Lääkäriliiton uusi valtuuskunta

Seuraavassa esitellään Suomen Lääkäriliiton vuosiksi 1995-97 valittu valtuuskunta.

Suomen Lääkäriliiton jäsenmaksut 1995

Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt, että liiton perusjäsenmaksu on tänä vuonna 2 080 markkaa. Tähän sisältyy 250 markan suuruinen työttömyyskassan jäsenmaksu. Jäsenmaksuporrastus on tällöin seuraava:

Etiikan kirjoituskilpailun palkinnot

Minna Juottonen Kuopion yliopistosta voitti vuoden 1994 etiikan kirjoituskilpailun, jonka Lääkäriliitto oli julistanut lääketieteen opiskelijoille. Voittosumma oli 2 000 mk. Palkittu kirjoitus, Lääkäri on ihminen, julkaistaan oheisena.

Lääkäri on ihminen

tai jos hänen kromosomiensa lukumäärä ei täsmäisikään toiveideni mukaan.

Uutiskirje Yhdysvalloista

Valtiovallan toimenpiteet lääkäripalkkioiden tarkkailemiseksi ovat leviämässä julkisista varoista maksettavien korvausten alueelta sairaalalääkärien palkkoihin ja muihin etuihin. Kaliforniaa kongressissa edustava demokraatti Pete Stark on ollut tällaisen lainsäädännön alullepanija. Jo vuonna 1989 hyväksyttiin ns. Stark I rule, joka rajoittaa lääkärin oikeutta lähettää potilaitaan tutkittaviksi vastaanottonsa ulkopuolelle laboratorioon, josta hän omistaa osuuden. Aluksi sääntö koski vain Medicaren ja Medicaidin korvauksia, mutta sittemmin se on ulotettu koskemaan muitakin maksulähteitä. Health Care Financing Administeration (HFCA) ei ole vielä täysin tarkistanut säännökseen liittyviä ohjeita, mutta se on jo aikeissa laajentaa ne 12 muulle terveydenhuollon alueelle (Stark II rule).

Toimittanut Tuula Fabrizio

Lomautussakko ja lomautuspäiväraha edelleen käytössä vuonna 1995

Lait lomautuksen johdosta maksettavasta ylimääräisestä työttömyysvakuutusmaksusta ja työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta olivat ensimmäisen kerran voimassa vuonna 1994. Nämä "lomautuskynnyksen nostamiseksi" säädetyt lait on vahvistettu myös vuodelle 1995 lähes samansisältöisinä.

Stina Lundström

Suomalaisista fysiatreista eurospesialisteja

Euroopan yhdentyessä myös lääkärikoulutus sekä erikoisalojen sisältö ja keskinäinen työnjako yhdenmukaistuvat EU-maissa. Tähän ainakin asteittain pyritään. Harmonisointiprosessi on käynnistynyt erityisesti Euroopan erikoislääkäriyhdistyksen (European Union of Medical Specialists) johdolla, käytännössä sen erikoisalakohtaisissa lautakunnissa. EFTA-maiden edustajat kutsuttiin lautakuntiin vuonna 1993, josta alkaen mm. fysiatrian alan suomalaiset edustajat ovat olleet mukana kokouksissa.

Jouko J. Salminen, Timo Pohjolainen, Pekka Rantanen, Merit Jukka

Verisuonikirurgia itsenäiseksi kirurgiseksi erikoisalaksi?

Suomalainen kirurgikoulutus uudistuu. Nykyisistä suppeista erikoisaloista tulee ETA-sopimuksen mukaisesti pääspesialiteetteja. Yhdeksi näistä on kaavailtu perinteinen rinta- ja verisuonikirurgia. EU:ssa rintakirurgia ja verisuonikirurgia ovat kaksi eri spesialiteettia. Niiden säilyttäminen yhtenä olisi EU:ssa ainutlaatuinen ratkaisu ja voisi vaarantaa verisuonikirurgian kehityksen. Sydän- ja koronaariohitusleikkauksissa avustaminen ei ole verisuonikirurgista koulutusta vaan yliopistollisten keskussairaaloiden työvoimapoliittinen ratkaisu. Euroopassa on pyrkimys verisuonikirurgisen koulutuksen yhtenäistämiseen erillisenä sydänkirurgiasta - kumpikin edellyttää itsenäistä kolmen vuoden koulutusta. Nopea teknologinen kehitys sekä diagnostiikassa että hoidossa, tiivistyvä yhteistyö radiologien kanssa sekä pitkäkestoiset hoitosuhteet ja potilaiden seuranta ovat tyypillistä verisuonikirurgialle. 80 % kirurgeista, jotka Suomessa ensisijaisesti tekevät verisuonikirurgiaa, kannattaa omaa spesialiteettia.

Mauri Lepäntalo, Juha-Pekka Salenius, Matti Tarkka, Juhani Ahonen, Timo Hakkarainen, Jorma Hannukainen, Pasi Kaartinen, Reijo Kivivuori, Jarkko Lehtonen, Heikki Riekkinen, Reijo Syrjä, Pekka Vilkko, Kari Ylönen

Miksi Windows 95 ja Copland ovat myöhässä?

Suuret käyttöjärjestelmät valmistuvat myöhässä aikataulustaan. Myöhästymisen mekanismeja kuvataan tuoreessa kirjassa Windows NT-käyttöjärjestelmän syntyvaiheista.

Erkki Karjalainen

Teknologian arviointia Ruotsissa

Ruotsin valtion terveydenhuollon arvioinnin laitos, Statens beredning för utvärdering av medicinsk metodik eli SBU, perustettiin Socialstyrelseniin jo 1987. Vuodesta 1992 se on toiminut itsenäisenä yksikkönä. Tavoitteena on edistää voimavarojen järkevää käyttöä terveydenhuollossa arvioimalla käytössä olevia ja uusia lääketieteellisiä menetelmiä. Sen tärkeimpänä tuotoksena ovat raportit, joita on ilmestynyt 25; näistä neljä on menetelmäoppaita ja 21 arvioi tiettyä tutkimus- tai hoitomenetelmää.

Marjukka Mäkelä