Psykiatriksi erikoistuva Yhdysvalloissa tekee töitä kuin hiilikaivoksessa

Yhdysvalloissa, Georgian osavaltion pääkaupungissa Atlantassa sijaitsee 1836 perustettu Emory University, jonka lääketieteellinen tiedekunta kuuluu maan valioiden joukkoon. Jollekulle kaupunki saattaa vaikuttaa tuntemattomaltakin nimeltä, mutta se on monien suurten ja tunnettujen yhtiöiden, kuten Coca-Cola Company ja CNN, kotikapunki. Kaupungin kasvunopeus on Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin ja se kuuluu vahvasti kasvavaan eteläiseen sun-belt-talousalueeseen. Allekirjoittaneella oli mahdollisuus kesäkuussa 1994 käydä paikan päällä tutustumassa tämän amerikkalaisen lääketieteen opinahjon psykiatrian koulutusohjelmaan.

Jyrki Korkeila

Kasinopelin vaarat

Tietokonemallitus Monte Carlo-menetelmällä pohjaa sattumalukuihin, jotka synnytetään tietokoneohjelmalla. Nyt joukko suomalaisia tutkijoita on todennut, että eniten käytetyt ohjelmat tuottavat järjestyneitä lukuja.

Erkki Karjalainen

Sairaala-Seniori - psykiatrisen potilashallinnon tietojärjestelmä

Sairaala-Seniori on psykiatristen hoitopisteiden käyttöön tarkoitettu ohjelmistokokonaisuus, joka kattaa sekä avo- että sairaalahoidon tarpeet. Sen keskeisin osa on terveys- ja sairauskertomusjärjestelmä liitettynä erikoissairaanhoidon vaatimukset täyttävään potilashallintoon.

Heikki Vartiainen, Antti Hemmi

Miten luon tietokantoja FiMnetissä

Projekteissa ja yrityksissä hallittava tietomäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Tästä tiedosta valtaosa on vapaamuotoista. Vaikkakin terveydenhuoltoalalla on pyritty strukturoimaan informaatio sanastoryhmien ja muun standardointityön avulla, osaa anamneeseista, diagnooseista ja tutkimusraporteista ei voida kuitenkaan saattaa rakenteelliseen muotoon, vaan ne on välttämättä säilytettävä vapaamuotoisina. Tällaisen tietomassan hallinta edellyttää tehokkaan tiedonhallintaohjelmiston käyttöä.

Ralf Simonsson

Keskustelualoite terveyden ja työkyvyn edistämisestä: Mitä muuta kuin liikuntaa?

Professori Ilkka Vuori puntaroi liikuntaneuvonnan mahdollisuuksia pääkirjoituksessaan (SLL 28/94) ja päätyy suosittamaan liikuntaneuvontaa toteutettavaksi entistä useammin terveydenhuollossa. Duodecim-lehti on julkaissut vastikään mini-teemanumeron liikunnasta (12/94). Erilaisia laajoihin väestönosiin kohdistuvia liikuntatempauksia on käynnistynyt ja käynnistymässä useita. Erityisesti työterveyshuollon ja kuntoutuksen alueella liikuntaan perustuvia interventioita ja suosituksia on julkaistu runsaasti. Ei liene liioiteltua puhua liikuntabuumista suomalaisessa terveydenhuollossa.

Jorma Mäkitalo, Juhani Palonen

Terveydenhuoltohenkilöstön veritartuntavaara

Kollegat Marja-Leena Katila ja Irma Koivula kiinnittävät aiheellisesti huomiota hoitohenkilökunnan työperäiseen veritartuntavaaraan (SLL 33/94). Ilmeisesti heidän tiedossaan on ollut hoitohenkilökuntaan kuuluvan hepatiitti C -tartunta, jota ei ole hyväksytty ammattitaudiksi. Työterveyslääkäreinä huomiomme kuitenkin kiinnittyi kirjeessä hieman erilaisiin asioihin kuin mitä kirjoittajat pitivät tärkeimpinä.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Vastine edelliseen: Veritartunnanvaaralta ei voi täydellisesti suojautua

Olimme ilahtuneita kollegojen Martimo ja Antti-Poika ansiokkaasta vastineesta, joka tuo työterveyslääkäreiden näkökulman toivomaamme keskusteluun koskien erityisesti C-hepatiittiin liittyvää veritartuntavaaraa ja korvausmenettelyä terveydenhuoltotyössä. Työperäisten virustartuntojen ehkäisy on yhteinen päämäärämme. On itsestään selvyys, että ammattitautikorvauksen myöntäminen on vähäinen lohdutus tartunnan saaneelle, eikä ennaltaehkäisevien toimien merkitystä väheksytä korvauksien toivossa. Ohjeita, sääntöjä ja lakeja laadittaessa ei kuitenkaan aina olla selvillä operatiivisten työtehtävien arkitodellisuudesta.

Marja-Leena Katila, Irma Koivula

Antioksidantit ja astma

Kollega Juho Nuorviita kirjoitti vastikään (SLL 34/94) aiheesta "Otsoni ja astma". Kirjoituksessaan hän toi esille aivan oikein otsoniin liittyviä hengitysteihin kohdistuvia haittavaikutuksia. Radikaaleista ja astmasta sekä antioksidatiivisten entsyymien merkityksestä astman hoidossa hän sen sijaan esitti virheellistä tietoa referoidessaan väärin kirjoitustani (Kinnula VL. Duodecim 1994;110:863-869).

Otsoni ja astma

Kliinikkona minua on kiehtonut tämä radikaaliteoria, erityisesti siltä osin kuin se sivuaa hengitysteitä ja ympäristötekijöitä. Dosentti Kinnula tutkijana ja kliinikkona tuntee radikaaliteorian ja antioksidanttien osuuden siinä läpikotaisin. Olen pahoillani käyttämäni kirjallisuusviitteen väärintulkinnasta. Tavoittelemani ilmaisu asiasta löytyy hypoteesina mm. kevään Thorax-lehden sivuilta (1). Ehkä on parasta etten tulkitse sitä.

Klas Winellille: Apteekkien toimintaan voidaan luottaa

Pääkirjoituksessaan (SLL 32/94) Klas Winell tulee mielestäni täysin tarpeettomasti loukanneeksi apteekkeja ja niiden farmaseuttista henkilöstöä kun hän kirjoittaa: "Kun lääkkeet on vapautettu käsikauppaan, on samalla terveydenhuollon ohjaava vaikutus lääkkeiden järkevään käyttöön ja erityisesti niiden käytöstä luopumiseen hävitetty. Apteekithan tuskin jättävät myymättä ostajan toivomia lääkkeitä".