Uusvanhaa tietotekniikkaa

Tietotekniikka on kuin venäläinen puunukke. Uusi nukke sisältää kaikki aikaisemmin nähdyt puunuket.

Erkki Karjalainen

Data-Star-tietokannat

Data-Star sisältää noin 300 tietokantaa, joista yli 70 käsittelee lääketiedettä. Ennen online tiedonhakua tulisikin miettiä, mistä tietokannasta tai tietokannoista kannattaa hakea. Jos halutaan päästä mahdollisimman kattavaan hakuun, tulisi käydä läpi useampia tietokantoja, koska tietokannan tuottajat seuraavat eri lähteitä ja niillä on usein erilaiset valintakriteerit dokumenteilleen.

Aino Varhimo

Milloin terveydenhoitohenkilöstön C-hepatiitti on ammattitauti?

Terveydenhoitohenkilöstön ammattiin liittyvä altistumisriski veri- ja kudosteitse tarttuville viruksille on ollut lähes olematon suurimmassa osassa maatamme. Syynä tähän ovat B-hepatiitti- ja HI-virusten kantajien vähäinen määrä väestössä sekä henkilöstön hyvä koulutustaso. Äskettäin löydetty uusi taudinaiheuttaja, C-hepatiittivirus (1), joka näyttää nopeasti yleistyvän suomalaisessa väestössä, tulee vaikuttamaan tilanteeseen epäedullisesti. Kansanterveyslaitoksesta saatujen tietojen mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella, jossa B-hepatiitti- ja HIV-riski on alhainen, vuonna 1993 todettiin 29 C-hepatiittitapausta eli 1,12 tapausta 10 000 asukasta kohti. Asukaslukuun suhteutettu määrä oli toiseksi suurin Helsingin sairaanhoitopiirin jälkeen. Vastaavana aikana todettiin Pohjois-Savossa B-hepatiitteja 0,31 tapausta/ 10 000 ja HIV-infektioita 0,08/ 10 000 asukasta. Vaikka kysymyksessä on suhteellisen äskettäin alkanut epidemia, on C-hepatiitti jo tällä hetkellä Suomessa yleisin veriteitse tarttuva sairaus, josta aiheutuu potentiellia riskiä terveydenhoitotyötä tekeville.

Marja-Leena Katila, Irma Koivula

"Flunssarokotusten" aika

Nyt on "flunssarokotusten" aika. Olen vuosien varrella huomannut käytännöllisesti katsoen toivottomaksi tehtäväksi yrittää selvittää potilaille, että influenssarokotus ei suojaa flunssaa vastaan. Osa ihmisistä sitä paitsi voi paremmin rokotteen antaman plasebosuojan johdosta, eikä sairastu banaaliinkaan flunssaan. Koska rokote kuitenkin on syntynyt huipputason tieteellisen toiminnan tuloksena, on mielestäni aiheellista tehdä jotain.

Eero Nevanlinna

Vihdoinkin suomalainen kliinisen farmakologian oppikirja

Eri sairauksien hoitoa, lääkeaineita sekä lääkkeiden ja elimistön inter-aktioita koskeva tieto on kahtena viime vuosikymmenenä valtavasti lisääntynyt. Kaikkien erikoisalojen kliinikot joutuvat päivittäin pohtimaan lääkehoitoja monilta kannoilta. Siinä tarvitaan laajaa perustietoutta ja usein myös käsikirjoja.

Kauko Kouvalainen

Yhdysvaltalaisen perhelääketieteen sisältöä

Kirja on omistettu "1990-luvun perhelääkäreille, joilla on haasteellinen etuoikeus harjoittaa ammattiaan tänä muutoksen kautena ja jotka noudattamalla alan periaatteita laskevat perustan 21. vuosisadan terveydenhuollolle".

Juha Kiehelä

Hermeettisen järjen kritiikki

Donald P. Spence on psykiatrian professori Robert Wood Johson Medical Schoolissa. Hänen uusin teoksensa edustaa psykoanalyysin sisältä kumpuavaa kriittistä traditiota ja tuo mieleen useammassa kohtaa Kenneth M. Colbyn ja Robert Stollerin kirjan Cognitive Science and Psychoanalysis.

Jyrki Korkeila

Huippu-urheilun hinta

Kiinalainen huippu-urheilija kärähtää dopingista. Lännen vahingonilo ei jääne pitkäksi.

Pisara

Lääkekustannukset hallitusti hallintaan

Kaikkialla länsimaissa haetaan keinoja rajoittaa lääkekulujen kasvua - niin Suomessakin, vaikka lääkekustannusten osuus terveydenhuollon kustannuksista on meillä kansainvälisellä tasolla eikä ole edes vuosien mittaan kasvanut. Bruttokansantuotteen laskettua on terveydenhuollon osuus kansantuotteesta kuitenkin noussut yli 9 %:iin. Tätä pidetään, ainakin nyt, liian korkeana. Tämän takia myös lääkekorvauksiin on pyritty hakemaan merkittäviä supistuksia.

Klas Winell

10.11.1994 Lägre läkemedelskostnader och god vårdkvalitet

I alla västländer söker man nu metoder att begränsa ökningen av läkemedelskostnaderna. Det sker också i Finland trots att dessa kostnaders andel av hälso- och sjukvårdens totalkostnader här motsvarar internationell nivå och andelen inte ens har ökat under årens lopp. Då bruttonationalprodukten gått ned har däremot hälso- och sjukvårdens andel av BNP vuxit till över nio procent, vilket åtminstone för närvarande anses vara för mycket. Därför söker man nu efter möjligheter att göra rejäla inbesparingar i läkemedelskostnaderna.

Klas Winell