Väärinkäyttö mahdollista

Somadril(R) comp -valmisteen vaikuttavina ainesosina ovat karisoprodoli, parasetamoli ja kofeiini. Karisoprodoli on sentraalisesti vaikuttava lihasrelaksantti. Tähän ryhmään kuuluvia lääkkeitä ei yleensä mielletä riippuvuutta aiheuttaviksi ja väärinkäytetyiksi valmisteiksi, mutta karisoprodolin kohdalla väärinkäytön mahdollisuus on olemassa. Kirjallisuudessa on viime vuosina toistuvasti raportoitu karisoprodolin väärinkäyttötapauksia (1,2,3,4,5). Todennäköinen syy karisoprodolin väärinkäyttöön on siitä elimistössä syntyvä meprobamaatti (6), jota käytettiin aiemmin yleisesti rauhoittavana ja tuskaisuutta poistavana lääkkeenä. Meprobamaattiin syntyy helposti riippuvuutta eikä sitä enää käytetäkään anksiolyyttinä. Vieroitusoireet olivat tavallisia isohkojen meprobamaattiannosten pitkäaikaisen käytön jälkeen ja samantapaisia oireita (mm. unettomuutta, hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä ja hikoilua) on todettu myös vieroitettaessa väärinkäyttäjiä karisoprodolista (n. 1 000- 2 000 mg/vrk) (3).

Risto Huupponen

TEO vastaa Taskiselle

Esko Taskinen, sisätautien erikoislääkäri, jolla on hallinnon pätevyys, arvioi TEO:n (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus) toimintaa Suomen Lääkärilehden keskustelua palstalla 1.12.1994 (N:o 34/94, s. 3646). Taskinen epäilee, että varovaisten asiantuntijoiden lausunnoissa on täytynyt olla jokin leikkauspäätöstä arvosteleva sivulause, jonka perusteella TEO:n juristit ovat päätyneet pitkälle meneviin johtopäätöksiin, TEO:n rajoittaessa erään lääkärin ammatinharjoittamisoikeutta.

Paula Kokkonen

Samuel Roos - lääkäri ja sanaseppä

Samuel Roos (aik. Nurkki) syntyi vuonna 1792 Eurajoella. Hän oli lapsesta saakka kivulloinen eikä hänellä ollut juuri haluja ruumiilliseen työhön. Saatuaan opetusta lastenkoulussa Samuel jatkoi opinkäyntiä Raumalla vuodesta 1804, aluksi yksityisesti ja sitten triviaalikoulussa. Hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1811.

Kasviskalenteri

Aamujen pimetessä ja lumen sataessa sen alkaa jo aistia. Ilmassa on kulkusten helinää ja kummallista odotuksen tuntua. Sitä selailee vähän niinkuin vaivihkaa Anttilan luetteloa ja etsii sopivia vinkkejä. Tarjontaa kyllä on, mutta valinta on vaikeampaa. Kyllä lapsena Korvatunturin tuotteet olivat selvästi laadukkaampia ja rakkaampia; vieläkin muistan joulupukin tuoman jääkiekkopelin, missä Tre Kronor ja Vaahterarinnat ottivat tuhansia ja tuhansia armottomia matseja keskenään ja koneisto kesti... Nyt jos hankkii jotakin niin se on jo aattoiltana rikki, liekö sitten lapset vaan vilkastuneet vai olisiko vehkeet pehmenneet?

Erikoislääkärikuulustelut 1995

Kuulustelu järjestetään helmi-, touko-, syys- ja marraskuussa samanaikaisesti jokaisella kuulustelupaikkakunnalla perjantaisin klo 9.00-15.00:

Sotilaslääketieteen kuulustelu

Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto järjestää asiasta kiinnostuneille lääkäreille mahdollisuuden osallistua sotilaslääketieteen kirjalliseen kuulusteluun. Kuulusteluun liittyvä aineisto sisältää kenttälääkinnän ja sotilasterveydenhuollon lisäksi runsaasti myös sellaista tietoa, josta on välitöntä hyötyä lääkärin tavallisessa työssä. Esimerkkeinä tällaisista aiheista mainittakoon ensihoito ja lääkärin tehtävät onnettomuustilanteissa, lääkinnällinen pelastustoimi, fyysisiin rasitustilanteisiin sovellettu yleislääketiede, työyhteisön mielenterveyskysymykset, terveyskasvatus, terveysneuvonta, ensiavun opetus ja kutsuntaikäisten terveystarkastukset.

Addiktioasiakkaat - toisen luokan kansalaisia?

Huumeiden lisääntyvä käyttö on noussut jokapäiväiseksi keskusteluteemaksi. Lasten ja nuorten ajautuminen huumeriippuvuuteen koetaan yhä suuremmaksi uhaksi. Onko suomalainen huumeongelma räjähtänyt uusiin mittasuhteisiin vai osallistummeko mediatapahtumaan, jossa huumekysymys saa todellista laajemmat ulottuvuudet?

Matti Rimpelä

Missbrukare - andra klassens medborgare?

Den ökade användningen av narkotika har blivit ett dagligt diskussionsämne. Utveckling av narkotikaberoende bland barn och ungdomar upplevs som ett växande hot. Har narkotikaproblemet i Finland fått en skrämmande ny dimension eller påverkas vi av medieindustrin där narkotikafrågan ges verklighetsfrämmande proportioner?

Matti Rimpelä

Sairaalalääkärit vahvistivat asemiaan Lääkäriliitossa

Suomen Lääkäriliiton 60-jäseninen valtuuskunta vuosille 1993-97 on valittu. Äänioikeutettuja vaalissa oli 16 510 eli noin 1 400 enemmän kuin kolme vuotta sitten. Ehdokkaita asetettiin kiitettävästi eli ennätykselliset 445. Äänestysaktiviteetti laski ensimmäistä kertaa nykymuotoisen valtuuskunnan historiassa alle 60 %:n eli 59,7 %:iin. Runsasta kolmasosaa lääkäreistä liiton asiat eivät kiinnosta siinä määrin, että he vaivautuisivat pistämään äänestyslipun postiin valmiissa palautuskuoressa. Tilanne ei ole paras mahdollinen, etenkään aikoina, jolloin liiton on otettava kantaa poikkeuksellisen vaikeisiin ammattikuntaa ravisteleviin kysymyksiin.

Aivohalvaukset vähenivät Suomessa 1980-luvulla

Aivohalvauskohtaukset vähenivät 80-luvulla kaikilla FINMONICA-tutkimukseen kuuluvilla alueilla, eniten Itä-Suomessa. Selvimmin pienenivät aivoinfarktien ja subaraknoidaalivuotojen ilmaantuvuusluvut. Kohtaukset ovat myös lieventyneet: miehillä niiden tappavuus pieneni tutkimusjakson aikana merkitsevästi, ja myös naisten kohtauksissa todettiin aleneva suunta. Tiedot perustuvat FINMONICA-projektin aivohalvausrekisteriin, johon kirjataan yhtenäisin kriteerein kaikki tutkimusalueiden 25-74-vuotiaiden aivohalvaukset.

Cinzia Sarti, Pirjo Immonen-Räihä, Juhani Sivenius, Esko Kaarsalo, Erkki V. Narva, Kalervo Salmi, Jorma Torppa, Veikko Salomaa, Markku Mähönen, Jaakko Tuomilehto