Nobelisti A.I. Virtanen ravintotutkijana ja kansanterveyden edistäjänä

Kemisti, filosofian tohtori Artturi Ilmari Virtanen (1895-1973) sai vuonna 1945 Nobelin kemian palkinnon maatalouden ja ravintokemian keksinnöistä. Hän toimi biokemian professorina Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1931-1939 ja kemian professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1939-1948. Hän oli johtajana Valion laboratoriossa vuosina 1921-1969 ja Biokemiallisessa tutkimuslaitoksessa vuosina 1931-1969. Vuodesta 1948 hän oli Suomen Akatemian jäsen ja sen ensimmäinen esimies.

Arno Forsius

Valtuuskunta valitsi uuden puheenjohtajan

Suomen Lääkäriliittoa pidetään - aiheetta tai aiheesta - melko konservatiivisena järjestönä. Liitto on pyrkinyt aktiivisesti profiloitumaan paitsi ay-järjestönä, myös kannanottonsa ja toimenpiteensä perusteellisesti harkitsevana asiantuntijaorgnisaationa. Tähän julkisuuskuvaan eivät kuulu äkkinäiset linjamuutokset tai liiton sisäisten asioiden puiminen julkisuudessa. Lauantaiaamuna 14.12.1996 liiton valtuuskunnan kokouksessa elettiin epätavallisissa tunnelmissa. Oli käynyt selväksi, että valtuuskunnalle vaaleja valmistellut vaalityöryhmä ei ollut päässyt sopuratkaisuun puheenjohtajakysymyksessä. Kokoukselle tultaisiin ehdottamaan kaksi puheenjohtajakandidaattia, joista valinta tehtäisiin äänestämällä.

Taito Pekkarinen

Fullmäktige valde ny förbundsordförande

Finlands Läkarförbund anses - med eller utan orsak - som en ganska konservativ organisation. Förbundet har aktivt strävat efter att profilera sig både som facklig organisation och som en sakkunnigorganisation som grundligt överväger sina ställningstaganden och insatser. I denna bild utåt ingår varken plötsliga linjeförändringar eller att förbundets interna angelägenheter stöts och blöts offentligt. Då Läkarförbundets fullmäktige samlades på lördagsmorgonen den 14 december 1996 för att fortsätta sitt möte kännetecknades detta av en ovanlig atmosfär. Det hade framgått att fullmäktiges valutskott inte kunnat enas i ordförande-frågan. Man avsåg att föreslå två ordförandekandidater och omröstning i fullmäktige.

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi II Iskemian ja sydämen supistumiskyvyn tutkimukset

Tärkeimmät sydäninfarktipotilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat iskemia-alttius ja heikentynyt sydämen supistumiskyky. Tavallisimmat tutkimukset ennusteen sairaalahoidon aikaisessa selvittelyssä ovat kliininen rasituskoe, rasituksessa tehtävät isotooppitutkimukset iskemian arvioimiseksi sekä kaikututkimus ja isotooppitutkimukset sydämen supistumiskyvyn mittaamiseksi.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

PHARMACIA & UPJOHN AWARD LECTURE Lääkäripäivät 1997 Rintasyövän paranevat eloonjäämisluvut

Huolimatta vuosittain diagnosoitavien uusien rintasyöpätapausten määrän jatkuvasta kasvusta on kuolleisuus rintasyöpään pysynyt lähes samansuuruisena Suomessa jo useiden vuosikymmenten ajan. Yksittäisen rintasyöpään sairastuneen potilaan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ennuste on jatkuvasti parantunut. Parantuneiden tutkimusmenetelmien ja tiedotuksen ansiosta syöpäkasvaimet löydetään yhä pienempinä, ja läpimitaltaan alle kahden senttimetrin kokoinen ja kainalon imusolmukkeisiin metastasoitumaton syöpä paranee täysin 80 %:lla potilaista usean vuosikymmenen kestoisen seurannan perusteella. Myös erilaiset liitännäishoidot ovat parantaneet eloonjäämislukuja pitkällä aikavälillä ja nyt kokeillaan jättisolunsalpaajahoitoa niille, joilla syövän uusiutumisen vaara on erityisen suuri. Ennen leikkausta toteutettu neoadjuvanttihoito usein pienentää kasvaimen kokoa niin, että säästävä kirurgia tulee mahdolliseksi.

Heikki Joensuu

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Alzheimerin tauti on yleisin dementian syy, ja väestön ikääntyessä sen esiintyvyys lisääntyy. Prevalenssi on 65-69-vuotiaiden ikäryhmässä 0,9 % ja 85-89-vuotiailla 31,7 % (1). Taudin selkeinä riskitekijöinä on pidetty ikääntymistä sekä perinnöllisyyttä. Muita sille altistavia tekijöitä saattavat olla Downin syndrooma, aikaisempi vakava kallovamma, depressio, alhainen koulutustaso sekä mahdollisesti ympäristömyrkyt (2).

Maarit Lehtovirta, Hilkka Soininen

Synnytykseen liittyvä massiivinen verenvuoto

Raskaudenaikaisten hemodynaamisten muutosten vuoksi elimistö sietää normaalin synnytyksenaikaisen verenvuodon ilman mainittavia ongelmia. Vasta yli 1500 millilitran verenmenetyksellä on kliinistä merkitystä. Synnytykseen liittyvä verenvuoto (post partum -vuoto) on edelleen merkittävä äitiyskuolleisuuden aiheuttaja; 25-40 % äitiyskuolemista johtuu hallitsemattomista verenvuodoista. Massiivinen vuoto on vain harvoin ennakoitavissa. Katsauksessa esitetään tutkimus- ja hoitolinjoja näiden hätätilanteiden varalle.

Eija Laurikainen, Ulla Ekblad, Markku Salonen

Syöpäpotilaan ravitsemustilan hoito

Lähes kaikilla syöpään sairastuneilla on ruokailuongelmia ja noin puolet syöpäpotilaista kärsii aliravitsemuksesta jossakin sairautensa vaiheessa. Syöpätauti ja hoitomenetelmät kuihduttavat paitsi toiminnallisten häiriöiden, myös negatiivisten metabolisten vaikutusten kautta joko tuottamalla tai indusoimalla metaboliatasapainoon, ruoansulatuselinten toimintaan, infektioalttiuteen, ruokahaluun tai mielentilaan ja -vireyteen vaikuttavia aineita. Selvässä aliravitsemustilassa olevia syöpäpotilaita tulee tutkia ja hoitaa myös ravitsemustilan kannalta, koska sillä pystytään vaikuttamaan elämänlaatuun ja myös varsinaisesta taudista toipumiseen. Lievissä tapauksissa riittää useimmiten ravitsemusohjaus ja syiden seulontaan perustuva lääkitys. Vaikeissa tiloissa kannattaa käyttää myös lisäravinteita joko enteraalisessa tai parenteraalisessa muodossa. Hivenaineiden, vitamiinien ja antioksidanttien saantia voi lisätä syömällä tuoreita vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Lauri Nuortio, Helena Selkälä, Pentti Gröhn

Lymen borrelioosi - monimuotoinen sairaus myös silmässä

Lymen borrelioosin aiheuttama silmätulehdus kuvattiin ensimmäisen kerran runsaat kymmenen vuotta sitten. Edelleenkin silmän borrelioosi on varsin huonosti tunnettu ja ilmeisesti myös alidiagnosoitu sairaus. Borrelioosi voi aiheuttaa oireita ja löydöksiä missä tahansa silmän kudoksessa tai rakenteessa. Usein silmän borrelioosissa esiintyy epätavallisia löydöksiä, jotka voivat muistuttaa silmän syfiliksessä tavattavia. Diagnoosi perustuu huolelliseen anamneesiin ja kliinisiin löydöksiin, sekä borreliainfektiota tukeviin laboratoriolöydöksiin. Vaikeita ja näköä uhkaavia silmätulehduksia hoidetaan yleensä suonensisäisellä keftriaksonilla. Mikäli diagnoosi ja hoito viivästyvät, näkö saattaa heikentyä pysyvästi.

Helena Mikkilä, Anni Karma

Alkuvaiheen kokemuksia veren kantasolujen siirroista KYS:ssa

Intensiivinen solunsalpaajahoito veren kantasolujen siirron tuella on tullut tärkeäksi hoitomuodoksi erityisesti lymfoomissa, myeloomassa, rintasyövässä ja eräissä pediatrisissa syöpätaudeissa. KYS:ssa veren kantasolujen siirrot aloitettiin vuoden 1995 alussa. Alkuvaiheen kokemukset osoittavat, että kantasolujen mobilisaatio on onnistunut yleensä hyvin ja riittävänä pidettävä keräyssaalis on useimmiten saatu yhdellä tai kahdella afereesillä. Potilaiden toipuminen siirron jälkeen on vastannut kansainvälisiä kokemuksia.

Esa Jantunen, Päivi Paakkunainen, Tapio Nousiainen, Pekka Riikonen, Leena Voutilainen, Eija Mahlamäki