Erikoissairaanhoidon pelisäännöistä väärä käsitys: kunnat eivät voi edellyttää maksusitoumuksia

Maassamme esitetään jatkuvasti sekä alan asiantuntijoiden että toimittajien puheissa tai kirjoituksissa, että valtionosuusuudistuksen mukana olisi syntynyt erikoissairaanhoidon käyttämiseen periaatteellisesti varsin mullistava pelisääntö. Tämän käsityksen mukaan kunta voi halutessaan edellyttää erikoissairaanhoidon kustannusten korvaamisen ehtona, että potilaalle on annettu kunnan toimesta maksusitoumus. On myös väitetty, että jossakin säädöksessä asia muka lukisi siten, että terveyskeskuksesta lähetettävästä potilaasta tällaista ei tarvita, mutta yksityislääkärin lähettämästä potilaasta tarvitaan.

Ilkka Soini

Nimetön ilmianto - murenevatko kollegiaalisuus ja erikoisalojen välinen tasa-arvo?

Nimettömän ilmiannon seurauksena TEO (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) ilmoitti lokakuussa asiantuntijalausuntoihinsa nojautuen, että Sairaala Cordiassa on tehty aiheettomia ohitusleikkauksia, vaikka asian käsittely on edelleen kesken. Johtaja Paula Kokkonen on myöntänyt, että nimettömän ilmiannon takana eivät ole potilaat, vaan että kantelu on tullut TEO:lle erittäin asiantuntevasta piiristä (lääkärikunnasta).

Tapani Tuppurainen

TEO:n vastine edelliseen

Sairaala Cordian anestesialääkäri Tapani Tuppurainen kritisoi sitä, että Cordian aiheettomia ohitusleikkauksia koskeva kantelu on ollut nimetön ilmianto. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) tehtävänä on tutkia mm. lääkäreiden ammatinharjoittamista. Epäily lääkärintoimen harjoittamisesta annetun lain vastaisesta toiminnasta voi syntyä eri tavoin eikä virikkeen välttämättä tarvitse olla potilaan tekemä kirjallinen tai suullinen kantelu. Eduskunnan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin noudattaman käytännön mukaan valvovan viranomaisen on puututtava toimialallaan ilmeneviksi väitettyihin epäkohtiin, tulivatpa ne sen tietoon millä tavalla tahansa.

Paula Kokkonen

Miksi näin, Lääkäriliitto?

Ainakin Lääkärilehden numerossa 31/94 oli ilmoitus, jossa Lääkäriliitto väittää neuvotelleensa jäsenilleen edullisen käyntikorttipainatuksen, hinta 270 mk/200 korttia = 1,35 mk/kortti. Kyseessä on kirjapainon mukaan yksiväripainatus.

Lasse Viinikka

Ypöyksin ajattelijan päiväkirja

Ajattelija sytytti taas pöytälampun ja avasi päiväkirjan. Pimeä yö katseli ikkunasta sisälle ja oli hiljaa. Ympärillä oli rauha ja hiljaisuus. Ajattelijan sydän ja järki alkoivat työskennellä.

Australian alkuasukkaiden lääkintätavoista

Australian mantereen ruskeaihoiset alkuasukkaat, aborigiinit, elivät 1700-luvun lopulla yhä kivikautta vastaavissa oloissa. Silloin alkuasukkaita oli noin 300 000, mutta nykyään heitä on enää noin 100 000. Suurin osa heistä on omaksunut eri tavoin siirtolaisten tuoman kulttuuriin. Silti noin 7 500 alkuasukasta elää yhä suojelualueilla ikivanhoja perinteitä noudattaen.

Millainen hoitotakuu Suomeen?

Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin potilaan asemaa ja oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Mm. Euroopan neuvoston laatima Euroopan sosiaalinen peruskirja tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1991. Siinä on hyväksytty tavoitteeksi sellaisten olosuhteiden luominen, joissa voidaan toteuttaa jokaisen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Peruskirja takaa riittävän sosiaali- ja lääkintäavun saamisen varallisuudesta riippumatta.

Martti Rissanen

Hur skall vårdgarantin förverkligas?

Finland har anslutit sig till många internationella avtal som reglerar patientens ställning och rättigheter. T.ex. Europarådets sociala stadga trädde i kraft i Finland i maj 1991. Den har bl.a. som mål att skapa förhållanden under vilka varje medborgares hälsa kan tryggas på bästa möjliga sätt. Stadgan garanterar medborgarna tillgång till social och medicinsk hjälp oberoende av ekonomisk ställning.

Lääkärisopimus solmittu

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.1995 neuvottelutuloksen lääkäreitä koskevan kunnallisen virkaehtosopimuksen pohjaksi. Lääkäreiden puolesta virallisena neuvotteluosapuolena oli tällä kertaa akavalaisena pääsopijana vuoden alussa toimintansa aloittanut AKAVA-JS. Neuvottelussa testattiin paitsi uutta organisaatiota, myös oman sopimusalan merkitystä, ja ensimmäistä kertaa eurodirektiivi oli nuoria lääkäreitä koskevan kysymyksen osalta neuvottelun lähtökohtana.

Markku Äärimaa

Psyykenlääkkeet ja epilepsia

Neurologialla ja psykiatrialla on yhtymäkohtia, ja niiden eräät erot ovat biologisesti katsoen perustuneet tutkimusmenetelmien epätarkkuuteen. Uusien menetelmien myötä tulokset ovat tarkentuneet ja aikaisempia käsityksiä on jouduttu monelta osin muuttamaan. Vanha kokonaisvaltainen neuropsykiatrinen lähestymistapa on voimistunut, mistä osoituksena ovat mm. alan tuoreet käsikirjat. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan eräiden tunnettujen lääkeaineiden ominaisuuksia, käyttöä, vaikutuksia ja sivuvaikutuksia neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoidossa. Vanhojen lääkkeiden lisäksi esitellään eräitä uusia kehityssuuntia.

Mauri J. Mattila, Marja Mattila-Evenden