Tupakka ja keuhkosyöpä

Keuhkosyövän ja tupakan välisestä yhteydestä on kiistelty Suomessakin oikeusistuimissa asti. Kansakunta sai "tupakkaprofessorin", joka joutui niin lehdistön kuin kansankin hampaisiin esitettyään tutkijalle ominaisella tarkkuudella jotain sen suuntaista, ettei tupakoinnin ja keuhkosyövän välistä yhteyttä ole voitu pitävästi osoittaa. Siitäkös hermostuttiin ja kuitenkin aivan hiljattain ilmestyi arvovaltaisessa tieteellisessä julkaisussa, Sciencessa, artikkeli, jossa vasta nyt ensimmäisen kerran osoitetaan, että tupakoinnilla ja keuhkosyövällä on muunkinlainen kuin tilastollisesti merkitsevä riippuvuussuhde (Science 1996;274:430-432).

Osteoporoosi ja elintavat

Osteoporoosi on vakava kansanterveydellinen ongelma. Vaikka perimän osuus luuston mineraalimassasta onkin suuri, elintavoilla on mahdollista vaikuttaa luumassaan. Erityisesti ravintotottumukset, tupakointi, alkoholin käyttö ja liikunta ovat asioita, joihin jokainen voi vaikuttaa.

Kirsti Uusi-Rasi

Haimasyövän ennustetekijät

Vuosittain Suomessa todetaan noin 700 uutta haimasyöpää. Ennuste on yleisesti ottaen erittäin huono, ja alle 20 prosenttia potilaista on elossa vuosi toteamishetken jälkeen. Kokonaisviisivuotis elonjäämisosuus on 1-2 prosenttia ja se on yksi alhaisimmista, kun otetaan huomioon kaikki eri syöpämuodot. Tällä hetkellä tärkeimpiä ennustetekijöitä ovat taudin levinneisyysaste ja kudostyyppi. Ennuste voi kuitenkin vaihdella potilaiden välillä samasta levinneisyysasteesta huolimatta. Tämä voisi johtua levinneisyysasteen määrittämisen puutteellisuudesta tai biologisista eroista tuumoreiden välillä. Viime vuosina uusien tuumoribiologisten tekijöiden on todettu parantavan ennusteen arviointia useassa syöpämuodossa, mutta niitä ei ole tutkittu riittävästi haimasyövän suhteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa haimasyövän uusia ennustetekijöitä, jotka auttaisivat taudinkulun ennustamisessa ja hoidon suunnittelussa.

Johan Lundin

Mahasyövän ennuste

Mahasyöpä on maailmanlaajuisesti yksi tavallisimmista kuolemaan johtavista syövistä, vaikka esiintyvyys onkin vähenemässä länsimaissa. Mahalaukun varhaissyöpä voidaan menestyksellisesti hoitaa kirurgisesti, mutta pidemmälle edenneen mahasyövän ennuste on huono. Ennuste voi kuitenkin vaihdella samassa levinneisyysasteessa olevien kasvainten välillä eli kasvainten biologinen käyttäytyminen vaihtelee. Väitöskirjan tavoitteena oli kartoittaa eräiden tuumoribiologiaan liittyvien seikkojen merkitystä ennusteeseen.

Mikael Victorzon

Kasvainkudoksesta tehtävä Ki-67-värjäys tarkentaa rintasyövän ennustetta

Rintasyöpä on ollut Suomessa naisten yleisin syöpä 1960-luvun alusta alkaen, jolloin se ylitti mahasyövän esiintyvyyden. Vuonna 1995 todettiin rintasyöpä lähes 3 000 suomalaisella naisella ja ensi vuosituhannen alussa uusia tapauksia arvellaan löytyvän vuosittain jopa 3 700. Hoitojen kehittymisen myötä viiden vuoden eloonjäämisennuste on noussut yli 70 %:n. Hankaluutena hoidon suunnittelussa on kuitenkin rintasyövän huono ennustettavuus joissakin tapauksissa. Taudin luonteeseen kuuluu, että vaikka syövästä ei seurannassa olisi useaan vuoteen todettu merkkejä, voi se uusiutua ja etäpesäkkeitä saattaa muodostua vielä vuosien, jopa 15-20 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Näiden huonon ennusteen omaavien tapausten löytämiseksi on kehitetty useita menetelmiä, joiden avulla voitaisiin erityistä huomiota kiinnittää potilaiden hoitoon ja seurantaan.

Timo Pietiläinen

Vilja-allergeenien osoitus ihon pistotesti- ja immuno-blottausmenetelmällä

Kotimaiset viljat ovat suomalaisessa ruokavaliossa keskeisiä ja ravitsemuksellisesti tärkeitä hiilihydraattien, proteiinien, energian, kuitujen ja vitamiinien lähteitä. Viljojen proteiinit voivat kuitenkin herkistää lapsia ja aikuisia joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta. Ns. liukoisten proteiinifraktioiden on osoitettu aiheuttavan hengitystieallergiaa, esim. leipuriastmaa, kun taas toisentyyppinen valkuaisrakenne on osallisena mm. ohutsuolta vaurioittavassa keliakiassa ja ihokeliakiassa eli dermatitis herpetiformiksessa. Toistaiseksi on ollut epäselvää, mitkä valkuaisrakenteet toimivat herkistäjinä atooppista dermatiittia sairastavilla tai viljan nauttimisen ja sitä seuraavan fyysisen rasituksen aiheuttamassa anafylaksiassa.

Elina Varjonen

Haavaisen paksusuolitulehduksen kirurginen hoito

Haavainen koliitti on etiologialtaan tuntematon krooninen tulehduksellinen suolistosairaus. Potilaista noin kolmasosa joutuu leikkaushoitoon jossakin sairautensa vaiheessa. Väitöskirjassa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin haavaisen koliitin kirurgisesta hoidosta: 1) Mitkä ovat ileoanaalileikkauksen pitkäaikaistulokset?, 2) Mitä eroja sillä on avanneleikkaukseen verrattuna?, 3) Onko ileoanaalileikkauksen käyttöönotto vaikuttanut ulseratiivisen koliitin leikkausindikaatioihin?, 4) Mikä on fulminantin koliitin esiintyvyys kirurgiseen hoitoon lähetetyillä potilailla ja mitkä ovat sen hoitotulokset? ja 5) Mikä on haavaiseen koliittiin liittyvän primaarin sklerosoivan kolangiitin insidenssi kolektomiapotilailla, ja onko kolektomialla vaikutusta sappitiesairauden kulkuun? Tutkimus käsitti yhteensä 498 potilasta, joista 430 peräkkäiselle potilaalle oli tehty paksusuolen poistoleikkaus HYKS:n II kirurgian klinikalla 1976-94.

Kari Mikkola

Terveys- kasvatuksen keskukselle uusi vetäjä ja uusi rooli

LKT Harri Vertio aloitti marraskuun alussa Terveyskasvatuksen keskuksen toiminnanjohtajana. Aiemmin Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkärinä toiminut Vertio seuraa tehtävässään Matti Rajalaa, joka on siirtynyt Euroopan Unionin palvelukseen.

Eturauhassyövän seulontaa tutkitaan

Eturauhassyöpään arvioidaan kymmenen vuoden kuluttua sairastuvan Suomessa 3 400 miehen vuosittain. Kymmenen vuotta sitten vuosittainen tapausmäärä oli vain kolmasosa tästä. Keskimääräinen sairastumisikä on 72 vuotta ja keskimääräinen elinikä diagnosoinnin jälkeen 2,5 vuotta.

Ruotsi siirtyy uudenlaiseen hoitotakuuseen

Ruotsissa siirrytään ensi vuoden alusta hoitotakuujärjestelmään, jossa potilaalle taataan pääsy lääkärin vastaanotolle 8 päivän kuluessa hoitoon hakeutumisesta. Perusterveydenhuolto on kuitenkin velvollinen antamaan ensi vaiheen apua, joko puhelimitse tai käynnillä, samana päivänä jolloin potilas ottaa yhteyttä. Ruotsissa aiemmin hoitotakuun piiriin kuuluneet 10 diagnoosiryhmää eivät jatkossa ole erityisasemassa, vaan hoitotakuu koskee kaikkia sairauksia ja vaivoja.