Ruotsalaislääkärit ansaitsevat paremmin kuin suomalaiset

Noin vuoteen 1990 asti lääkärien ansiotaso oli Suomessa suunnilleen samalla tasolla kuin Ruotsissa, mutta tällä vuosikymmenellä ruotsalaislääkärit ovat nostaneet kokonaispalkkatasoaan selvästi suomalaiskollegoihinsa verrattuna. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi Ruotsissa vuonna 1994 ollut lääkärilakko myös se, että naapurissa pyrittiin talouden lamaa poistamaan kehittämällä palkansaajien ostovoimaa, kun taas meillä turvauduttiin tiukkaan säästökuuriin.

Marit Henriksson

Akavalaisen keskipalkka 15 800 mk

Kokopäivätyössä olevien akavalaisten keskimääräinen bruttopalkka oli viime marraskuussa 15 800 markkaa kuukaudessa. Tämä pitää sisällään säännöllisen työajan palkan, ylityökorvaukset, tulospalkkiot sekä luontaisetujen verotusarvon. Keskimääräinen akavalainen nettopalkka oli vajaat 9 000 markkaa eli tuloveroaste oli lähes 43 prosenttia. Tiedot ilmenevät Akavan vastikään valmistuneesta työmarkkinatutkimuksesta.

Marit Henriksson

Akava: Veroale helpottamaan tupon syntymistä

Palkansaajien verotusta tulee alentaa kaikissa tuloluokissa ennen sopimuskauden päättymistä, vaatii Akava. Verohelpotukset auttaisivat palkkasovun syntymistä ja ehkäisisivät inflaation kiihtymistä, mikä on kansantalouden kehityksen kannalta tärkeää.

Kirurgikyselyn tulokset: Kirurgit tyytymättömiä edunvalvontaan, mutta tarjoavat Lääkäriliitolle vielä mahdollisuuden

Viime vuosina ovat suomalaiset kirurgit arvostelleet yhä äänekkäämmin SLL:n edunvalvontatoimia ja useissa puheenvuoroissa on tuotu julki ajatus, että kirurgien edunvalvonta Lääkäriliiton ulkopuolella ei voisi johtaa huonompaan tulokseen kuin mitä viimeisten 30 vuoden aikana on tapahtunut. Kaiken kukkuraksi 1990-luvun talousromahdus pysäytti käytännössä lähes kokonaan sairaalalääkäreiden palkkakehityksen ja lähes kaikki sopimuksiin sisältyneet harkinnanvaraiset palkanosat ovat jääneet saamatta. Koko lääkärikunnan edunvalvonta on parin viimeisen vuoden aikana ajautunut ahdingosta toiseen, ensinnä päivystyskorvauskysymysten ja viimeksi uuden työaikalain mukanaan tuoman päivystyskattouhkan takia.

Harri Juusela, Pekka Miettinen, Ulla Keränen

Onko QALY-vertailu oikea ratkaisu priorisoinnissa?

Niukkuuden vallitessa valinnat ovat väistämättömiä, ja jonkinlaisen mallin keksiminen hoitojen vertailulle on tärkeää. QALY-malli on yritys ratkaista resurssien jaon ongelma. Koska niin odotettavissa olevan elämän määrän kuin sen laadunkin mittaukseen liittyy ylikäymättömiä ongelmia, QALY-mallia ei voida kuitenkaan suositella käytettäväksi terveydenhuollon priorisointikysymysten ratkaisemiseen.

Matti Häyry

Riippumaton verkonkäyttäjä

Internet lisää huimasti käyttäjien vapautta. Vapauden hinta on tieto, eri vaihtoehdot on tunnettava.

Erkki Karjalainen

VASTINE Ilokaasuhoitoko epäeettistä ja vaarallista?

Suomen Lääkärilehden numerossa 9/97 oltiin huolestuneita ilokaasuhoidon eettisyydestä ja sen vaaroista.

Reijo Ojutkangas

Määrääkö lääkkeen systeemi vai lääkäri?

Helsingin Sanomat väittää pääkirjoituksessaan 10.2.1997 lääkekulujen kasvua hurjaksi ja vaatii sen hidastamista. Lehti kirjoittaa: "Vikaa täytyy ehkä hakea sekä lääkäreiden että potilaiden korvien välistä".

Pekka Vuoria

Värikkäästi psoriaasista

Kirjasen tekijät ovat tunnettuja suomalaisia ihotautikliinikoita, ja tekstistä näkee heti, että he osaavat asiansa. Taudistahan on kirjoitettu satoja sivuja käsittäviä oppikirjoja, joissa ei ole juuri enempää tietoa käytännön lääkärille kuin tässä melkein sähkösanomatyyliin kirjoitetussa kirjassa.

Matti Hannuksela

Terveyttä ja sairautta ruoasta

Ulkomaisen alkuperäisteoksen käännökseen perustuva kirja ravinnon terveysvaikutuksista herätti epäluuloja, sillä kovin usein asialla ovat entusiastit, jotka kaupittelevat jotakin ihmedieettiä. Reader's Digestin vuonna 1996 Englannissa julkaisemaan "Foods that harm, foods that heal" perustuva kirja oli kuitenkin miellyttävä yllätys. Suomenkielistä laitosta toimitettaessa on kaikesta päätellen tehty kovasti töitä. Kansilehdillä mainitaan kolmekymmentä kotimaista lääkäriä ja ravitsemusasiantuntijaa, jotka ovat osallistuneet toimittamiseen ja aineiston tarkastamiseen. Päätoimittaja on Olli Simonen ja vastaava toimittaja Kaarina Kangasniemi.

Antti Aro