Mamaohjelma rintasyövän varhaistoteamiseen

Väitöskirjassa käsitellään tekijän kehittämää ja kokeilemaa rintasyövän seulontaohjelmaa, joka koostuu informatiivisesta osasta ja kliinisestä osasta. Seulontatestinä toimii naisen oma rintojen terveystarkkailu kerran kuukaudessa ja löydösten verifiointi tapahtuu diagnostisella mammografiakuvauksella. Ohjelman toteuttaminen nojaa olemassa olevaan terveydenhuoltojärjestelmään. Ohjelman tarkoituksena on käyttää hyväksi naisen kykyä havaita rinnoissaan muutoksia kaksisuuntaisen kommunikaation mahdollisuuksia saada aikaan terveyskäyttäytymismuutos.

Gisela Gästrin

Magneettikuvauksella tietoa syövän hoidon sivuvaikutuksista

Lasten syöpätautien ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ratkaisevasti, ja suurin osa lapsista paranee. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota syövän hoidon aiheuttamiin haittavaikutuksiin, joita voi ilmetä sekä hoidon aikana että jopa vuosikymmeniä sen jälkeen. Vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta ne voivat ratkaisevasti haitata normaalia elämää. Keskushermotosivuvaikutusten riski kasvaa käytettyjen hoitomenetelmien myötä, ja esimerkiksi sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmäkäyttöön liittyy enemmän haittavaikutuksia kuin kummankaan menetelmän käyttöön yksinään. Syöpää sairastaneilla lapsilla on todettu rakenteellisia aivomuutoksia, kuten eriasteista valkoisen aivoaineen vauriota lievästä glioosista ja demyelinaatiosta aina nekroottiseen leukoenkefalopatiaan saakka sekä aivo-selkäydinnestetilojen laajentumaa. Oppimiskyvyn heikentymistä saattaa esiintyä ilman rakenteellisia aivomuutoksiakin. Endokrinologisista ongelmista on tavallisin aivojen sädehoidon jälkeen esiintyvä kasvuhormonin puutos, mikä voi johtaa lyhytkasvuisuuteen. Uusien kasvainten riski on syövästä parantuneilla noin 4-6-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Syövän hoidon jälkeisistä aivokasvaimista glioomat ovat tavallisimpia, mutta myös meningeoomia on todettu aivan pientenkin sädeannosten jälkeen.

Eija Pääkkö

Tulehdusreaktion mekanismit

Väitöskirja kuuluu immunologian osa-alueeseen, ja se käsittelee tulehdusreaktion mekanismeja.

Juha Pekka E. Turunen

Kaikukuvaus täydentää mammografiaa rintarauhassairauksien diagnosoinnissa ja toimenpiteiden ohjauksessa

Mammografia on sensitiivinen rintarauhasen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan havaita rintasyöpä pienenä, sormin tuntumattomana, jolloin hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyvät. Täydentäviä tutkimuksia, lisäprojektioita, suurennuskuvausta, kaikukuvausta ja ohutneulanäytteen ottoa tarvitaan usein mammografiassa todetun muutoksen laadun selvittämisessä. Kaikukuvauksen tärkeimpänä käyttöalueena pidetään kiinteän ja kystisen muutoksen erottamista. Mikäli mammografiassa todetun kasvaimen laatu ei selviä täydentävilläkään tutkimuksilla, tarvitaan leikkausta ja mikroskooppista tutkimusta. Sormin tuntumaton muutos merkitään leikkausta varten teräslangalla.

Tarja Rissanen

Antipsykoottiset lääkeaineet - Klotsapiini

Antipsykoottiset lääkeaineet muodostavat skitsofrenian lääkehoidon perustan. Laajassa käytössä olevien ns. klassisten antipsykoottien (esim. haloperidoli) vaikutusmekanismi liitetään aivojen dopamiini D2-reseptorien salpaukseen. Pitkäaikaisen hoidon aikana ilmenevät neurologiset ekstrapyramidaali-sivuvaikutukset rajoittavat kuitenkin näiden lääkkeiden käyttöä. Klotsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääkeaine, jolla on klassisiin antipsykootteihin nähden monia etuja. Tärkeimmät näistä ovat sen vähäiset ekstrapyramidaali-järjestelmään kohdistuvat sivuvaikutukset sekä merkittävä teho krooniseen, klassisille antipsykooteille hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Toisaalta klotsapiinillakin on omat sivuvaikutuksensa, joista vaarallisin on sen joillakin potilailla aiheuttama agranulosytoosi. Klotsapiinin vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että klotsapiini vaikuttaa moniin neurotransmitterijärjestelmiin sitoutuen lukuisiin eri reseptoreihin, mm. dopamiini-, muskariini-, histamiini-, serotoniini- ja alfa-adrenergisiin reseptoreihin.

Mikko Kuoppamäki

Lääkäreille virkoja perusterveyden-huollon lisäkoulutukseen

Lääkärien perusterveydenhuollon lisäkoulutusta varten tarvittavia uusia työtilaisuuksia varten on vuoden 1995 valtion budjettiin esitetty yhteensä 32 miljoonaa markkaa. Jos eduskunta vahvistaa esityksen, voidaan ensi vuonna perustaa 450 lääkärinvirkaa, joita tuetaan 6 000 markan valtionavulla kuukaudessa.

Tutkimus valmistuvista lääkäreistä

Suomen Lääkäriliitto ja Tampereen yliopiston kansanterveystieteen laitos aloittavat Nuorten Lääkärien Yhdistyksen myötävaikutuksella tänä syksynä tutkimuksen, jonka tarkoituksena on saada tietoa nuorten lääkäreiden työelämään sijoittumisesta, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä terveydestä.

Suomi lasten munuaissiirtojen huippumaa

HYKSin Lastenklinikalla oli syyskuun loppuun mennessä tehty yhteensä 100 elimensiirtoa lapsille. 48 lasta on saanut uuden munuaisen, 33 maksan ja 12 sydämen. Hoitotulokset ovat korkeata kansainvälistä tasoa: uuden maksan saaneista 76 % ja sydämen saaneista 83 % on elossa.

Puolustusvoimat ja STAKES ehkäisemään varusmiesten kriisejä

STAKES ja puolustusvoimat ovat ryhtyneet yhdessä ehkäisemään varusmiesten psykososiaalisia kriisejä. Tahojen yhteinen työryhmä valmistelee parhaillaan puolustusvoimien henkilöstölle koulutusohjelmaa, joka tähtää entistä tehokkaampaan kriisitilanteiden tunnistamiseen ja niihin tarttumiseen. Ohjelman avulla pyritään kehittämään palvelusilmapiiriä myönteisemmäksi ja tukemaan varusmiesten yleistä pärjäämistä ja jaksamista. Hanke on osa STAKESin Itsemurhien ehkäisyprojektia.

Naiset ja sosiaaliasiat vahvoilla uudessa EU-komissiossa?

EU-komission tuleva puheenjohtaja, Luxemburgin pääministeri Jacques Santer on syyskuun ajan kiertänyt unionin jäsenmaita kerätäkseen uuden komission ympärilleen. Komissaareja on ensi vuoden alussa enintään 21, mutta lopullinen määrä riippuu siitä, miten Suomen, Ruotsin ja Norjan kansanäänestyksissä käy. Uuden komission kokoonpano vaikuttaa sosiaalisen ulottuvuuden kehittymiseen EU:ssa.