76102 osumaa

Mikä ihmeen PR-väli?

Lontoolaisessa opetussairaalassa pidettiin 50 kandille tentti, jossa mm. pyydettiin opiskelijaa merkitsemään EKG-käyrään PR- ja QT-välit. Vain yksi teki tämän oikein. Tästä tentaattori keksi kysyä samaa 158 sairaalalääkäriltä, amanuensseista kardiologian erikoislääkäreihin. Samalla kysyttiin, mitä aikamäärää yksi millimetripaperin ruutu vastaa, kun EKG rekisteröidään tavanomaisella nopeudella.

Spesifinen antiestrogeeni

Antiestrogeenit, kuten tamoksifeeni ja toremifeeni, ovat laajassa käytössä rintasyövän hormonihoidossa. Nämä lääkkeet eivät kuitenkaan ole puhtaita antiestrogeenejä. Esimerkiksi tamoksifeenilla on agonistisia, estrogeenin kaltaisia vaikutuksia luustossa, maksassa ja endometriumissa. Yksi hormoni-hoidon epäonnistumisen syistä saattaa olla se, että syöpäkudos lopulta reagoikin tamoksifeenin estrogeenisiin ominaisuuksiin. Hormonihoidolle resistentin syöpäsolukon kasvu saattaa jopa kiihtyä osittain estrogeenin kaltaisesti vaikuttavan antiestrogeenihoidon seurauksena. Mielenkiinnolla onkin odotettu spesifisiä antiestrogeenejä, joilla ei olisi lainkaan estrogeenin kaltaisia ominaisuuksia.

Noppaterapiaa aivohalvaukseen

Tilastotieteen kurssilla Edinburghissa 22 oppilasta valitsi kuvitellun hoidon kuvitelluille aivohalvauspotilaille noppaa heittämällä. Kullakin oppilaalla oli punainen, vihreä ja valkoinen noppa; värit simuloivat kuvitellun hoidon kolmea eri modifikaatiota. Mikäli arpomisen tulos oli kuusi, potilas "kuoli", muut arpanumerot kuvasivat henkiin jäämistä. Kukin oppilas suoritti kaksi "hoitotutkimusta", joissa kuviteltuja potilaita oli kummassakin sarjassa 10-200, ja jälkimmäisen "hoitotutkimuksen" katsottiin olevan "kokeneen" tutkijan tekemä. Kussakin "hoitotutkimuksessa" nopanheitot jaettiin kahteen yhtä suureen ryhmään, "hoitoryhmään" ja "kontrolliryhmään".

Lisätietoa Alzheimerin taudin lääkehoidon kehittelyyn

Ikääntymisen myötä, Alzheimerin taudissa ja muissa aivojen degeneratiivisissa, dementoivissa sairauksissa korkeammat aivotoiminnot, kuten oppiminen, muisti, vireystaso ja tarkkaavaisuus heikentyvät. Alzheimerin taudin etiologia on yhä edelleen tuntematon. Sen sijaan aivoissa tapahtuvista muutoksista taudin aikana tiedetään jo kohtalaisen paljon. Alzheimerin taudissa on havaittu esimerkiksi etuaivojen pohjaosista nousevien kolinergisten hermoratojen (asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) ja myöskin aivorungosta nousevien serotonergisten hermoratojen (serotoniinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) degeneroituvan. Näiden nousevien välittäjäainejärjestelmien otaksutaan olevan hyvin tärkeitä korkeampien aivotoimintojen, kuten muistin, oppimisen ja tarkkaavaisuuden säätelyssä, ja niinpä niiden degeneroitumisen ajatellaan ainakin osittain selittävän niitä korkeampien aivotoimintojen muutoksia, joita mm. Alzheimerin taudissa tapahtuu. Tähänastiset Alzheimerin taudin hoitokokeilut ovat tähdänneet oireiden palliatiiviseen hoitoon pohjautuen siihen tietoon, jota on saatu tutkimalla Alzheimerin taudissa tapahtuvia aivojen hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia ja niiden yhteyttä taudin oireisiin ja jäljittelemällä näitä muutoksi koe-eläimissä. Kolinergisen ja vähäisemmässä määrin myös serotonergisen järjestelmän osuutta erikseen muistin ja oppimisen säätelyssä on selvitelty jo vähän laajemminkin, mutta näiden kahden järjestelmän interaktiot ovat vielä jokseenkin tuntemattomia.

Minna Riekkinen

Spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä, vertailla alaraajan ortopedisten leikkausten jälkeisiä kivunlievitysmenetelmiä ja kivunhoidon laatua. Suurin osa tutkimuspotilaista sai spinaalipuudutuksen. Spinaalipuudutuksen tason katsottiin aiemmin vakiintuneen tunnin kuluttua puudutuksesta. Yksittäisissä potilastapauksissa viitteitä myöhemmästä tasonmuutoksesta on ollut havaittavissa, joten asia tutkittiin vakioiduissa olosuhteissa. Yllättäen havaittiin, että 40:stä potilaasta kuudella (15 %) puudutuksen taso nousi vielä 80-115 minuuttia puudutuksen jälkeen. Tason nousu oli 1-4 segmenttiä. Puudutustason noustessa myös sympaattinen blokki nousee, mikä saattaa aiheuttaa pulssin ja verenpaineen laskua. Potilaita liikuteltaessa on siis syytä olla varovainen niin kauan kuin puudutustaso on nivustaipeen yläpuolella.

Leila Niemi

Imeväisen koliikki

Vauvan itku on evoluution aikana kehittynyt tärkeä signaali, jolla vauva saa äidiltä ravintoa ja pitää kontaktin äitiin. Itkusignaalin käytöstä tulee epätarkoituksenmukainen, kun lapsen fyysisten tarpeiden tyydyttäminen - ravinnon ja läheisyyden antaminen - ei riitäkään lopettamaan itkua. Imeväisen koliikiksi kutsutaan tilannetta, jossa vauva itkee kohtausmaista, kimeää kipuitkua, yleensä iltaisin, ja itkukohtaukset jatkuvat rauhoitteluyrityksistä huolimatta tuntikausia. Vaivat alkavat yleensä toisen elinviikon aikana ja loppuvat kolmen kuukauden iässä, mistä on peräisin nimitys kolmen kuukauden koliikki.

Liisa Lehtonen

Riskipotilaiden koronaarit kuntoon

Hyperkolesterolemia on tunnettu terveysriski, eikä vähiten sydänsairauksien suhteen. Kokonaiskolesterolin tai "pahan kolesterolin", LDL:n alentamisen on osoitettu vähentävän sydäntautisairastuvuutta ja -kuolleisuuttakin. Mutta mikä on tämän edullisen vaikutuksen mekanismi? Stenoottisten muutosten häviäminen tai edes väheneminen ei ole niin huomattavaa, että se selittäisi kolesterolilääkkeiden antamaa apua. Verisuonen endoteeli on avainpelaajia verisuonten integrititeetin ylläpitäjänä. Endoteelin toimintoja välittävät mm. sellaiset parakriiniset tekijät kuin typpioksidi. Laboratoriokokeissa LDL-kolesteroli ja erityisesti sen hapettunut muoto vaurioittavat endoteelia ja sen kykyä toimia tehtävässään verisuonten 'hyväksi'.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030