75911 osumaa

Allergialle herkistävät ympäristö- tekijät löytyvät kotoa

Viime vuosina on vertailevin väestötutkimuksin ja koe-eläinmallein yritetty tunnistaa ympäristötekijöitä, jotka viime kädessä vaikuttavat astman puhkeamiseen allergeenialtistuksen ohella. Koe-eläinmallien perusteella on aiemmin vaikuttanut siltä, että ilmansaasteilla olisi allergisoitumista lisäävä vaikutus. Laajoissa väestötutkimuksissa on kuitenkin yllättäen osoitettu, että saastuneemmilla alueilla asuvilla allerginen herkistyminen on vähäisempää mutta hengityselinten tulehdusoireita on enemmän kuin puhtaampien alueiden asukkailla.

AIDS nuorten aikuisten yleisin kuolinsyy USA:ssa

Yhdysvaltain Center for Disease Control and Prevention julkisti tammikuussa karut AIDS-tilastot vuodelta 1993. Kuolemansyytilastoissa immuunikato on ohittanut onnettomuudet ja se on nyt yleisin 25-44-vuotiaiden kuolinsyy. Eräissä suurkaupungeissa AIDS on aiheuttanut nuorten aikuisten kuolemantapauksista jopa kaksi kolmasosaa. AIDSin ohella tärkeimmät kuolinsyyt ovat syöpä, sydänsairaudet ja onnettomuudet.

Syljessä HIV:tä estävää proteiinia

Amerikkalaisessa retrovirustutkijoiden konferenssissa raportoitiin äskettäin mielenkiintoinen havainto HI-viruksesta. Tutkijat havaitsivat syljessä olevan valkuaisaineen, sekretorisen leukosyyttiproteaasin estäjän (SLPI), estävän HI-virusta infektoimasta immuunijärjestelmän soluja koeputkessa. Havainnolla saattaa olla patofysiologista merkitystä, sillä HIV:n ei uskota yleensä tarttuvan suun kautta; harvinaisiin suun kautta saatuihin tartuntoihin lienee aina liittynyt limakalvoverenvuoto.

Suomen MS-säätiö tukee neurologisten sairauksien tutkimusta

Suomen MS-liitto on perustanut säätiön tukemaan ja edistämään neurologisten sairauksien tutkimusta. Suomen MS-säätiö - Finlands MS-stiftelse jakaa apurahoja suomalaisille tutkijoille, joiden tutkimuskohteena ovat orgaaniset hermosairaudet, hermoston immuunihäiriöt tai hermoston hermovaurioita aiheuttavat geneettiset häiriöt. Toimintaansa varten säätiö ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muilla säätiölain sallimilla tavoilla. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii suurlähettiläs Tom Grönberg ja hallituksen jäseninä pääjohtaja Pauli Komi, professori Erkki Kivalo, apulaisprofessori Martin Panelius, konsernijohtaja Christoffer Taxell ja toimittaja Jane Tuovinen.

WHO:n hallintoneuvosto esittää lääkäri-koulutuksen uudistamista

Lääkärien koulutusta tulee suunnata paremmin työskentelyyn perusterveydenhuollossa. Näin lääkärit pystyvät vastaamaan väestön terveystarpeisiin ruohonjuuritasolla, totesi Maailman terveysjärjestön hallintoneuvosto kokouksessaan tammikuussa Genevessä. Hallintoneuvosto keskusteli maailman väestön terveystilanteesta ja järjestön toiminnan tehostamisesta. Huolestuttavaksi nähtiin mm. lasten kuolleisuuden ja sairastavuuden lisääntyminen köyhimmissä kehitysmaissa, AIDSiin sairastuneiden määrän kasvu ja useiden tarttuvien tautien, kuten tuberkuloosin, uudelleen leviäminen.

Uupumus eläkehakuisuuden taustalla

Suomalainen väsyy työntekoon 58-vuotiaana, nuorempana kuin muut eurooppalaiset. Eläkkeelle pyrkimisen taustalla on monenlaisia asioita: terveysongelmia, elämänhistorian traumaattisia kokemuksia, ihmissuhdevaikeuksia ja muita kriisejä, työn kasvaneita tulosvaatimuksia ja erityisesti nykyisin myös taloudellinen epävarmuus. Elämänhistoriaa ei voida muuttaa, mutta henkisiä traumoja voidaan läpikäydä ja tukea ihmistä tulemaan toimeen vaivojensa kanssa. Voidaanko työelämää muuttaa enemmän ihmisen mittojen mukaiseksi ennenaikaisen uupumisen estämiseksi?

Karin Olsson

Kuinka terveyskeskuslääkäri hoitaa psyykkisiä ongelmia?

32 Oulun läänin terveyskeskuslääkärin tapoja hoitaa mielenterveysongelmia selvitettiin kyselyllä ja teemahaastatteluilla. Lisäksi alueen avohoidon 27 psykiatria esittivät paitsi oman hoitokäytäntönsä, myös näkemyksensä siitä, millaista terveyskeskuslääkärin antaman hoidon tulisi olla. Terveyskeskuslääkärit perehtyivät potilaan ongelmiin, tukivat ja antoivat neuvoja, mutta toteuttivat niukasti perhetyötä. He turvautuivat lievissä neuroositason ongelmissa lääkkeisiin melko herkästi, mutta kynnys erikoisalan konsultaatioon oli psykiatrien mielestä liian korkea. Terveyskeskuslääkäreiden koulutuksessa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota lievien häiriöiden hoitoon, yhteistyöhön perheiden kanssa ja hoidon porrastukseen.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Heikki Vatjus, Pekka Larivaara, Pentti Nieminen, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Martta Visuri, Michael Spalding

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030