75911 osumaa

Amiodaronia vaikeaan sydämen vajaatoimintaan?

Amiodaroni ei kuulu ihan jokapäiväiseen lääkerasenaaliin, sillä sen käyttö kuuluu lähinnä kardiologien alan ammattitaitoon. Vaikeaan sydämen vajaatoimintaan liittyy varsin suuri äkkikuoleman vaara, mikä puolestaan johtuu suurelta osin kohtalokkaista rytmihäiriöistä - juuri niistä, joihin amiodaroni tepsii. Varovaisuus amiodaronia kohtaan johtuu sen monimuotoisista sivuvaikutuksista, jotka ovat pääosin annoksesta riippuvia. Koska on aiemmin nähty lääkkeen tehoavan tavanomaista pienemmilläkin annoksilla, tehtiin Argentiinassa laaja monikeskustutkimus, jossa annettiin pieniannoksista amiodaronia vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille.

Bentso(a)pyreenin sitoutuminen DNA:han ja hemoglobiiniin yksilöllisen syöpäherkkyyden mittarina

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) on kaikessa savussa ja noessa. Bentso(a)pyreeni (BP) on parhaiten tunnettu PAH:n syöpää aiheuttavista yhdisteistä. BP:n, kuten useimpien kemiallisten aineiden, karsinogeenisyys perustuu metaboliseen aktivaatioon pääasiassa sytokromi P450 mono-oksygenaasin välityksellä. BP metaboloidaan elimistössä tuotteiksi, jotka voivat sitoutua elimistön makromolekyyleihin, kuten DNA:han ja proteiineihin, eli muodostaa addukteja. Tämän hetkisen käsityksen mukaan bentso(a)pyreeni-diolepoksidin (BPDE) kovalenttinen sitoutuminen DNA:han aloittaa BP:n syöpään johtavan tapahtumaketjun. Syntynyt DNA-vaurio voi johtaa syövän synnyn kannalta tärkeiden geenien mutaatioihin ja täten solun muuttumiseen pahanlaatuiseksi. Näin ollen BPDE-DNA-adduktien määrä saattaa korreloida paitsi yksilöiden kykyyn metaboloida BP:ä, myös heidän riskiinsä sairastua syöpään.

Nina Maria Bjelogrlic

Säästävä kirurgia lanneselän välilevytyräpotilaiden hoidossa

Selkäsairaudet ovat Suomessa merkittävä terveydellinen haitta ja kansantaloudellinen ongelma. Nykyisin arvioidaan joka viidennellä työikäisellä suomalaisella olevan selkävaivoja ja iskiaskivuista kärsii noin 5 %. Selkävaivat aiheuttavat työkyvyttömyyttä noin 15 %:lle kaikista työikäisistä, ja selkäsairauksien vuoksi myönnettyjen sairaseläkkeiden määrä kolminkertaistui maassamme vuosien 1970 ja 1985 välillä. Iskiasoireen tavallisin syy on lanneselän välilevytyrä. Vaikka ainoastaan noin 10 % iskiaspotilaista tarvitsee kirurgista hoitoa, ovat välilevytyrätaudin aiheuttamat kustannukset ja sairaalapaikkojen tarve huomattavat.

Esa Kotilainen

Bioaktiivisen lasin ja lasikeramiin pintareaktiot luukudoksessa

Perinteisesti keinomateriaalitutkimuksen tarkoitus on ollut kehittää mahdollisimman inerttejä materiaaleja, koska niiden reaktiot ovat yleensä olleet elimistön kannalta haitallisia. Tietyn koostumuksen omaavat lasimateriaalit reagoivat elimistössä suotuisalla tavalla. SiO2-Na2O-CaP-P2O5-pitoisten lasien pintaan saostuu elimistössä kalsiumfosfaattikerros, joka muistuttaa molekyylirakenteeltaan luun omaa mineraalia. Uudisluun on todettu kiinnittyvän bioaktiivisen lasin pintaan kemiallisesti ilman tavanomaista sidekudosvaippaa. Bioaktiivisuuden edellytyksenä on, että lasin piipitoisuus on alle 60 %. Hydroksiapatiitilla on vastaavanlaisia ominaisuuksia. Muita bioaktiivisia materiaaleja ovat esimerkiksi korallista valmistetut keinoaineet, jotka koostuvat 99 %:sesti kalsiumkarbonaatista. Bioaktiivisesti käyttäytyvät materiaalit toimivat osteokonduktiivisesti pintana, jota pitkin uudisluun on mahdollista kasvaa. Ne eivät stimuloi luunmuodostusta.

Jorma Pajamäki

Nivelreuma ja ulosteflooran muutosten mittaaminen

Ihmissuoliston bakteerifloora on hyvin monimutkainen ekosysteemi, yhdellä henkilöllä 1014 bakteeria ja yli 400-500 bakteerilajia. Päivittäisestä ulostemäärästä (keskimäärin 100-300 g) liki puolet on bakteerimassaa (1010-12/g). Bakteerien lukumäärä suolistossa on suurempi ja niiden aineenvaihdunta yhtä monipuolista kuin ihmiskehon omien solujen. Suuri osa niistä on lisäksi potentiaalisia taudinaiheuttajia, joita erottaa ihmiselimistöstä vain yksi solukerros 300-400 m2:n alueella. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää sekä se, että suolistobakteereita on epäilty aiheuttajiksi milloin missäkin taudissa syövästä reumaan että se, että niiden tutkiminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Yhden ulostenäytteen tutkimisen bakteereita viljelemällä on arveltu vievän yhden vuoden. Vaikka se tehtäisiinkin, eivät käytettävissä olevat viljelyalustat kykene takaamaan likikään kaikkien bakteerien kasvua. Menetelmä on siis paitsi tavattoman työläs, myös kovin epäherkkä ja tuloksia on hyvin vaikea tulkita.

Reijo Peltonen

Suomalaiset satavuotiaat ja pitkän iän salaisuus

Vain pieni osa ikäluokasta saavuttaa 100 vuoden iän. On luonnollista olettaa, että pitkäikäisyyteen positiivisesti vaikuttavat tekijät (niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin) olisivat rikastuneet ja toisaalta haitalliset ominaisuudet karsiutuneet tässä äärimmäisen valikoituneessa populaatiossa. Kansainvälisesti ottaen erinomaiset rekisterit ja rauhalliset yhteiskunnalliset olot luovat poikkeuksellisen hyvät edellytykset tämänkaltaisen tutkmuksen tekemiseen juuri Suomessa.

Jukka Louhija

Katekoli O- metyylitransferaasi-entsyymin eston vaikutukset aivojen dopamiiniaineen-vaihduntaan

Katekoli O-metyylitransferaasi (COMT) on elimistössä laajalti esiintyvä entsyymi, joka osallistuu katekolirakenteisten yhdisteiden inaktivoimiseen. Elimistön omia katekolirakenteisia yhdisteitä ovat mm. dopamiini, noradrenaliini, adrenaliini ja eräät estrogeenit. COMT inaktivoi myös joitain lääkeaineita, kuten Parkinsonin taudin hoidossa käytettävää levodopaa. Levodopa on dopamiinin esiaste, minkä takia se soveltuu korvaamaan Parkinsonin tautia sairastavan potilaan aivojen dopamiinivajetta. Nykyisin levodopaa annetaan yhdessä dopa dekarboksylaasientsyymin estäjän kanssa, jolloin levodopan muuttuminen dopamiiniksi jo perifeerisissä kudoksissa voidaan estää. Tällöin suuri osa levodopasta muuttuu COMT:n vaikutuksesta 3-O-metyylidopaksi. On mahdollista, että COMT-entsyymiä estämällä voidaan vähentää levodopan hajoamista aivojen ulkopuolella ja näin tehostaa hoitoa. Aikaisemmat tunnetut COMT-estäjät ovat olleet tehottomia ja niillä on ollut hankalia sivuvaikutuksia, minkä takia ne eivät ole soveltuneet kliiniseen käyttöön.

Martti Mikael Törnwall

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030