DUOD-tietokanta FiMnetissä

FiMnetistä löytyy useita tietokantoja. Esittelyvuorossa on Duodecim-lehden tietokanta.

Ralf Simonsson

Addiktioasiakkaat - ensimmäisen luokan palvelua

Matti Rimpelä väitti äskettäin pääkirjoitussivulla, että addiktioasiakkaat ovat toisen luokan kansalaisia ja ettei todellista vastuuta ja voimavaroja näiden asiakkaiden auttamiseen löydy ammattiauttamisen järjestelmistä (Suom Lääkäril 1994;49:3687). Väitteet ovat vahvasti liioiteltuja.

Pekka Heinälä, Rauno Mäkelä, Lasse Murto, Kari Poikolainen

A-klinikkasäätiö on menestystarina, mutta....

Lääkärilehden pääkirjoituksessa (Suom Lääkäril 1994;49:3687) tarkastelin addiktioiden kehitystä ja hoitoa Suomessa. A-klinikkasäätiön asiantuntijat ovat reagoineet kirjoitukseeni. Heidän mielestään huoleen ei ole erityistä aihetta. A-klinikkajärjestelmä toimii hyvin ja sillä on edellytykset vastata erityistason tutkimus- ja kehitystyöstä sekä myös henkilöstön koulutuksesta. Ongelmana on voimavarojen niukkuus ja lääkäreiden vähäinen koulutuskiinnostus. Puheenvuoro keskittyi selvittämään A-klinikkasäätiön toimintaa. Suomen addiktiohoidon keskeisimmät ongelmat ratkeavat, kun lisätään A-klinikkasäätiön voimavaroja.

Somadril comp. ja väärinkäyttö

Raisiolainen yksityislääkäri Rainer Westerlund ihmetteli Lääkärilehden numerossa 36/94, miksi hänen vastaanotolleen on ilmaantunut naisia vaatimaan Somadril comp. -nimistä vanhaa valmistetta vaivoihinsa, joista ei ollut objektiivisia löydöksiä.

Teppo Vapaavalta

Somadril compin suosion salaisuus

Kollegat Westerlund ja Huupponen ovat ilmeisesti lähempänä kuin luulevatkaan ongelman ydintä ihmetellessään Somadril compin suosion salaisuutta (Suom Lääkäril 36/94). Totuus vain lienee se, ettei kyseistä lääkettä haetakaan ihmisille vaan hevosille.

Vesa Järveläinen

Kommentti edellisten johdosta

Somadril comp -valmisteen omalaatuisesti kasvaneen kysynnän johdosta Suomen Lääkärilehden 36/94 keskustelupalstalle laatimani kirjoitus on "poikinut" lukuisten kollegoiden yhteydenottojen lisäksi lehdessä edellä olevat kirjalliset kommentit.

Rainer Westerlund

Kun lääkäri sairastuu harvinaiseen tautiin

Suomen Lääkärilehdessä kiinnitettiin vuonna 1986 huomiota niihin ongelmiin, joita saattaa syntyä, kun lääkäri sairastuu vaikeasti diagnosoitavaan tautiin: päätoimittaja Ilkka Vartiovaara pääkirjoituksellaan "Mahdoton paikka?" ja psykiatri Kalervo Salonen katsauksellaan "Kissa kiitoksella elää - lääkäri imartelulla" (SLL 6/86 ja 13/86). Kaipaakohan tämä aihe "ylöslämmittämistä" lääkäripotilaan muisteluilla sekä yksioikoisilla ajatuksilla?

Paavo Huupponen

Edellisen johdosta

Lääkäri lääkärin potilaana on varmasti asia, josta on syytä käydä avointa keskustelua myös ammattikunnan piirissä. Luulenpa meillä kaikilla olevan yllättäviä tuntoja siitä, kun itse joutuu potilaaksi, vaikka vain tavallisenkin sairauden takia. Roolin vaihtaminen toiseksi ei ole ollenkaan yksinkertainen asia. Sen sijaan, että julkaisisin ehdottamasi vanhan kirjoituksen Lääkärilehdessä uudestaan, olen valmis avaamaan keskustelun näistä kokemuksista tämän lehden palstoilla, jos siihen löytyy halukkuutta ja tarvetta.

Taito Pekkarinen

Freonille paamme stopin me!

Kari Jokelan ja Christer Jansenin artikkelissa "Oheneeko otsonikerros - lisääntyykö ihosyöpä?" (Duodecim 19/94) käsiteltiin ansiokkaasti otsonikatoa ja sen vaikutusta meihin suomalaisiin. Otsonikato vauhdittanee ihosyöpätapausten lisääntymistrendiä "ellei valistuksesta oteta oppia". Joulun alla saimme päivälehdistä lisäksi lukea NASAn tutkijoiden kiistatta todistaneen otsonikadon ihmisen aikaansaannokseksi (Kaleva 22.12.94).

Antti Väänänen

Vielä amalgaamista

Ruotsin sosiaalihallitus on viime vuosina asettanut kolme asiantuntijaryhmää selvittämään amalgaamikysymystä. Kaikki ovat päätyneet samaan tulokseen: amalgaamilla ei ole voitu osoittaa olevan yleisoireita aiheuttavia haitallisia vaikutuksia ihmisille (Läkartidningen 45/94).

Mauno Härkönen