75911 osumaa

Sydäninfarktin liuotushoidon toteutuminen yliopistosairaalassa

Liuotushoidon teho akuuttiin sydäninfarktiin on kiistaton. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa menetelmä onkin vakiintunut käyttöön: vuonna 1991 liuotushoidon sai 94 % siihen soveltuvista potilaista. - Niiden infarktipotilaiden osuus, joille hoito soveltuu, näyttää tosin olevan aikaisemmin arvioitua selvästi pienempi. - Puolet aineiston potilaista tuli sairaalaan noin kahden tunnin kuluessa oireiden alkamisesta, ja puolelle niistä, jotka saivat liuotushoidon, infuusio aloitettiin 45 minuutin kuluessa sairaalaan tulosta. Näitä aikoja lyhentämällä sekä lisäämällä sairaaloiden valmiuksia liuotushoidon käyttöön voidaan vähentää vielä merkittävästi infarktikuolemia ja kohtausten aiheuttamaa invaliditeettia.

Jarkko Kuoppala, Tero Latikka, Sinikka Pohjola-Sintonen

Lasten päiväväsymys

Lasten päiväväsymys on yleinen oire, jonka syyt ovat moninaiset. Ongelma voi olla seuraus väsyttävistä ja epäsäännöllisistä elämäntavoista tai kyseessä voi olla univalverytmin häiriö. Obstruktiivinen uniapnea ja narkolepsia voivat ilmetä päiväväsymyksenä. Psyykkiset ongelmat ovat tärkeä unen laatua huonontava ja päiväväsymystä aiheuttava syy. Päiväväsymystä voivat aiheuttaa myös monet keskushermoston tautitilat. Lisäksi on muistettava lukuisat yleissairaudet, jotka yleisvointia heikentäessään aiheuttavat väsymystä.

Outi Saarenpää-Heikkilä, Matti Koivikko

Psyykkisten sairauksien ja seksuaalirikosten yhteydet mielentilatutkimusten valossa

Poliisin tietoon tulee Suomessa vuosittain noin 300-400 väkisinmakaamista, 150-350 alaikäiseen kohdistuvaa haureustapausta ja yli 400 muuta siveellisyysrikosta. Seksuaalirikoksista syytteissä olleille henkilöille on tehty vuosittain noin 15 oikeuspsykiatrista mielentilatutkimusta. Tässä tutkimuksessa käytiin läpi vuosina 1971-1992 seksuaalirikollisista laadittujen 324 mielentilalausunnon tiedot. Väkisinmakaamisesta syytetyistä 66,2 % oli persoonallisuushäiriöisiä, 11,7 % mielisairaita, 7,7 % älyllisesti kehitysvammaisia ja 1,4 % seksuaalisesti poikkeavia. Lapseen kohdistuneista seksuaalirikoksista syytetyistä 49,2 % oli persoonallisuushäiriöisiä, 13 % mielisairaita, 4,3 % älyllisesti kehitysvammaisia ja 13 %:lla todettiin seksuaalinen poikkeavuus. Syyntakeettomiksi oli mielentilatutkimuksen perusteella katsottu 13 % syytetyistä, alentuneesti syyntakeisia oli 58 %. Rikosoikeudellisesti täydessä ymmärryksessä oli ollut 28 % tutkittavista.

Markku Eronen, Jan Ylitapio, Panu Hakola

Itsemurhakriisin arviointi ja hoito

Jokainen lääkäri voi joutua auttamaan itsemurhavaarassa olevaa potilasta. Tärkeää on rauhoittaa tilanne nopeasti ja arvioida, missä kriisihoito voi turvallisesti tapahtua. Onnistuneen kriisihoidon jälkeen potilas pystyy käyttämään aiempaa rakentavampia selviytymiskeinoja kohdatessaan uusia vastoinkäymisiä. Hän myös huomaa ajoissa, jos omat keinot eivät riitä, ja osaa hakea apua.

Riitta Alaja, Teija Honkonen

ACE-estäjän aiheuttama hengenvaarallinen angioödeema

ACE-estäjien käytön yhteydessä on kuvattu hengenvaarallisia sekä kuolemaan johtaneita angioödeeman aiheuttamia ylähengitysteiden obstruktioita. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa intubaatio tavanomaisen laryngoskoopin avulla on osoittautunut mahdottomaksi ja toisaalta trakeostomia viivästynyt kohtalokkaasti. Kirjoituksessa kuvattu hengenvaarallinen angioödeema kehittyi yhdeksän kuukautta enalapriilihoidon aloittamisen jälkeen. Potilas hoidettiin menestyksellisesti bronkofiberoskoopin avulla tehdyllä intubaatiolla. Tämän tapauksen ja kirjallisuuskatsauksen perusteella suositellaan, että jokainen potilas, jolle ACE-estäjähoidon aikana kehittyy suupohjan, kielen tai kurkunpään turvotus, tulisi hoitaa sairaalassa, jossa on jatkuva mahdollisuus fiberoskooppiseen intubaatioon tai trakeostomian tekoon.

Harri Tohmo, Terje Forslund, Gerd Weckström, Marja Stenborg, Seija Alila

Suomalainen astmatutkimus - osa II

Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin vuonna 1991 (N Engl J Med 1991;325:388-92), päädyttiin siihen, että aikuisen tuoreen lievän astman hoidossa inhaloitava steroidi on beetasympatomimeettiä (terbutaliinia) tehokkaampi, sillä steroidi lievittää nopeammin oireita ja korjaa paremmin keuhkojen toimintaa mittaavia muuttujia. Tutkimuksen jatko-osassa on selvitetty, miten käy jos steroidiannosta vähennetään tai jos steroidilääkitys peräti lopetetaan kahden vuoden hoidon jälkeen. Lisäksi tutkijat selvittivät, missä määrin keuhkofunktio paranee, jos steroidi aloitetaankin vasta kahden vuoden beetamimeettihoidon jälkeen.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030