75911 osumaa

Onko miesten subfertiliteetti periytyvää?

Lapsettomuuden ja lapsensaantivaikeuksien syitä pohdittaessa ei heti tule mieleen, että syynä voisi olla periytyvä ominaisuus. Toisaalta ihmislajille on ominaista, että pienikin lapsiluku riittää ylläpitämään sukua. Ja kun vielä tiedetään, että subfertiilien miesten veljien siemenneste on usein heikkolaatuista, alkavat perustelut Leedsissä tehdylle tutkimukselle olla ymmärrettävät. Sikäläisen yliopiston epidemiologit näet selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksessa, miten usein lapsensaantivaikeuksien takia tutkittavana olevien pariskuntien miesten veljillä on lapsensaantivaikeuksia.

Laastarillako eroon tupakasta?

Tupakoinnin terveydelle aiheuttamat haitat ovat ainakin lääketieteellisen koulutuksen saaneiden mielestä kiistattomat. Näin ajattelevat useimmat maallikotkin, sillä tupakoijistakin valtaosa uskoo aiheuttavansa riskejä omalle terveydelleen, mutta myös savuttelulleen altistuville. Tupakoimattomista neljä viidestä on sitä mieltä, että passiivinen tupakointi altistaa keuhkosyövälle ja yhdeksän kymmenestä arvelee ympäristön tupruttelun olevan vaarallista lasten terveydelle (An Evaluation of the Tobacco Control Program, 1989-1993, La Jolla, UCSD, 1994, s. 64-80).

Ravinto ja lääketiede -palstan linjaukset

Ravinnolla katsotaan olevan tärkeä merkitys ihmisen terveyden ylläpitäjänä ja sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Lisääntynyt tietämys ei ole suinkaan vähentänyt ravintotekijöiden merkitystä - päinvastoin niiden merkitystä tutkitaan hyvin monien ja syntytavoiltaan erilaisten sairauksien syytekijöinä. Tutkimuksen lähestymistavat ovat myös moninaiset lähtien perustutkimuksesta väestötason tutkimuksiin. Menetelminä käytetään kaikkia moderneja biolääketieteen tutkimusmenetelmiä. Eräänä tutkimusalueena on ravinto- ja perintötekijöiden yhteisvaikutusten tutkiminen.

Matti Uusitupa

Silmän paikallispuudutus harmaakaihikirurgiassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa silmäpuudutuksen laatua harmaakaihileikkauksissa potilaan turvallisuutta vaarantamatta. Harmaakaihileikkaukset tehdään yhä useammin päiväkirurgisina toimenpiteinä. Suurin osa potilaista on vanhuksia. Sekä potilaan että leikkaajan kannalta on edullista, jos puudutuksen primaari onnistumisfrekvenssi on korkea ja puudutus on mahdollisimman kivuton. Näiden tutkimusten perusteella voidaan puudutuksen onnistumiseen vaikuttaa puudutustekniikan, puudutteiden ja lisäaineiden valinnoilla. Tutkimuksiin osallistui 609 potilasta.

Johanna Sarvela

Vapaa-ajan liikunta, kardiorespiratorinen kunto ja sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti (SVT) on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Perinteisten vaaratekijöiden on havaittu selittävän vain hieman yli puolet vaarasta sairastua siihen. Lisäksi mm. vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto näyttävät altistavan sairaudelle. Harvat tutkimukset ovat kuitenkaan selvittäneet näiden tekijöiden yhteyttä sairastumisvaaraan. Aikaisemmat tutkimukset ovat tuottaneet vähän tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa olisi harrastettava, jotta suojaava vaikutus ilmenisi. Ei myöskään tiedetä, kuinka hyvä kardiorespiratorisen kunnon tulisi olla ehkäisyn kannalta. Tiedon puute johtuu osittain siitä, ettei liikuntaa ole mitattu kvantitatiivisesti ja ettei kardiorespiratorista kuntoa ole arvioitu parhaalla mahdollisella menetelmällä, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) mittauksella.

Timo Lakka

Vanhusten sydäntautien tutkiminen ja hoito

Vanhusten määrä on kasvamassa, ja samalla on havaittu, että vanhuksiin kohdistettu sydäntautien invasiivinen tutkimus ja hoito ovat tuloksellisia. Rakenteellisesti alunperin normaalin ja trikuspisen mutta kalkkeutuneen aorttaläpän ahtaumasta on vähitellen tullut tärkein läppävika. Sen ennuste oireellisella henkilöllä on tunnetusti hyvin huono, mutta leikkauksen jälkeen erinomainen, jos vasen kammio ei ole ehtinyt vaurioitua. Tämän läppävian esiintyvyydestä vanhusväestössä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä luotettavaa tietoa.

Magnus Lindroos

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030