Tutkimus alkoholismin hoidosta opiaatinsalpaajilla käynnistymässä Suomessa

Opiaatinsalpaajalääkitystä alkoholismin hoidossa ryhdytään Suomessa kokeilemaan kliinisissä tutkimuksissa Järvenpään sosiaalisairaalassa ja Kuopion yliopistossa. Keskushermoston opioidivälitteistä säätelyjärjestelmää ja opiaatinsalpaajien käyttömahdollisuuksia päihderiippuvuuden hoidossa on Suomessa aiemmin tutkittu koe-eläinmalleilla Alkon biolääketieteen osastolla tri David Sinclairin johdolla, joka on alan kansainvälisesti tunnetuimpia perustutkijoita. Kliinisiä lääkehoitotutkimuksia opiaatinsalpaajilla on tehty Yhdysvalloissa, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Yhdysvaltain Food and Drug Administration hyväksyi tammikuussa opiaatinsalpaaja nal-treksonin käyttöön alkoholismin hoidossa. Opiaatinsalpaajia ja niillä saatuja hoitotuloksia esiteltiin Lääkärilehdessä 29/94.

Aikuisille poliotehoste vain riskialueille matkustettaessa

Vuonna 1985 käytännössä kaikille suomalaisille annetun poliorokotteen suositusten mukainen voimassaoloaika kuluu tänä vuonna umpeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin antanut ohjeen, ettei tehosterokotuksia ole aihetta antaa aikuisväestölle yleisesti.

Uusi tupakkalaki voimaan

Maaliskuun alusta voimaan tulevan tupakkalain voi odottaa vähentävän merkittävästi tupakansavulle altistumista, mutta myös tupakointia. Laki kieltää tupakoinnin 1) päiväkotien lapsille ja oppilaitosten oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa ja niiden ulkoilualueilla, 2) virastojen ja viranomaisten sekä niihin verrattavien julkisten laitosten yleisölle ja asiakkaille varatuissa sisätiloissa, 3) sisätiloissa järjestettävissä yleisissä tilaisuuksissa, joihin yleisöllä on esteetön pääsy, 4) yleisissä kulkuneuvoissa sekä 5) työyhteisöjen yleisissä, yhteisissä ja asiakkaille tarkoitetuissa tiloissa. Tupakkatuotteiden ostoikäraja nousee 18 vuoteen ja mainontakielto kiristyy.

Keski-ikäisenä lihominen sydänsairauksien riskitekijänä

Lihavuuden mukanaan tuomat haitat tuntuvat meistä usein itsestään selviltä. Siitä huolimatta kohauttaa lukea JAMA:n tuoreesta (8.2.1995) numerosta Bostonin seudulla tehdyn suuren tutkimuksen tuloksia. Tutkijat seurasivat suurta keski-ikäisten yli 115 000 naisen ryhmää. Neljäntoista vuoden seurannassa todettiin lihavuuden olevan merkittävä sydäntautien riskitekijä. Kaiken kaikkiaan n. 1 300 tutkimuksessa mukana olleelle naiselle kehittyi sydänsairaus. Joukon sorjimmalla frekvenssi oli noin sata tapausta 100 000 naisvuotta kohden, mutta yli 18 vuoden iässä saadut 5 tai useampi lisäkiloa toivat mukanaan 25 % suuremman sydänsairauden riskin. Tutkimuksen tekijät arvioivat noin 40 % kaikista keski-ikäisiä naisia kohdanneista sydänsairauksista johtuvan ylipainosta. Lehdistötilaisuudessa tutkijaryhmän jäsen kertoi, että miesten kohdalla on saatu samansuuntaisia tuloksia. USA:n tähänastiset, 1985 julkaistut, suositukset ovat pitäneet hyväksyttävänä ja jopa suositeltavana melkoistakin painonnousua yli 25-vuotiailla. Nyt julkaistu tutkimus panee viranomaiset miettimään suosituksia uudestaan. Keskustelu on jo alkanut myös USA:n julkisessa sanassa.

Vakuutus-pohjaisuus siirtäisi rahoitusvastuuta pienituloisille

Jos Suomen terveydenhuollon rahoitustapa muutettaisiin sairausvakuutukseen tai yksityiseen vakuutukseen perustuvaksi, terveydenhuollon rahoitusvastuu jakautuisi tuloluokkien kesken toisin kuin nykyään. Alemmat tuloluokat osallistuisivat rahoitukseen nykyistä enemmän. Tähän tulokseen on päädytty STAKESin terveydenhuollon tutkimusyksikössä, jossa on selvitetty terveydenhuollon rahoitusta ja erityisesti sen jakautumista tuloluokittain.

Pohjoismainen vertailu Eturauhassyövän hoitotavoissa suuria eroja

Eturauhassyövän tutkimus- ja hoitotapoja eri Pohjoismaissa selvitettiin vuosina 1989-91. Diagnostiikassa ei ollut suuria eroja, muta hoitostrategiat ja -menetelmät vaihtelivat hämmästyttävän paljon. Tanskassa oireetonta potilasta pelkästään seurattiin, hoitoa ei annettu. Suomessa tehtiin suhteellisesti eniten radikaaleja eturauhasen poistoleikkauksia ja käytettiin myös eniten palliatiivisia endokriinisia hoitomenetelmiä levinneissä syöpätapauksissa. Sytostaatteja käytettiin eniten Norjassa ja Ruotsissa. Eturauhassyöpäpotilaan keskimääräiset tutkimus- ja hoitokustannukset olivat Tanskassa selvästi alhaisimmat ja Suomessa korkeimmat. Tutkimuksen tulos kuvaa hyvin tällä hetkellä eturauhassyövän hoidossa vallitsevaa sekavuutta. Se osoittaa myös, että eturauhassyöpään ei ole vieläkään olemassa hyvää hoitomenetelmää.

Olavi Lukkarinen, Jaakko Permi, Seppo Leisti

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien kehityssuunta - haaste terveys- ja sosiaalipolitiikalle

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet näyttävät lisääntyvän, mutta TULE-potilaiden tarvitsema kuntoutus ei lisäänny samaa tahtia. Jatkossa painopisteen tulisi siirtyä entistä selvemmin menetetyn työkyvyn perusteella myönnettävistä etuuksista kansalaisten kuntoutukseen. Interventiot olisi aloitettava ajoissa. Monialaiset sairaanhoitopiirikohtaiset TULES-asiantuntijaryhmät palvelisivat potilaita parhaiten.

Leila Lyykorpi, Heikki Hurri, Pär Slätis, Hannu Alaranta

Masennus ja työkyvyttömyys

Masennus on ohittanut skitsofrenian ja noussut kaikkein merkittävimmäksi työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi mielenterveyden häiriöksi. Mielenterveyden häiriöiden vuoksi Suomessa on eläkkeellä 101 000 henkilöä. Heistä 27 % saa työkyvyttömyyseläkettä masennuksen vuoksi. Kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä 9 % on myönnetty masennusdiagnoosin perusteella. Masennuksen diagnosointi eläkelausuntoa varten on pääsääntöisesti erikoislääkärin tehtävä. Ensisijaista on asianmukainen hoito, ja se tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Käytännössä hoito ja kuntoutus alkavat edelleen usein liian myöhään.

Kari Pylkkänen, Pekka Niskanen, Timo Mikkonen

Onko maksullisuus epäeettistä? Terveydenhuollon puhelinpalvelut löytäneet paikkansa

Alkukuohunnan jälkeen terveydenhuollon puhelinpalvelurintamalla on rauhallista. Maksullisista lääkärilinjoista ja nauhoitteista valitetaan harvoin. Maksuttomien puhelimien pitäjät katsovat silti maksullisten palvelujen järjestäjiä karsaasti: ollaan lähellä hädällä rahastamisen ja siis epäeettisen toiminnan rajaa. Puhelinauttajien tuoreissa eettisissä ohjeissa maksullinen toiminta rajattiin yksiselitteisesti eettisesti hyväksyttävän toiminnan ulkopuolelle.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund: "Liitto varautui työtaisteluun"

Suomen Lääkäriliitto viettää 85-vuotisjuhlapäiväänsä. Lääkäriliiton nykyisen puheenjohtajan mielestä liiton toiminnan tarkoitus ja tavoitteet eivät ole paljonkaan muuttuneet: