75911 osumaa

Suuntaviivoja ympäristö- ja terveyspolitiikalle

WHO:n Euroopan alueen ympäristökokous pidettiin Helsingissä kesäkuun lopulla. Kokouksen tarkoituksena oli kartoittaa suurimmat ympäristön aiheuttamat terveysuhkat ja laatia yhteiset suuntaviivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveyspolitiikalle. Kokouksen osanottajina olivat kaikkien Euroopan maiden ympäristö- ja terveysministerit. Sen lisäksi useita järjestöjä oli kutsuttu seuraamaan kokousta tarkkailijana. IPPNW:hen kuuluvan Lääkärin Sosiaalinen vastuu ry:n (LSV) jäsenenä "tarkkailin" kokousta.

Arja Keskinen-Ruoppila

Vastine Leena Kauppilan kirjeeseen

Kyseinen LL Leena Kauppilan tutkimus kuvaa valtimojen patolo- giaa kahdella vainajalla. Minä esitin kokousselostuksessani useita erillisiä tutkimuksia, joiden perusteella spinaalistenoosin oireet mahdollisesti syntyisivät taas laskimostaasin johdosta. Eri tutkimusryhmät ovat luonnollisesti varsin itsenäisesti kirjoittaneet asiaan liittyvät abstraktinsa 15.11.93 mennessä eli ennen kuin sain Kauppilan kirjan tarkastettavaksi. Esimerkiksi mainitussa kokeellisessa sikatyössä diskussion viimeinen lause abstraktissa kuuluu seuraavasti: "It may have significance in our understanding of the pain that patients with neurogenic claudication, experience on exercising, and would explain why this pain is felt only on exercise and is relieved by rest and postural changes". Vastaavasti asia on esillä muissa abstrakteissa. Johtopäätökset ovat siis eri tutkijaryhmien eivätkä Leena Kauppilalta lainattuja ja koskevat eri asiaa kuin mitä Kauppila on tutkinut. Koska Kauppilan työ on julkaistu jo ennen Seattlen kokousta ilmestyneessä lehdessä ja tietysti ennen kokouskertomustani, sitä olisi tietysti voinut vapaasti siteerata, vaikka olenkin hänen julkaisemattoman väitöskirjan tarkastaja. Arteriapuolen asioita ei kuitenkaan kokouksessa esitetty ja niin se ei kuulunut aiheeseeni. "Mullistavan" ultraäänityön menetelmän voimme demonstroida Kauppilalle tarvittaessa OYKS:ssa.

Heikki Vanharanta

Magneettikentät ja syöpävaara

Suomen Lääkärilehdessä 33/94 kirjoittivat Pia Verkasalo ym. ansiokkaasti yllämainitusta aiheesta referoiden ilmeisesti kaiken olennaisen tästä asiasta nykyisin saatavan tiedon. Koska olen itse kautta vuosien joutunut useasti tekemisiin milloin minkin spektrin osan kanssa (kuten esim. kannanotot terveyttä edistävistä magneettirannekkeista, UKW:n teratogeenisyydestä, mikroaaltojen haittavaikutuksista, radiopuhelimien haittavaikutuksista, vesipatjalämmittimien haitoista, tietokoneruudun säteilystä, mitä erilaisimpien sähköhoitojen vaikutuksista, UV-säteilyn haitoista, maasäteilystä, jne. jne.), kiinnostavat tämäntapaiset selvitykset jatkuvasti. Nyt kuitenkin haluaisin ottaa kantaa pariin seikkaan, jotka ainakin minua ovat usein ärsyttäneet, joskus huvittaneetkin.

Erkki J. Valtonen

Anestesiologian perustietoteos entistä täydellisempänä

Anestesiologian perustietoteos ja tenttikirja on ehtinyt 1994 jo neljänteen painokseensa. Toimitustyö ja ajanmukaistaminen näyttävät sujuneen nopeasti, sillä eri luvuissa on kirjallisuusviitteitä jopa vuodelta 1994. Nopeasti kehittyvällä alueella tämä on erittäin ansiokas saavutus. Ronald Miller San Fransiscosta on toiminut edelleen päätoimittajana apunaan viisi tunnettua amerikkalaista kollegaansa ja 126 kirjoittajaa. Tuloksena on 86 lukua anestesiologian eri alueilta kahtena tiiliskivivolyymina.

Lauri Nuutinen

Voiko persoonallisuuden parantaa pillereillä?

Vuonna 1987 Yhdysvaltojen markkinoille tullut fluoksetiini (Suomessa kauppanimillä Fontex ja Seronil) on ollut esillä hyvin monessa yhteydessä sekä lehdistössä että kirjallisuudessa. Toisaalta on ollut esillä ajatus ihmelääkkeestä; Sports Illustrated -lehden tietojen mukaan eräät huippu-urheilijat ovat parantaneet sillä suorituskykyään. Toisaalta sensaatiolehdistössä on esitetty, että fluoksetiini tekee tappajaksi tai ajaa itsemurhaan.

Simo Saarijärvi, Jyrki Korkeila, Sirpa Korhonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030