Hoidolle resistentti päätäi-infektio

Saatuaan vihjeitä Pediculus humanus capitiksen eli päätäin aiheuttaman taudin mahdollisesta resistenssistä hoidolle ranskalainen tutkijaryhmä lähti perusteellisemmin selvittämään asiaa.

Losartaani - angiotensiinireseptorisalpaaja verenpainetaudin hoitoon

Lääkelaitos on äskettäin myöntänyt myyntiluvan losartaanille (Cozaar 50 mg tabl, MSD), joka on ensimmäinen Suomessa rekisteröity angiotensiinireseptorisalpaaja (käytetään myös nimitystä angiotensiini II antagonisti). Indikaatioksi on hyväksytty essentielli hypertensio.

Markku Toivonen

Lääkärityöttömyys näyttää tasaantuneen

Työttömiä lääkäreitä oli joulukuun lopussa työvoimatoimistojen asiakkaina vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmissa viime vuoden kuukausitilastoissa (taulukko 1). Myös avointen työpaikkojen luku oli vuoden suurin. Työttömyyslukuja kaunistavat toisaalta näennäisesti uudet tulojen ja päivärahan yhteensovitussäännöt, mutta myös todellisuudessa sijaisten käyttö on lisääntynyt. Jäädytettyjä virkoja ei ole tiettävästi avattu eikä uusia perustettu.

Uusi laki sallisi alkiotutkimukset

Alle kahden viikon ikäisten ihmisalkioiden käyttö tutkimukseen sallitaan Suomessa, jos sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän valmistelema lakiehdotus hyväksytään. Esimerkiksi Norjassa ja Saksassa alkiotutkimus on kokonaan kiellettyä, Ruotsissa ja Tanskassa se sallitaan.

Rintamaveteraanien elinolot kartoitettu

Suomessa asui syksyllä 1992 kaikkiaan 242 720 rintamatunnuksen saanutta sotaveteraania. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä tehty tutkimus kartoitti heidän elinolojaan ja terveydentilaansa. Kaikille veteraaneille postitettuun kyselytutkimukseen vastasi yli 93 % tutkittavista.

Hannes Wahlroos nimitetty lääkelaitoksen ylijohtajaksi

Ylijohtaja, proviisori Hannes Wahlroosi on nimitetty "toistaiseksi", käytännössä pysyvästi, lääkelaitoksen ylijohtajan virkaan. Hän on hoitanut virkaa kesäkuun alusta 1993 ensin vt:nä ja sitten määräaikaisessa virkasuhteessa. Sitä ennen hän toimi lääkintöhallituksen apteekkitoimiston va. toimistopäällikkönä sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosaston päällikkönä.

Kouluterveydenhuollon muutokset 1992-1994

Kouluterveydenhuoltoon on viime vuosina kohdistunut muutospaineita. Taloudellisen laman aikana säästöt sosiaali- ja terveystoimessa näyttävät kohdistuvan henkilöstömenoihin ja ehkäisevään terveydenhuoltoon, erityisesti seulontatutkimuksiin. Lisäksi väestövastuu on kohdistanut muutoksia kouluterveydenhuoltoon. Kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin kouluterveydenhuollon muutoksia 1992-94, yleisenä kehityssuuntana oli lääkärien ja terveydenhoitajien työpanosten ja virkojen vähentäminen sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkastusten harventaminen. Lisäksi kouluterveydenhuollon palveluja siirrettiin yhä enemmän kouluilta pois terveyskeskuksiin. Vaikka muutokset ovat vielä toistaiseksi pysyneet melko pieninä, suuntaus voi jatkuessaan olla kouluterveydenhuollon kannalta kielteinen. Vasta vuosien kuluttua voidaan arvioida, mitä tämänhetkinen suuntaus kouluterveydenhuollossa merkitsee lasten ja nuorten terveydelle.

Anne-Maria Latikka, Marja-Leena Perälä, Elina Hemminki, Sirpa Taskinen

Rakennustyöntekijöiden työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden perusteella maksetun toimeentuloturvan kustannuksia tarkastelemalla saadaan tarkempia sairaus- ja ammattiryhmäkohtaisia vertailuja kuin esimerkiksi työpanosmenetyksiä arvioitaessa. Rakennustyöntekijöiden työnantajan maksamat sairausajan palkat, sairausvakuutuksen päivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja tapaturmavakuutuksen maksamat toimeentuloturvakustannukset selvitettiin yhden vuoden ajalta. Yli kaksi kolmannesta kustannuksista oli pitkäaikaisen, yli vuoden kestäneen työkyvyttömyyden perusteella maksettuja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeitä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttivat yhteensä noin puolet kaikista kustannuksista.

Jukka Kivekäs, Juha Liira

Kosteusvauriorakennuksen arviointi on yhteistyötä

Rakennuksiin syntyy kosteusvaurioiden seurauksena mikrobikasvustoja, jotka voivat aiheuttaa rakennuksessa työskenteleville, asioiville tai asuville hengitystietulehduksia, ärsytysoireita tai allergioita. Kosteusvauriorakennuksista käytetään usein nimitystä hometalo. Nimitys on sikäli epätarkka, että sairauksia voivat aiheuttaa homeiden lisäksi myös muut sienet ja bakteerit sekä niiden tuottamat allergeenit, toksiinit ja haihtuvat aineenvaihduntatuotteet. Kosteusvauriorakennusten terveysvaikutusten arviointi on usein ongelmallista menetelmähankaluuksien, tulosten tulkinnan vaikeuden ja viranomaisten yhteistyön ja yhteisymmärryksen puutteen takia. Artikkelissa esitellään eräs kosteusvaurioista kärsinyt neuvola ja siitä tehty terveysvaara-arvio. Neuvolaa arvioitaessa on pyritty aikaisempaa laaja-alaisempaan arvioon, joka perustuu työhygieenisiin mittauksiin, lääketieteellisiin tutkimuksiin ja rakennustekniseen selvitykseen.

Markku Seuri, Tiina Reponen, Pertti Partanen, Kari K.K. Venho, Kari Herttuainen, Marjut Kotimaa, Aino Nevalainen

Potilaan tutkiminen ympäristöperäistä sairautta epäiltäessä

Ympäristöperäistä oiretta valittavaa potilasta tutkittaessa tulisi huolellisella anamneesilla saada selville, onko kyseessä ympäristöperäinen sairaus. Anamneesin avulla tulisi löytää myös ympäristöperäisen sairauden todennäköinen aiheuttaja.

Jorma Tikkanen