Työvoimasihteeri Lääkäriliittoon

Lääkäriliiton uudeksi työvoimasihteeriksi on nimitetty yo-merkonomi Raija Seppi, joka on aiemmin toiminut mm. Sosiaalityöntekijäin työttömyyskassassa. Hänen tehtävänään on auttaa lääkäreitä työnsaannissa, varsinkin lyhytaikaisten sijaisuuksien löytämisessä. Lääkärin viroista sekä pitkäaikaisista sijaisuuksista ilmoitetaan edelleen Lääkärilehdessä.

Eläkevaihtoehtona osa-aikaeläke

Viime vuosikymmenen puolivälissä varhaiseläkkeitä suunniteltaessa eläkeasiantuntijat korostivat yksilöllisyyttä ja ikääntyvän työntekijän mahdollisuutta luopua pehmeästi työelämästä jäämällä asteittain eläkkeelle. Työntekijä voisi vähentää työpanostaan ja saada osa-aikaeläkettä ansiotulon lisäksi ennen kokonaan eläkkeelle jäämistä. Osa-aikaeläkkeiden määrä on kasvanut kahden viime vuoden aikana nopeasti.

Päivi von Plato

Elämän synnyn metsästäjät

Wilsonin kuuluisassa kokeessa metaania, ammoniakkia, vetyä ja vesihöyryä sisältävästä kaasuseoksesta syntyy aminohappoja sähköpurkauksen vaikutuksesta. Nykyiset alkusynnyn metsästäjät etsivät johtolankoja tietokoneesta.

Erkki Karjalainen

Takaako hoitotakuu samanlaisen pääsyn hoitoon?

Hoitotakuusta, kuten mistä tahansa uudesta asiasta, on esitetty erilaisia, erilaiseen perustietoon pohjaavia käsityksiä. Jokin järjestelmä ei sinänsä tietenkään takaa mitään, mutta yleensä järjestys on parempi kuin kaaos. Ja kaoottiseksi leikkausjonotilannetta voidaan hyvin sanoa. Hoitotakuusta yleisesti puhuttaessa on muistettava, että se ei tietenkään koske vain "kirurgin veitsellä" hoidettavia potilaita.

Antti Alho

Miten vaikea verenpainetauti lääkettä saaneilla oli?

Suomen lääkärilehdessä 18-19/94 Veikko Salomaa ym. käsittelivät sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä verenpainepotilailla ja muussa väestössä vuosina 1982-1992. Tutkimusaihe on tärkeä ja tulokset mielenkiintoisia.

Vastine Hans Blombergille

Kiitämme kollega Hans Blombergia mielenkiinnosta artikkeliamme kohtaan ja näin tarjoutuneesta mahdollisuudesta selventää erästä sen keskeistä kohtaa. Artikkelimmehan perustui kymmenen vuoden välein suoritettujen toisistaan riippumattomien väestön satunnaisotosten tutkimiseen eikä siihen sisälly samojen yksilöiden seurantaa. Näin ollen meillä ei ole tietoa lääkehoidossa olevien potilaiden verenpaineen vaikeusasteesta ennen lääkkeiden aloittamista verrattuna muiden korkeaverenpaineisten taudin vaikeusasteeseen. Juuri tämän takia asiaa koskevat päätelmämme oli muotoiltu varovaisin sanakääntein. Artikkelimme pohdintaosassa, Blombergin siteeraamaa lausetta seuraavassa kappaleessa, aineiston luonteesta johtuvat rajoitukset on kyllä selvästi tuotu ilmi.

Veikko Salomaa

Kaularangan manipulaatiohoito ei sovi reumapotilaalle

Kiitän Kari Hurskaista selkeästä ja mielenkiintoisesta artikkelista nimeltä Kaularangan manipulaatio: vaikuttavuus, komplikaatiot ja vasta-aiheet (SLL 1994;49:3311-3316). Haluaisin kuitenkin painottaa reumasairauksia manipulaatiohoidon vasta-aiheina esitettyä enemmän.

Markku Kauppi

Kalloröntgen on lähes arvoton tutkimus

Markus Färkkilä on kirjoittanut valaisevan selvityksen aivokasvainten oireista, diagnostiikasta ja hoidon porrastuksesta (SLL 32/94). Färkkilän sinänsä ansiokkaan kirjoituksen osaa radiologisesta diagnostiikasta haluaisin kommentoida seuraavaasti.

Martti Kormano

Kenellä on riski saada painehaavauma?

Anne Pellinen ja Pertti Kekki ovat tämän lehden numerossa 31 esitelleet tutkimustaan painehaavaumien eli makuuhaavojen esiintymisestä suomalaisilla vuodeosastoilla ja samalla selvittäneet osastojen henkilökunnan tietoja ja käsityksiä makuuhaavojen ehkäisemisestä ja hoitamisesta. Asia on erittäin tärkeä, sillä hyvin läpiviedyllä ehkäisyllä säästetään paljon "aikaa ja rahaa" eli työtä, mutta ennen kaikkea estetään monen potilaan kärsimykset.

Ilmari Ruikka

Ilmari Ruikalle

Vastineena Ilmari Ruikan kirjoitukseen haluamme tarkentaa muutamia seikkoja.

Anne Pellinen, Pertti Kekki