ja asiakaspalvelun laadun arvioinnissa. Nämä hankkeet on toteuttanut Suomen Terveystutkimus Oy.

Neuvolan on keskitettävä voimansa eniten apua tarvitseviin

Neuvolan tehtäviä on rajattava ja työlle etsittävä painopistealueet. Nyt tavoitteista ei puutu laaja-alaisuutta, mutta käytäntö kertoo mittauksista, punnituksista ja määräaikaistarkastuksista. Voimavarat olisikin suunnattava niille asiakkaille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Työssä on myös otettava huomioon sekä asiakkaiden koulutustason että itsetunnon kohentuminen. Suomalaiskansallista ylpeydenaihetta, neuvolaa, tuuletettiin Lääkäriliiton seminaarissa.

Nuorten huumeidenkäyttö Suomessa

Suomessa 1970-luvun alussa alkanut huume-epidemia saatiin katkaistua muutamassa vuodessa puuttumalla ongelmaan tehokkaasti kaikilla tasoilla, niin ehkäisyn, hoidon, lainsäädännön, tiedotuksen kuin poliisin ja tullinkin toimin. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vastassa on uuden sukupolven huumeongelma. Miksi nyt?

Pirkko Turpeinen