75911 osumaa

Verenkierron hermostollinen säätely normaalissa raskaudessa ja raskaudenaikaisessa verenpainetaudissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ei-invasiivisesti, 1) miten verenkierron hermostollinen säätely muuttuu normaalin raskauden aikana, 2) miten raskauden aikainen verenpaineen nousu vaikuttaa verenkierron säätelyyn, 3) muuttuvatko autonomisen hermoston välittämät syke- ja verenpainevasteet ennen raskaudenaikaisen verenpaineen nousua sekä 4) verrata toisen raskauskolmanneksen aikaista lepoverenpainetta ja autonomisen hermoston vasteita raskaudenaikaisen verenpaineen nousun ennustamisessa.

Eeva Ekholm

Selkävaivojen ehkäisy työterveyshuollossa

Tutkimusten mukaan 70-80 % ihmisistä teollistuneissa maissa potee alaselkävaivoja jossain elämänsä vaiheessa. Mini-Suomi-terveystutkimuksessa todettiin, että puolella väestöstämme on toistuvia selkävaivoja. Selkävaivat osoittautuivat tärkeimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Järjestelmällistä selkäsairauksien ehkäisyyn tähtäävää ohjelmaa on kaivattu perusterveydenhuoltoon. Selkävaivojen esiintyminen on yleisintä työikäisellä väestöllä ja niiden etiologian on todettu olevan yhteydessä työn aiheuttamaan kuormittuneisuuteen. Täten työterveyshuolto on avainasemassa selkävaivojen ehkäisyssä.

Kristiina Hyytiäinen

Asbesti ja keuhkosyöpä Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin aiempaan asbestialtistumiseen liittyvää keuhkosyövän vaaraa ja asbestin syyosuutta keuhkosyövän aiheuttajana Suomessa. Lisäksi tutkittiin työhistorian, keuhkokudoksen asbestikuitupitoisuuden, keuhkohuuhtelunäytteen asbestikappaleiden (ns. asbestos body tai ferruginous body) pitoisuuden ja parietaalipleuran plakkien käyttökelpoisuutta aiemman altistumisen voimakkuuden arvioinnissa. Tutkimuksen aineistona oli HYKS:ssa keuhkosyövän vuoksi vuosina 1988-93 leikattuja potilaita ja vertailuaineistona HY:n oikeuslääketieteen laitoksella äkkikuoleman vuoksi ruumiinavauksessa olleita helsinkiläismiehiä.

Antti Karjalainen

Vuokko-tutkimus vertailee kohdunpoiston ja hormoniehkäisimen etuja

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 kohdunpoistoa, ja niistä suuri osa liittyy menorragiapotilaiden hoitoon. Vertaileva tieto kohdunpoiston ja valinnaisten hoitomuotojen vaikutuksista terveyteen ja elämänlaatuun on toistaiseksi puutteellista. Kaikissa yliopistollisissa naistentautien klinikoissa aloitettiinkin viime lokakuussa nk. Vuokko-tutkimus (VUOdot-Kierukka-KOhdunpoisto), jossa verrataan kohdunpoiston ja hormoniehkäisimen käytön tuloksia ja kustannusvaikuttavuutta runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa. Tutkimus on satunnaistettu koe, jonka yliopistoklinikat toteuttavat yhteistyössä STAKESin terveydenhuollon tutkimusyksikön kanssa.

Uusia aineksia alkoholi-keskusteluun - juomista ei kuitenkaan suositella

Hiljattain Circulationissa ilmestyneen tutkimuksen tulokset keski-ikäisten suomalaismiesten alkoholinkulutuksen yhteydestä HDL-kolesterolitasoon ja kuolleisuuteen käynnistivät Suomessakin keskustelun alkoholin myönteisistä terveysvaikutuksista - Yhdysvalloissa asiasta on taitettu peistä jo vuoden ajan. Tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 7 000 tupakoivan 50-69-vuo- tiaan suomalaismiehen kuolleisuutta keskimäärin 4,7 vuoden ajan, sepelvaltimotautikuoleman suhteellinen riski muodosti U-käyrän suhteessa alkoholinkulutukseen: 2-5 A-olutekvivalenttia päivittäin kuluttaneilla sepelvaltimotautikuoleman vaara oli pienempi kuin täysraittiilla ja vähemmän juovilla, ja toisaalta riski oli suurin enemmän kuin 5 A-olutta nauttineilla. HDL-kolesteroliarvot olivat raittiilla miehillä pienemmät kuin alkoholia käyttävillä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin suppeammissa tutkimuksissa.

Terveydenhuollon rahoitusrakenne ja kustannushallinnan ongelma Hollannin ja Suomen ratkaisumallien vertailua

Hollannin ja Suomen terveyspalvelujärjestelmät rakentuvat kokonaan erilaisten perusajattelutapojen varaan. Siksi on mielenkiintoista verrata kahden historialtaan ja palvelurakenteeltaan erilaisen maan eroja ja yhtäläisyyksiä tilanteessa, jossa molemmat pyrkivät terveyskustannusten parempaan hallintaan palvelujen laadusta ja saatavuudesta tinkimättä.

Kari Pylkkänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030