Kliinisen genetiikan aapinen

Kirjan teksti julkaistiin alunperin British Medical Journalissa sarjana kliinisen genetiikan perusteita käsitteleviä artikkeleita. Myöhemmin näistä koottiin kirjan ensimmäinen painos, jota jonkin verran korjailtuna tuotettiin vielä toinenkin painoerä. Nyt kirjakauppoihin tullut varsinainen toinen painos on kaikilta osin tarkistettu täysin ajan tasalle.

Helena Kääriäinen

Kuppataudin aiheuttama paralysia

Dementia paralytica tai paralysis generalis progressiva, lyhyemmin paralysia, suomeksi halvaava tylsistyminen, oli aikaisemmin varsin yleinen tauti. Arvioiden mukaan ainakin kymmenes osa tai jopa neljännes mielisairaaloiden potilaista sairasti sitä. Sata vuotta sitten eli vuonna 1894 ranskalainen Jean-Alfred Fournier (1832-1915) päätteli, että paralysia on kuppataudin myöhäisoire. Sen jälkeen kesti vielä kauan, ennen kuin näiden potilaiden osuus mielisairaaloissa alkoi vähentyä.

Arno Forsius

Nikkeliallergian lisääntyminen kuriin EU:n uudella nikkelidirektiivillä?

Nikkeli on Suomessa ja muualla Euroopassa yleisin allergista kosketusihottumaa aiheuttava aine. Nikkeliallergia on lisääntynyt viime vuosina. Eri aineistoissa allergian esiintymismäärä vaihtelee 5:n ja 40 %:n välillä. Vuonna 1975 suomalaisista koululaisista vain noin 1 %:lla oli nikkeliallergia, vuosina 1987-1988 jo 16 % tytöistä ja 2 % pojista oli nikkeliallergisia. Tänä vuonna tehdyn suomalaisen tutkimuksen mukaan 30 % koulutytöistä ja 3 % -pojista kärsii nikkeliallergiasta. Korvansa rei'ittäneistä tytöistä 31 %:lla oli nikkeliallergia, mutta niistä tytöistä, joilla ei ollut reikiä korvissaan, siitä kärsi vain 2 % (1). Tärkeä syy nikkeliallergian lisääntymiseen on todennäköisesti nikkeliä vapauttavien korvakorujen käytön yleistyminen.

Lasse Kanerva

Kan nickelallergiernas framfart bromsas med EU:s nya direktiv?

Nickel är i Finland och på andra håll i Europa det ämne som oftast framkallar allergiska kontakteksem. Nickelallergierna har ökat under senare år. I olika material varierar allergifrekvensen mellan 5 procent och 40 procent. År 1975 hade endast omkring 1 procent av finländska skolelever nickelallergi; 1987-88 konstaterades redan 16 procent av flickorna och 2 procent av pojkarna vara nickelallergiker. Enligt en finländsk undersökning som utförts i år lider 30 procent av flickorna och 3 procent av pojkarna i skolåldern av nickel-allergi. Bland flickor som låtit ta hål i öronen upp-visade 31 procent nickelallergi. Bland dem som inte hade hål i öronen var siffran endast 2 procent (1). En viktig orsak till den ökade förekomsten av nickelallergi är förmodligen att örhängen som avger nickel blivit allt populärare.

Lasse Kanerva

Gastroesofageaalisen refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitautia hoidetaan ensi sijassa konservatiivisesti. Kirurgista hoitoa harkitaan, kun lääkitys ei 2-3 kuukauden kuluessa paranna oireita ja esofagiittia, tai kun tautiin liittyy komplikaatioita. Tavallisimmalla refluksinestoleikkauksella, Nissenin fundoplikaatiolla saavutetaan hyvä tulos parhaimmillaan yli 90 %:lle oikein valituista potilaista. Refluksinestokirurgia näyttää soveltuvan erityisesti nuorten potilaiden vaikean refluksitaudin hoitoon. Fundoplikaatioita tehdään enenevästi myös laparoskopiatekniikalla. Näiden varhaistulokset näyttävät olevan samaa luokkaa kuin perinteisessä tekniikassa.

Eero Kivilaakso

Hypoglykemian syyt ja selvittely perusterveydenhuollossa

Hypoglykemiaan viittaavia oireita valitetaan perusterveydenhuollon vastaanotoilla melko yleisesti. Anamneesi on keskeinen lähtökohta niiden syitä etsittäessä. Taustalta löytyy kuitenkin harvoin todellinen hypoglykemia. Nykykäsityksen mukaan oireet johtuvat usein reagoinnista elimistön glukoosipitoisuuden normaaliin pienenemiseen. Selvä hypoglykemia ja sen epäilykin ovat erikoistutkimuksiin lähettämisen aihe. Tajunnan hämärtyminen ja muut insulinoomaan viittaavat oireet tutkitaan aluksi paastotilassa ja fyysisen rasituksen jälkeen otetuin glukoosinäyttein.

Sirkku Tulokas

Kohtua supistavan lääkkeen valinta ensi- ja uudelleensynnyttäjille

Oksitosiinin ja ergometriinin yhdistelmä ehkäisi tehokkaammin kuin pelkkä oksitosiini jälkeisvaiheen verenvuotoa OYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa. Ero johtuu lääkkeiden erilaisista vaikutusajoista ja -tavoista. Ergometriinilisä näytti hyödyttävän varsinkin uudelleensynnyttäjiä. Kirjoittajat pitävät havaintoaan suuntaa-antavana ja suosittelevat ergometriinia oksitosiiniruiskeen täydennykseksi uudelleensynnyttäjille pääsääntöisesti aina, kun verenvuoto ei rauhoitu 15 minuutin kuluessa.

Leena Häivä-Mällinen, Anna-Liisa Hartikainen

Magneettikentät ja syöpävaara

Epidemiologiset tutkimukset antavat viitteitä, että altistumiseen voimajohtojen yli 0,2 mikroteslan magneettikentille liittyisi lasten syöpävaaran 1,5-3-kertainen kasvu. Tämä merkitsisi yhtä ylimääräistä lasten syöpää Suomessa vuosittain. Aikuisilla erityisesti ammattiperäisellä altistumisella näyttäisi olevan merkitystä. Magneettikenttien mahdollinen syöpää aiheuttava mekanismi on epäselvä.

Pia Verkasalo, Jukka Juutilainen, Jaakko Kaprio, Eero Pukkala, Markku Koskenvuo

Mitkä tekijät ennakoivat rajatilapotilaan sairaalahoidon tulosta?

Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan avo-osastolla selvitettiin osastohoidon tulosta ennakoivia tekijöitä. Omasta tahdostaan hoidossa olevien potilaiden tavallisimmat oireet ovat laaja-alainen masennus ja ahdistus. Hyvää hoitotulosta ennakoivat potilaan hoidon alussa ilmaisema itsetuhoisuus ja jännittyneisyys sekä potilaan usko lääkkeiden vaikutukseen. Huono hoitotulos puolestaan liittyi kielteiseen käsitykseen lääkehoidon merkityksestä sekä siihen, että potilas uskoi pelkän levon lievittävän oireita. Taustamuuttujat, aiemmat hoitokokemukset tai diagnoosi eivät toimineet selittävinä tekijöinä. Näyttää siltä, että osa ei-psykoottisista potilaista hyötyy kriisitilanteessa osastohoidosta, joka kestää pidempään kuin oireiden välitön helpottuminen edellyttää. Potilaat on syytä valita huolellisesti ja erityistä huomiota on kiinnitettävä potilaan omiin odotuksiin ja asenteisiin hoitoa kohtaan.

Risto Antikainen, Hannu Koponen, Johannes Lehtonen, Asle Arstila

Estonia-katastrofissa eloon jääneiden psyykkiset ensireaktiot

Autolautta Estonian uppoaminen 28.9.1994 oli pelastetuille psyykkisesti äärimmäisen traumaattinen kokemus. Monet 38:sta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan kuljetetusta pelastetusta olivat menettäneet katastrofissa myös omaisiaan. Artikkelissa kuvataan tyypillisiä psyykkisiä reaktioita, joita pelastetuilla esiintyi kahden ensimmäisen onnettomuuden jälkeisen vuorokauden aikana.

Tero Taiminen, Taina Tuominen, Markus Heinimaa, Kaija Kresanov, Tuula Ilonen, Jarmo Strandberg, Sirkku Rosenqvist, Outi Leino, Andre Sourander, Erkki Äärelä, Raimo K.R. Salokangas, Raija-Leena Holmberg