Hengitystietulehduksiin liittyvät värekarvojen rakennemuutokset

Hengitysteiden limakalvojen pintaa peittää lähes kaikkialla mikroskooppisen pienet värekarvat. Värekarvat liikkuvat aaltomaisesti ja kuljettavat limaa ja hengitysteihin kulkeutuneita vieraita hiukkasia pois limakalvolta suojaten sen soluja. Normaalia värekarvatoimintaa pidetään tärkeimpänä hengitysteiden suojamekanismina. Värekarvojen toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten liman ominaisuudet, tulehdukset, hengitysilman ominaisuudet, kemikaalit ja lääkeaineet. Värekarvojen toimintahäiriöt johtavat toistuviin ja pitkittyneisiin hengitystieinfektioihin. Hengitysteiden tulehduksissa värekarvojen rakenteessa on todettu muutoksia, jotka heikentävät niiden normaalia toimintaa ja samalla koko limakalvon suojamekanismi häiriintyy.

Elina Toskala

Neutraalin endopeptidaasin esto kokeellisessa sydämen vajaatoiminnassa

Neutraali endopeptidaasi (NEP) on laajalti eri elimissä esiintyvä solukalvoentsyymi, jolla on useita erilaisia substraatteja. NEP:n estäjät hidastavat sydämen natriureettisen hormonin (atrial natriuretic peptide, ANP) hajoamista elimistössä. Koska ANP on voimakas diureetti ja vasodilataattori, ja lisäksi se estää reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän sekä sympaattisen hermoston aktivaatiota, on ajateltu että NEP:n esto voisi toimia uutena sydäninsuffisienssin ja hypertension hoitomuotona. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin NEP:n eston munuais-, verenkierto- ja hormonivaikutuksia kokeellisessa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa rotta koe-eläimenä. Lääkeaineina käytettiin kahta NEP:n estäjää (SCH 39370 ja SCH 34826) sekä kaptopriilia.

Karri Helin

Naisten keuhkosyövän epidemiologinen ja kliininen kuva

Naisten keuhkosyöpä on lisääntymässä. Yhdysvaltalaisissa tilastoissa keuhkosyöpä on nykyisin yksi kolmesta yleisimmästä syöpämuodosta naisilla.

Kirsti Mäkipaja

Sepelvaltimotautikuolleisuuden alue-erojen syyt

Sepelvaltimotauti on pitkään ollut suomalaisten tärkein kansantauti. Erityisen huono tilanne on Itä-Suomessa. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty lukuisia olettamuksia alue-erojen syistä, mutta mitään yleisesti hyväksyttyä selitystä ei ole kyetty antamaan.

Seppo Koskinen

Opioidien hengitysvaikutukset ja farmakokinetiikka lapsilla

Opioidit ovat peruslääkkeitä kaiken ikäisten potilaiden kohtalaisen ja voimakkaan kivun hoidossa. Hengityslaman pelko on kuitenkin pitkään estänyt opioidien tehokkaan käytön lapsipotilailla. Sopivien metodien puute on estänyt asian tutkimisen viime vuosiin asti.

Katri Hamunen

Prokaiinipenisilliini taas käytössämme

Prokaiinipenisilliini on saatu uudelleen lääkevalikoimaan. Se on käyttökelpoinen mikrobilääke sairaaloiden, mutta myös avoterveydenhuollon tarpeisiin, kun tarvitaan peroraalista tehokkaampaa penisilliinihoitoa.

Pentti Huovinen

Työllistämistuet vähenevät -soveltaminen väljenee

Yksityiskohtaisesti rajatuista työllistämistuista siirrytään huhtikuun alusta viiteen väljemmin määriteltyyn tukimuotoon. Mahdollisuus yhdistää työllistämistuki muihin työvoimapalveluihin, kuten koulutukseen ja kuntoutukseen, paranee.

Yleisö tutustui kenttälääkintään

Lääkäriliiton 85-vuotispäivänä helmikuun lopussa yleisöllä oli mahdollisuus tutustua kenttäsairaalan poliklinikkaan Lääkäritalon pihalla Helsingissä. Hämeen Rykmentin Lääkintäkoulu esitteli toimintaansa sadoille kiinnostuneille ohikulkijoille.

Sydänpotilaille uusi käsikirja

Lääketietokeskus, Suomen Sydäntautiliitto ja Otava ovat julkaisseet sydänpotilaille hyvän uuden käsikirjan, Sydänlääkeoppaan. Se esittelee kaikki sydänsairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet, 229 valmistetta, aakkosjärjestyksessä samaan tapaan kuin kansantajuinen Lääkeopas Pharmaca Fennica, mutta antaa myös selväsanaisesti perustietoja tärkeimmistä sydänsairauksista ja niiden hoidosta. Kirjan päätoimittaja on LKT Timo Klaukka ja toinen kirjoittaja Sydäntautiliiton asiantuntijalääkäri Jyrki Olkinuora.

Kansanedustajien uskomukset puntarissa

Skepsis ry:n Skeptikko-lehti pyysi viime lokakuussa kansanedustajilta kannanottoa 24 väitteeseen, jotka koskivat yleisiä "henkimaailman asioihin" liittyviä uskomuksia. Taustana tutkimukselle oli lehden mukaan se, että eduskunta on joutunut ja joutuu uskonasioiden kanssa tekemisiin mm. vaihtoehtohoitojen asemaa käsitellessään. Skeptikot halusivat selvittää, minkälaisin perustein päätöksiä näissä asioissa tehdään. Vastauksia ei saatu kuin 48 kansanedustajalta, mutta lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistut tulokset ovat kuitenkin kiinnostavia.