Suoritepalkkaus VES-tavoitteeksi Kysely alaosastoille lähtenyt

Lääkäriliiton tavoitteena seuraavalla neuvottelukierroksella on palkkarakenneuudistus eli lääkärien perustyöajan ansiotason nostaminen suoritepalkkauksen sekä pätevyyteen ja erityisvelvoitteisiin liittyvien lisien avulla. Liitto on lähettänyt valtakunnallisille alaosastoilleen kyselyn suoritepalkkausjärjestelmästä, sillä kaikkien erikoisalojen näkemykset pyritään ottamaan uudistuksen valmistelussa huomioon. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka antaa eri alojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet parantaa ansiotasoaan työmääränsä mukaan.

Lääkärikysely 96 osoitti: Lääkäreillä palkattomia ylitöitä yli 4 tuntia viikossa

Yli 80 prosentilla lääkäreistä työpäivä jatkuu yli sovitun työajan ilman, että kyseessä on päivystys, ilmenee Lääkäriliiton viime vuonna suorittamasta koko lääkärikuntaa koskevasta kyselystä. 44 %:lla vastaajista perustyöajan ylitys on säännöllistä ja 39 %:lla satunnaista. Jatkuvasti perustyöaikansa ylittävien ylimääräinen työaika on keskimäärin lähes 5 tuntia viikossa.

Lääkintäoikeuden maailmanjärjestön puheenjohtaja vieraili Lääkäriliitossa

World Association for Medical Law -järjestön puheenjohtaja, israelilainen oikeustieteen professori Amnon Carmi vieraili Lääkäriliitossa 18.2.97 keskustelemassa mahdollisuudesta järjestää järjestön maailmankongressi vuonna 2000 Suomessa. Lääkintäoikeuden maailmanjärjestöön kuuluu lääkäreitä, juristeja, hoitajia ja muita lääkintäetiikasta kiinnostuneita henkilöitä eri puolilta maailmaa. Suomessa järjestöä edustaa Lääkintäetiikan ja -oikeuden Seura. Järjestö perustettiin vuonna 1967 Belgiassa, Gentissä, jossa sen päämaja edelleen toimii.

Onko immuunikadon herättämiin eettisiin kysymyksiin yleiseurooppalaisittain hyväksyttäviä ratkaisuja?

AIDS: Ethics, Justice and European Policy -hankkeen päämääränä oli selvittää voidaanko Euroopan maissa päästä yksimielisyyteen immuunikadon herättämistä eettisistä ongelmista ja niiden ratkaisusta. Yhteisissä lausumissa jouduttiin lopulta pysymään varsin yleisellä tasolla, mutta joistakin suosituksista pystyttiin kuitenkin sopimaan ryhmän kaikkien jäsenten kesken. Kirjoittajat osallistuivat hankkeen toimintaan sen ainoina suomalaisina jäseninä.

Heta Häyry, Matti Häyry

Sattumasta syntyvät ohjelmat

Apuvälineenä tietokone on hyödyllinen. Ohjelmien keksimisen alalla koneesta on tulossa ihmisen kilpailija.

Erkki Karjalainen

Miten Suomessa voi tutustua Cochrane-tietokantoihin?

Cochrane-yhteistyö kokoaa yhteen tietoa terveydenhuollon toimenpiteiden vaikuttavuudesta Cochrane-tietokantoihin voi tällä hetkellä tutustua Suomessa Terveystieteiden keskuskirjastossa, Stakesin kirjastossa sekä useissa sairaaloissa. Cochrane-kirjaston voi tilata BMJ Publicationsilta ja tietokanta on saatavana myös Internetin kautta.

Helena Varonen

Diabeetikko asevelvollisena?

Useimmissa maissa diabeetikko ei voi suorittaa asevelvollisuutta - ei myöskään Suomessa. Kirjoittajat ehdottavat, että puolustusvoimissa käynnistettäisiin kokeilu, jossa myös vapaaehtoisille diabeetikkonuorille tarjottaisiin mahdollisuus tämän kansalaisvelvollisuuden täyttämiseen.

Timo Korhonen, Timo Sane, Heimo Koskela

Psykoosipotilaiden neuroleptilääkitys vaikeutuu

Kansaneläkelaitos suunnittelee pudottavansa neuroleptien korvattavuutta psykoosipotilaiden hoidossa 100 %:sta 75 %:iin. Kyseessä olisi laajamittainen terveyspoliittinen kannanotto, joka heikentäisi oleellisesti kaikkein vaikeimmin sairaiden psykiatristen potilaiden hoitomahdollisuuksia. Vaikeimmin sairaat skitsofreniapotilaat käyttävät yleensä juuri kalleimpia lääkkeitä, kuten klotsapiinia tai pitkävaikutteisia neurolepti-injektioita ja he ovat poikkeuksetta eläkkeellä. Osalla näistä potilaista sairaudentunto on jatkuvasti puutteellinen ja neuroleptilääkitys nykypuitteissaankin - eli potilaalle maksuttomana - onnistuu vain "vapaaehtoisen pakon" avulla. Jos neuroleptit nyt tulevat näille potilaille maksullisiksi, he jättävät todennäköisesti lääkkeet käyttämättä vedoten taloudellisiin syihin. Tällöin sairauden uusiintumisen vaara kasvaa oleellisesti, ja psykiatristen sairaaloiden suljetut osastot täyttyvät ja pakkohoito lisääntyy. Hoidon painopisteen siirtämisestä avohoitoon ei sen jälkeen enää voida puhua.

Esa Leinonen, Pauli Poutanen

Lääkekustannukset arvioitavina

Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että lääkekustannuksia pohtii tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä, jonka määräaika on 31.5.1997. Työryhmän tehtävänä on mm. selvittää mahdollisuudet lääkekustannusten hillitsemiseen niin, että samalla turvataan väestön mahdollisuudet saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Kansaneläkelaitoksessa ei ole vireillä mitään erikseen neurolepteja koskevia suunnitelmia.

Kaipaan laajempaa keskustelua tahdonvastaisen psykiatrisen hoidon käytännöstä

Olisin toivonut, että kirjoitukseni tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta (SLL 32/96) olisi synnyttänyt laajempaa keskustelua tällä palstalla. Nyt vain Kari Pylkkänen on reagoinut yksipuolisesti lainsäätäjän näkökulmasta (SLL 35/96 ja 4/97). Näyttää siltä, että puhumme eri kieltä - kun puhun aidasta, hän puhuu aidanseipäistä. Ruohonjuuritaso ja norsunluutorniajattelu törmäävät vastakkain. Toivoisinkin, että ruohonjuuritaso nyt avaisi suunsa, koska ongelmia varmasti on. Kyllä me lain tunnemme, ei siitä ole kyse, vaan siitä, että sen teksti ja käsitteistö voisivat paremmin palvella käytäntöä potilaan todellisen hoidontarpeen näkökulmasta. On turhaa jankuttaa, että laki palvelee oikeusturvaa; kyllä sen kaikki tietävät. Kysymys onkin siitä, että sen pitäisi palvella myös jotain muuta.

Seppo Utria