75911 osumaa

Lääketiedetapahtuman näyttely evaluaation kohteeksi?

Lääketiede tapahtuma on merkittävin lääkärien ammatillinen koulutustilaisuus. Osallistun tapahtumaan kuullakseni tiiviissä muodossa hyvin valmisteltuja esityksiä laaja-alaisesti medisiinan kentästä. Tässä odotuksessa ei yleensä pety. Luentojen väliajoilla on antoisaa tapailla lääketehtaiden edustajia ja saada ajankohtaista lääkeinformaatiota. Tässä siis syyt miksi osallistun ammatilliseen koulutustapahtumaan.

Tapio Silvennoinen

Keskeisiä tutkimus- ja hoitotoimia - taskuopas kliinikoille

Suomalaisella nuorella lääkärillä on ollut oppaana Recallmedin kustantama Kliiniset toimenpiteet, Turkka Tunturin Kirurgiset pientoimenpiteet yleislääkäreille ja Orionin kustantama Neste- ja dialyysihoidon tekniikka. Scottin kirja ei kilpaile niiden kanssa. Se keskittyy kuvaamaan 25 keskeisintä tutkimus- tai hoitotoimenpidettä ja kertoo niistä muutakin kuin yhden yleisimmän teknisen suorituksen. Toimenpiteistä selostetaan aiheet, tarvittavat välineet, suoritustekniikka, keskeiset ongelmat ja epäonnistumisien syyt, vasta-aiheet, potilaan tuntemukset ja tuloksen tulkintaongelmiakin. Esimerkiksi tavallisilta tuntuvista lumbaali- ja sternaalipunktiosta on kummastakin 10 sivun esitys.

Markku Ellonen

Houruinhoidon johtokunta 1840-1878

Suomessa oli 1830-luvulla mielisairaiden hoitamiseksi Seilin hospitaali Nauvossa Etelä- ja Keski-Suomea varten sekä Kruunupyyn hospitaali Pohjanmaalla Pohjois-Suomea varten. Edellisessä oli hoitopaikkoja noin 50 ja jälkimmäisessä noin 30. Hoitoon pääsy saattoi kestää tavattoman kauan ja olot hospitaaleissa olivat lausuntojen ja kuvausten perusteella kerrassaan kurjat. Sairaat kärsivät likaisuudesta, löyhkästä, kylmyydestä, viheliäisestä ravinnosta, kovasta kohtelusta sekä lääkärinhoidon puutteesta.

Aikuistyypin diabeteksen hoitosuositus uusittu

Diabeteksen hoidon kehittämiseksi on Suomessa tehty järjestelmällistä työtä jo parinkymmenen vuoden ajan. Suunnitelma sokeritaudin hoidon järjestämiseksi Suomessa ilmestyi komiteamietintönä vuonna 1976. Sen tavoitteina olivat mm. tarkoituksenmukainen hoidon porrastus, diabeteksen hoitojärjestelmän yleinen kehittäminen ja potilasohjauksen järjestäminen. Komiteamietinnön pohjalta laadittiin keskussairaalapiireihin alueellisia suunnitelmia 1980-luvulla. Etenkin nuoruustyypin diabeteksen hoito kehittyi maassamme, ja siinä hoidon tulokset ovat hyvät kansainvälisestikin. Aikuistyypin diabetes on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sitä on pidetty helppohoitoisena tautina, eikä tämä asenne ole voinut olla tarttumatta myös potilaisiin.

Matti Uusitupa

Behandlingsrekommendationerna vid åldersdiabetes har reviderats

I Finland har man redan i ett par decennier systematiskt arbetat för att utveckla behandlingsmöjligheterna vid diabetes. En plan för organisation av diabetesvården i Finland framlades i form av ett kommittébetänkande år 1976. Syftet var bland annat att strukturera vården på ett ändamålsenligt sätt, att generellt utveckla omhändertagandet av landets diabetiker och att handleda patienterna. Utifrån kommittébetänkandet uppgjordes under 1980-talet regionala planer för centralsjukhusdistrikten. I vårt land utvecklades i synnerhet behandlingsstrategin vid typ 1-diabetes och resultaten är goda även i globalt perspektiv. Typ 2-diabetes har fått en mer undanskymd plats. Åldersdiabetes har ansetts vara lätt att behandla och denna inställning har självfallet smittat av sig även på patienterna.

Matti Uusitupa

Nuori lääkäri muutoksen pyörteissä

Nuorten lääkärien mielipiteitä on kartoitettu yllättävän vähän siihen nähden, että tämä ryhmä on monessa suhteessa keskeinen lääkärikoulutusta arvioitaessa ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. Koulutuksen kehittämiseenkin on mielipiteitä tavallisesti kysytty lähinnä opiskelijoilta. Yhteishankkeena keväällä vuonna 1988 toteutettu Nuori lääkäri 88 -tutkimus on tältä osin osoittautunut sangen ainutlaatuiseksi. Se antoi laajuutensa ja kattavuutensa ansiosta hyvää perustietoa siitä, miten muutaman vuoden työssä olleet lääkärit kokivat koulutuksensa onnistuneen ja mitkä seikat vaikuttivat heidän työelämään sijoittumiseensa ja työtyytyväisyytensä. Tutkimuksesta on tuotettu runsaasti artikkeleita ja pidetty kokousesitelmiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tietoja on käytetty koulutuksen kehittämiseen ja sitä kautta on tutkimuksella ollut myös käytäntöön ulottuneita vaikutuksia.

Santero Kujala

Musculus quadratus lumborumin spasmi ja triggerkivut - alaselkäkipujen jokeri

Lihasperäisten ristiselkäkipujen (lumbago eli noidannuoli) syynä on erittäin usein quadratus lumborum -lihaksen spasmi, joka triggermekanismien kautta aiheuttaa säteilykipuja alaselkään. Tätä on pidetty yhtenä lumbagon tärkeimmistä mekanismeista, joten selkäpotilaita hoitavien lääkäreiden sekä fysioterapeuttien on hyvä olla siitä selvillä.

Kyösti Latvala, Esa Halonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030