Lääketieteen kieltä pätevästi ja hauskasti

Ruotsin lääkäriseuran kielikomitea ja etenkin komitean sihteeri, pitkään lääketieteen kieltä opettanut fil. lis. Hans Nyman ovat laatineet ruotsalaisille hyvän ja hauskan lääketieteellisen kielen oppaan. Kieltämättä ensin voi tulla mieleen, tarvitaanko Ruotsissa todella tällaista kirjaa; onhan ruotsalaisilla maineikas Bendz käytössään jo ennestään. Uuden kirjan ote on kuitenkin niin moderni, että voi hyvin sanoa sen puolustavan paikkaansa.

Walter Nienstedt

Tilaaja-tuottajamalli ja terveydenhuollon rahoitusrakenteen uudistaminen

Terveydenhuollon kustannuskriisi on johtanut kaikkialla maailmassa palvelujen rakenteen, toimivuuden ja tehokkuuden uudelleenarviointiin. Tätä kehitysvaihetta on kuvattu terveydenhuollon kolmanneksi vallankumoukseksi. Tieteellisten hoitomenetelmien kehittyminen loi ensin perustan terveyspalvelujen järjestelmälliselle tuottamiselle. Toinen vallankumous toteutui, kun terveydenhuollon saatavuus ulotettiin koskemaan tasapuolisesti koko väestöä. Nyt huomion keskipisteenä ovat laatu, kustannusten hallinta, priorisointi ja terveydenhuollolle julkisen talouden supistuessa annettava yhteiskunnallinen painoarvo.

Kari Pylkkänen

Beställar-producentmodellen och vårdens finansiering

Hälso- och sjukvårdens kostnadskris har över-allt i världen medfört omvärderingar av vårdsystemets uppbyggnad, funktionsförmåga och effektivitet. Detta utvecklingsskede har även kallats den tredje revolutionen på hälso- och sjukvårds-området. Då de vetenskapliga vårdmetoderna utvecklades lades grunden för en systematisk produktion av hälso- och sjukvårdstjänster. Då tillgängligheten på hälso- och sjukvård utökades att jämlikt omfatta hela befolkningen innebar det en andra revolution. Nu är det kvalitet, kostnadskontroll, prioritering och hälso- och sjukvårdens roll i ett samhälle med en krympande offentlig ekonomi som är i focus för intresset.

Lääkemainonta arvioitavana

Lääkemainonta on viime aikoina saanut osakseen julkisuutta ja kritiikkiä. Aihetta on hiljattain tutkittu usealla eri menetelmällä. Mielipiteet ja tutkimustulokset mainonnan määrästä ja vaikutuksista ovat osin ristiriitaisia. Kuluttajat toivovat mainoksilta enemmän informaatiota ja vähemmän kaupallisuutta.

Timo Klaukka

Tilanne lääkemainonnan valvonnassa

Yleisölle suunnattu lääkemarkkinointi on edelleen aktiivista. Osa lääkeyrityksistä etsii uusia toteutuskeinoja ja koettelee samalla sekä omaehtoisen valvonnan että viranomaisen kykyä pitää mainonta määräysten ja yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaisena. Lääkemarkkinoinnin valvontakunta ja sen molemmat tarkastusvaliokunnat ovat olleet työllistettyjä, kuten aikaisempinakin vuosina. Vuonna 1996 antoi yleisömainonnan tarkastusvaliokunta kymmenkunta lehtimainonnan keskeytyskehoitusta ja useampi kuin joka kolmas televisiomainos olisi keskeytetty, jos mainos olisi rakennettu ennakkotarkastukseen tuodun ensimmäisen käsikirjoitusversion mukaisesti. Vastaava osuus oli yli puolet vuonna 1994, joka on ollut valvonnan kannalta toistaiseksi ongelmallisin vuosi.

Timo Klaukka

Barrettin ruokatorvi

Barrettin ruokatorvi on pitkään kestäneen gastroesofageaalisen refluksitaudin komplikaatio. Diagnoosiperuste on tähystyksen yhteydessä otetuista koepaloista histologisesti todettu intestinaalinen metaplasia ruokatorvessa. Barrett-potilaista joka toisella on todettavissa refluksitaudin komplikaatio: esofagiitti, striktuura, haavauma tai ruokatorven adenokarsinooma. Barrettin ruokatorven hoito on periaatteessa refluksitaudin hoitoa: lääkehoito protonipumpun estäjillä tai H2-salpaajilla tai antirefluksileikkaus. Koska dysplastinen muutos saattaa kehittyä adenokarsinoomaksi, säännölliset endoskopiakontrollit ovat välttämättömät.

Jukka T. Salminen, Jarmo A. Salo

Psykiatrinen diagnostiikka

Diagnostiikan tarkoitus on sairauden ja sen vaikeusasteen kuvaaminen. Psykiatrisen diagnostiikan historiallisessa tarkastelussa ongelmana on diagnostiikan puutteellinen luotettavuus. Deskriptiivisten, diagnostisiin kriteereihin perustuvien tautiluokitusten käyttö on suuresti lisännyt psykiatristen diagnoosien vertailukelpoisuutta. Strukturoitujen haastattelumenetelmien on todettu lisäävän edelleen diagnostiikan osuvuutta ja luotettavuutta. Deskriptiivisen diagnostiikan ohella Suomessa on vakiintunut asema myös psykodynaamisella tasodiagnostiikalla. Nämä näkökohdat täydentävät toisiaan, mutta käytännön työssä ne on syytä erottaa toisistaan käsitteellisten sekaannusten välttämiseksi.

Kristian Läksy, Sami Räsänen

Mielenterveyden häiriöt ICD-10-tautiluokituksessa

ICD-10-tautiluokituksen systemaattinen osa otettiin Suomessa virallisesti käyttöön sosiaali- ja terveysministeriön määräyksellä viime vuoden alussa. Luokituksessa mielenterveyden häiriöiden osa sisältää lyhyet kuvaukset kustakin häiriöryhmästä ja kriteerien pääpiirteet, ja niinpä niiden perusteella tehty luokittelu on aikaisempaan tautiluokitukseen nähden epätarkempaa. Tämä lisää kliinisen kokemuksen ja aikaisemman diagnostisen osaamisen merkitystä annettaessa psykiatrista diagnoosia. Onkin syytä tarkastella luokituksen uusia diagnooseja ja tärkeimpiä eroja ja käytännön muutoksia aikaisempaan luokitukseen nähden.

Sami Räsänen, Kristian Läksy

Tautiluokitus vaihtui - muuttuiko käytäntö psykiatriassa?

ICD-10-tautiluokitus otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alussa. Psykiatrian alalla tämä oli lyhyehkössä ajassa toinen tilastollisen diagnostisen järjestelmän vaihdos. Valmistautumisaika oli varsin lyhyt ja viranomaisohjeet niukat. OYS:n psykiatrian klinikassa muutokseen valmistauduttiin työstämällä käytännön tarpeisiin yksinkertainen muuntotaulukko. Muutoksesta selviytymistä arvioitiin vertaamalla joulukuussa 1995 tehtyjä diagnooseja tammikuussa 1996 tehtyihin diagnooseihin. Tulosten mukaan diagnostiset käytännöt eivät tautiluokituksen vaihtuessa muuttuneet ratkaisevasti. Muutoksesta selviydyttiin OYS:n psykiatrian klinikassa hyvin, suureksi osaksi yksinkertaisen sisäisen ohjeen ansiosta.

Kristian Läksy, Sami Räsänen

Odottavan äidin perinnöllisyysneuvonta

Äitiyshuollon tavoitteena on, että uusi syntyvä sukupolvi olisi mahdollisimman terve. Tämän vuoksi WHO on asettanut Terveyttä 2000 -ohjelmassaan erääksi äitiyshuollon tavoitteeksi sikiön kehityshäiriöiden varhaisen toteamisen. Sikiön kromosomivikojen, rakennepoikkeavuuksien ja äidin geenivirheiden seulontaa tulee puntaroida kehitettäessä äitiysneuvolatoimintaa. Seulontoja voidaan tarjota erityisesti silloin, kun äiti odottaa ensimmäistä lastaan ja suvussa ei ole tiedossa mitään perinnölliseksi epäiltävää sairautta. Koska äidit tulevat lähivuosina kysymään geenitestejä on parempi, että niitä voidaan tarjota suunnitellusti. Pelkkä kaupallinen geenivirheiden tutkimus ilman geenitestiin liittyvää kliinistä asiantuntemusta on arveluttavaa. Tulevaisuudessa geenitestit tulee tehdä jo raskauden suunnitteluvaiheessa. On korostettava, että kaikkien äidin ja sikiön tutkimusten tulee olla täysin vapaaehtoisia.

Markku Ryynänen, Pertti Kirkinen