Päihdediagnoosit ja päihdepotilaiden hoitokustannukset yliopistosairaalassa

Päihteisiin liittyvää erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin poistoilmoitustietojen perusteella vuodelta 1992. Päihde-ehtoisiksi hoidoiksi katsottiin kaikki sellaiset vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit, joissa potilaan poistoilmoitustietoihin joksikin diagnoosiksi oli kirjattu päihdediagnoosi. Päihde-ehtoisiksi osoittautui 0,6 % potilaista ja 2,1 % hoitopäivistä, vaikkakin esiintyvyydessä oli suuria klinikka- ja osastokohtaisia eroja. Päihteistä alkoholi oli selvästi yleisin ja tyypillinen potilas oli keski-ikäinen mies. Poistoilmoitustiedoista saatu aineisto muodostui yksinomaan vaikeasti päihdeongelmaisista. Silti kokonaiskustannukset olivat aikaisempia arvioita suuremmat: vuodeosastoilla 10 miljoonaa markkaa ja poliklinikoilla 1 miljoona markkaa. Sairaalahoidon jälkeen 75 % päihdepotilaista tarvitsi jatkohoitoa.

Päivi Sillanaukee, Pekka Sillanaukee, Raimo Anttila, Kaija Seppä

Palkat alamäessä

Lääkärien palkkakehitys on ajautumassa samalle uralle kuin 70-luvulla ja palkkakuilu yksityiseen sektoriin verrattuna kasvaa. Lääkäreiden nettoreaaliansiot ovat viime vuosina laskeneet selvästi säästötoimien sekä verotuksen kiristymisen takia. Ansiokehitys on nyt käännettävä nousuun, vaati 27.10. kokoontunut Lääkäriliiton hallitus. Tämä edellyttää varautumista myös järjestötoimiin, sillä kuntatyönantaja on toistaiseksi torjunut kaikki palkankorotusesitykset.

Pohjoismainen tutkimus: Naisen vaikea edetä ylilääkäriksi

Pohjoismainen ministerineuvosto päätti pari vuotta sitten, että naisten pätevöitymistä ja etenemistä johtaviin asemiin tulisi selvittää. Tutkimuksen kohteeksi valittiin lääkärin ammatti, joka periaatteessa tarjoaa molemmille sukupuolille samanlaiset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Kaikissa Pohjoismaissa naisten osuus lääkäreistä on parin viime vuosikymmenen aikana kasvanut selvästi (taulukko 1), mutta silti he ovat aliedustettuina johtotehtävissä.

25-vuotias LKY: Sairausvakuutuksen palautustaksoja nostettava

Lääkärikeskusten yhdistys perustettiin 25 vuotta sitten Lääkäriliiton myötävaikutuksella. Nykyisin yhdistykseen kuuluu noin 160 yksityistä lääkärikeskusta; yksityissektorilla toimii kaikkiaan 1 100 kokopäivätoimista ja 4 500 sivutoimista lääkäriä. Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on edistää potilaiden valinnanvapautta turvaamalla heille mahdollisuus korkeatasoisiin yksityislääkäripalveluihin. Samalla yhdistys korostaa myös lääkärin ammatinharjoittamisen vapautta.

Kunnallislääkärit-Kommunala läkare ry:n toimintakertomus 1993-94

Yhdistyksen jäsenmäärä oli toimintavuoden lopussa 2145, joista eläkkeellä olevia ja jäsenmaksusta vapautettuja oli 187. Terveyskeskuksissa toimi vuoden 1994 alussa noin 3070 lääkäriä orientoivan vaiheen lääkärit mukaan lukien.

Itä-Eurooppa imee terveydenhuollon tarvikkeita

Tonavan alue on tällä hetkellä yksi terveydenhuoltoalan tarvikkeiden kovimmista markkina-alueista. Myös suomalaisviennin arvo alueelle kasvaa nopeasti. Suomalaisvalmistajia Itä-Euroopan markkinoille auttava Jukka Orispää katsoo, että idän markkinat ovat vielä suurelta osin jakamatta ja innovatiivisilla suomalaisyrityksillä on kilvassa sanansa sanottavana.

ERIKOISLÄÄKÄREITÄ KOULUTETAAN YLEISLÄÄKÄREIKSI

Tapahtuipa terveydenhuollon viralliselle uudistussuunnitelmalle mitä tahansa, liikkeellä on jo muutosten aalto, jota ei voida enää pysäyttää. Tyypillistä kehitykselle on säännellyn hoidon leviäminen yhä uusille alueille. Näissä olosuhteissa myös erikoisalojen on pakko sopeutua uudenlaisiin tarpeisiin. Yhdysvalloissa on jo noin 100 000 erikoislääkäriä liikaa - ja jokseenkin saman verran yleislääkäreitä puuttuu. Jo toista vuotta sitten esitettiin, että työttömiksi tai vajaatyöllistetyiksi jääneet erikoislääkärit koulutettaisiin uudelleen perushoidon aloille.

Tuula Fabrizio

Sjukvården avgjorde Svenska valet

De svenska socialdemokraternas seger i det riksdagsvalet var klar på riksplanet, men den verkligt stora segraren var ett nytt ensaksparti, Norrbottens sjukvårdsparti som blev länets näst största parti. Detta grundades i protest mot planerna på en genomgå@Leipaeisis. = ende om-strukturering av sjukvården i Norrbottens län. Denna plan innebär att lasaretten i Boden och Luleå stängs. I stället byggs ett nytt länssjukhus i Sunderby, en liten ort som ligger mitt emellan och om-kring 30 km från vardera av de två städerna.

Svante Stenman

Uusimmat huumausaine-ehdokkaat

WHO kutsuu koolle huumausaineasiantuntijoita eri maista kolmen-neljän vuoden välein pohtimaan, tulisiko kansainväliseen huumausainevalvontaan kuuluvien aineiden luetteloa täydentää. Esitykset uusiksi huumausaineiksi tulevat WHO:lle jäsenmaista, joissa väärinkäytetyt aineet ovat aiheuttaneet ongelmia. WHO:n asiantuntijakokous pohti tilannetta syyskuussa 1994 ja valmisteli YK:n huumausainetoimikunnalle ehdotuksensa. Seuraavassa uusien huumausainekandidaattien esittely.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveydenhuollon lainsäädännön ja etiikan ajankohtaisia kysymyksiä

World Association for Medical Law järjesti Jerusalemissa 28.8.-1.9.94 kymmenennen maailmankongressinsa, johon osallistui terveydenhuollon lainsäädännöstä ja etiikasta kiinnostuneita lääkäreitä ja juristeja ympäri maailmaa. Yli 270 puhujaa käsitteli mm. informoidun suostumuksen, keinohedelmöityksen, eutanasian, abortin, hoitovirheiden, salassapidon, geeniteknologian ja potilas-lääkärisuhteen kysymyksiä. Vaikka absoluuttisesti oikeita vastauksia ei olekaan olemassa, niin enemmän tai vähemmän oikeita vastauksia voidaan silti löytää.

Terhi Hermanson