On keskustelun aika

Suomen terveydenhuollon kehittymisessä voi lamapaineista huolimatta hahmottaa joitakin yleisiä linjauksia. Viime valtionosuusuudistuksesta päätettäessä ei julkisen talouden vaikeuksista ollut tietoa. Uudistusta on viety kuitenkin eteenpäin. Palveluja tuotteistetaan, ostaja-tuottajajärjestelmät alkavat pikkuhiljaa rakentua terveydenhuoltoon. Tämä kehitys on vielä pahasti kesken, mutta yksi asia näyttää kuitenkin selvältä: vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon todellisen kilpailun syntymisestä terveydenhuollon palvelujen tuottajapuolelle, näin ei näytä käyvän. Julkinen sektori rakentelee omaa ostaja-tuottajamalliaan organisaationsa sisään, ja raha liikkuu etupäässä järjestelmässä sisäisinä pelimerkkeinä. Epäilemättä kehitys rationalisoi julkisen sektorin omaa toimintaa, mutta se ei ainakaan vielä pitkään aikaan merkitse terveyspalvelujen julkisen perustuotantotavan olennaista muuttumista.

Taito Pekkarinen

Tiden är inne att diskutera framtidens hälso- och sjukvård

I den finländska hälso- och sjukvårdens utveckling kan vissa allmänna trender skönjas trots trycket från den ekonomiska recessionen. Då besluten om statsandelsreformen togs anade man ännu inte vilka svårigheter den offentliga ekonomin skulle drabbas av. Reformen har trots allt avancerat. Servicen produktinriktas och köp-säljsystem börjar småningom byggas upp i vården. Denna utveckling är långt ifrån fullbordad, men en sak förefaller klar: även om medierna talar mycket om konkurrens bland vårdproducenterna så tycks någon verklig konkurrens inte uppstå. Den offentliga sektorn bygger upp interna köp-säljsystem och pengarna rör sig inom systemet som spelknappar. Utan tvivel rationalisas också verksamheten i den allmänna sektorn, men det kommer inte på länge att medföra några väsentliga förändringar i grundproduktionen av offentliga hälsotjänster.

Taito Pekkarinen

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitovastuu jakaantuu

Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu on miesten tavallisin neoplastinen sairaus. Tuoreiden epidemiologisten tutkimusten mukaan se näyttää olevan paljon yleisempi kuin aikaisemmin on ajateltu. Oireita aiheuttavaa hyvänlaatuista liikakasvua on todettu esiintyvän Skotlannissa 40-65-vuotiaista miehistä 20 %:lla ja sitä vanhemmista 40 %:lla (Garraway WM ym. Br J Gen Pract 1993;43:318-321). Kun otetaan huomioon, että Suomessa on 350 000 yli 60-vuotiasta miestä, on selvää, että palvelut eivät mitenkään riittäisi, jos kaikki hyvänlaatuisen eturauhassuurentuman vuoksi oireilevat potilaat hakeutuisivat urologin hoitoon.

Teuvo Tammela, Harri Juusela, Matti Kontturi

Neurologisten sairauksien immunosuppressiiviset hoidot

Immuunivastetta estävistä tai muuntelevista lääkehoidoista hyötyvät eniten akuuttia polyradikuliittia, myasthenia gravista ja polymyosiittia sairastavat potilaat. Neuropatioiden ja motoneuronitautien hoidossa niitä on kokeiltu, mutta ristiriitaisin tuloksin. ALS-potilaiden hoidossa yritykset ovat tuottaneet pettymyksiä, mutta immunosuppressiosta näyttäisi olevan hyötyä joissakin perifeerisissä neuropatioissa, joissa esiintyy autovasta-aineita. MS-taudin pahenemisvaiheet lyhenevät suoneen annettavan suuriannoksisen steroidihoidon avulla, mutta perinteisestä pitkäaikaisesta immunosuppressiosta näille potilaille ei näytä olevan hyötyä. Beetainterferoni on immunomodulatorinen lääkeaine, jonka ensimmäiset kokeilut MS-taudin hoidossa lupasivat paljon ja herättivät laajaa keskustelua. Syksyllä julkistetut uusimmat tulokset ovat edelleen vahvistaneet näitä lupauksia.

Reijo Salonen

Miten torjua MRSA-bakteerin leviäminen Suomen sairaaloihin

Metisilliinille resistentit Staphylococcus aureus (MRSA) -kannat ovat huolestuttavasti yleistyneet sairaaloissa eri puolilla maailmaa. Sen sijaan Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, MRSA-epidemiat ovat olleet harvinaisia. MRSA-kannat ovat mikrobilääkeherkkyydeltään muuntuneita S. aureus -kantoja, joihin penisillinaasia kestävät stafylokokkipenisilliinit, kuten kloksasilliini ja dikloksasilliini, eivät tehoa. Nykyisen hyvän tilanteen säilyttämiseksi olisi tärkeää pyrkiä MRSA-kantajien nopeaan tunnistamiseen suomalaisissa sairaaloissa ja luoda maahamme yhtenäinen, valtakunnallinen MRSA-torjuntaohjeisto.

Jaana Vuopio-Varkila, Pirkko Kotilainen

Miksi kohonneen verenpaineen hoito epäonnistuu

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset ovat pysyneet epätyydyttävinä huolimatta kaksi vuosikymmentä jatkuneista ponnisteluista tämän tärkeän kansantaudin voittamiseksi. Hypertonian riskit tunnetaan melko hyvin. Sen hoitoa varten on hyvät suositukset ja runsas lääkevalikoima. Heikkojen tulosten syynä ovat valtaosassa tapauksista inhimilliset tekijät. Potilaiden ja ehkä lääkäreidenkin on vaikea motivoitua vähäoireisen taudin jatkuvaan lääkehoitoon. Potilaiden motivaatiota vähentävät myös hoitoon liittyvät hankaluudet ja lääkekustannukset. Hoitomyöntyvyyttä voidaan parantaa yksinkertaisin järjestelyin, kunhan se ilmiönä tiedostetaan ja potilaskohtaisesti tunnistetaan. Lääkärien on pidettävä mielessä myös huonon hoitovasteen muut syyt sekä harvinaiset hypertoniaa aiheuttavat sairaudet.

Jorma Takala

Psoriaasin uudet hoidot

Psoriaasin hoito on taudin perusilmiön, kiihtyneen solunjakautumisen, hillitsemistä paikallishoidoilla, valohoidoilla tai sisällisin lääkkein. Hoitoa valittaessa on otettava huomioon psoriaasin taudinkuva, lokalisaatio ja laajuus, potilaan ikä sekä hoidon yhteensopivuus potilaan muiden hoitojen kanssa. Noin 75 %:lla potilaista ihottuma esiintyy paikallisena pieniläiskäisenä ihottumana, joka kattaa vähemmän kuin 20 % ihon pinnasta, ja tällaista psoriaasia hoidetaan paikallishoitoaineilla. Keskivaikeaa psoriaasia sairastava potilas tulee ohjata ihotautilääkärin vastaanotolle hoitosuunnitelman laatimista varten, ja vaikeaa psoriaasia sairastava potilas kuuluu pysyvästi ihotautilääkärin seurantaan. Psoriaasin uusia hoitoja ovat ilmastohoito sekä lääkkeistä kalsipotrioli, siklosporiini, sulfasalatsiini ja asitretiini.

Inkeri Helander

Muuttuuko raskaudenaikainen laskimo- ja keuhkoveritulpan ehkäisy?

Keuhkoveritulppa on tärkeimpiä raskaudenaikaisia kuolinsyitä. Sen ja syvän laskimotromboosin hoidossa ja ehkäisyssä pienimolekulaariset hepariinit ovat osoittautuneet turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitovaihtoehdoksi muilla kuin raskaana olevilla. Pienimolekulaariset hepariinit eivät läpäise istukkaa eikä teoreettista estettä raskaudenaikaiselle käytölle ole. Prospektiivisia tehoa ja turvallisuutta koskevia vertailevia tutkimuksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä.

Ville Pettilä, Risto Kaaja

Kaksinko aina kaunihimpi?

Alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten ja synnytysten määrät ovat vähentyneet 80-luvun aikana maassamme selvästi. Samanaikaisesti nuorten ehkäisypillereiden käyttö on lähes kolminkertaistunut. Vaikka nuoret ovat fyysisesti kypsiä raskauteen, eivät he useinkaan ole sosiaalisesti ja henkisesti kypsiä vanhemmiksi.

Saila Piippo

Unohtuuko varjoaine päivystyksen TT-tutkimuksissa?

Päivystyksessä pään tietokonetomografia tehdään useimmiten natiivitutkimuksena ilman suonensisäistä varjoainetta. On kuitenkin muistettava, ettei normaali natiivilöydös sulje pois kaikkia aivosairauksia. TT-tutkimuksia ei siis tulisi tehdä päivystyksessäkään lyhimmän kaavan mukaan.

Leena Raulisto, Jaakko Kinnunen, Antti Servo