Koleraa Venäjällä

Viime kesäkuussa Venäjän federaatioon, Dagestanin tasavaltaan, ilmaantui ensimmäinen kolerapotilas. Infektio oli tuontitavaraa, mitä ilmeisimmin juuri Kaakkois-Aasian kolera-alueilta. Koska diagnoosiin ja hoitoon päästiin nopeasti, epidemia ei levinnyt kovin laajalle alueelle.

Muista ilmoittaa lääkehaitoista

Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteri kerää lääkäreiden ilmoituksia epäillyistä lääkkeiden haittavaikutuksista. Ilmoittamisaktiivisuus on jäänyt jälkeen pohjoismaisesta tasosta.

Erkki Palva

Fluorokinoloneja ei suositella avohoidon hengitystieinfektioiden empiiriseen hoitoon

Kuluneiden kolmen vuoden aikana on julkaistu useita tapausselostuksia fluorokinolonihoidon aikaisista vaikeista pneumokokin tai A-streptokokin aiheuttamista superinfektioista (1-3).

Erkki Palva Ym., Mikrobilääkeasiantuntijaryhmä

Kuntia patistellaan parantamaan vanhusten ja vammaisten asumisoloja

Palvelurakennemuutoksen seurantaryhmä kiinnitti viime kevään raportissaan huomiota asuntopolitiikan tärkeään osuuteen palvelurakenteen uudistamishankkeessa. Ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Valtion asuntorahasto ovat nyt lähettäneet kunnanhallituksille yhteisen kirjeen, jossa kiinnitetään huomiota vanhusten ja vammaisten asumisjärjestelyihin. Näiden asuntokysymysten katsotaan olevan vakava este palvelurakenteen kehittämiselle. Valtio aikoo kohdistaa erilaiset asuntopoliittiset tukensa hankkeisiin, jotka mahdollistavat vanhusten ja vammaisten asumisen kotona.

Lääketeollisuuden ulkomaan-toiminta kasvaa edelleen

Lääketeollisuuden ulkomaantoiminta on edelleen kasvussa. Vuoden ensimmäisen puolikkaan kasvuksi kirjattiin 16,3 %. Näyttää siltä, että suomalaisen lääketeollisuuden ulkomaankaupan arvo, joka oli tammi-kesäkuussa 733 milj.mk, ylittää tänä vuonna ensimmäisen kerran kotimaan myynnin. Euroopan Unionin osuus lähestyy puolta koko ulkomaankaupan arvosta (kuvio). Suurimmat kauppakumppanit ovat Yhdysvallat, jonka osuus koko ulkomaantoiminnasta oli 14,7 %, Saksa (14,6 %), Tanska (12,7 %), Iso-Britannia (12,3 %) ja Ruotsi (9,2 %).

Kudosten-luovutuskortilla pyritään saamaan ihmiskudoksia tutkimuskäyttöön

Juliana von Wendtin Säätiö on tuonut käyttöön elintenluovutustestamentin tapaisen kortin, jonka avulla voi luovuttaa kudoksiaan lääketieteellisen tutkimuksen käyttöön kuoleman jälkeen. Ajatus kudostenluovutuskortista on syntynyt ulkomaisten esimerkkien pohjalta; sellainen on ollut jo vuosia käytössä esimerkiksi Englannissa.

Puhelinauttajille eettiset periaatteet

Auttaville puhelimille ja niiden työntekijöille on laadittu eettiset periaatteet. Periaatteiden mukaan soittajan on saatava apua paitsi nimettömänä ja luottamuksellisesti, myös ilman palvelumaksua. Esimerkiksi maksulliset lääkäripuhelimet ja sairauksia käsittelevät kaupalliset nauhoitteet eivät siis uusien ohjeiden mukaan kuulu eettisesti oikeutetun toiminnan piiriin.

Taide on välttämättömyys myös hoidossa

Terveyttä kulttuurista on UNESCOn eurooppalaisen yhteistyöhankkeen Arts in Hospital suomenkielinen nimi. Se oli nimenä myös projektiin liittyvällä pohjoismaisella konferenssilla, johon kuluvan kuun alussa kokoontui runsaat parisataa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä arkkitehtuurin, taiteiden ja muun kulttuurielämän edustajaa.

Lähete yksityiselle on sairaalalähetteen varteenotettava vaihtoehto

Mustasaaren kunta päätti ostaa osan erikoislääkäripalveluistaan yksityisiltä lääkäriasemilta ja yksittäisiltä erikoislääkäreiltä. Kokemukset olivat rohkaisevia: odotusajat lyhenivät, kustannuksissa säästettiin ja terveyskeskuslääkärit olivat käytäntöön tyytyväisiä.

Björn-Olof Ehrnström

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen taloudellinen tuloksellisuus

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen kustannus-vaikuttavuutta tutkittiin kahden kuntoutuslaitoksen asiakkaille kohdistetulla kyselyllä. Vaikuttavuuden arviointi osoitti tutkittavien elämänlaadun ja toimintakyvyn kohentuneen kuntoutusjaksoa seuranneen puolen vuoden aikana. Sen sijaan työhön osallistuminen ei ollut muuttunut, ja kuntoutusasiakkaiden toimintakyky oli kuntoutuksen jälkeenkin heikompi kuin eläkeikäisen keskivertoväestön. Vaikka tutkittavien toimintakyky koheni, he kokivat kuntoutuksen jälkeenkin terveytensä huonommaksi kuin samanikäinen suomalaisväestö keskimäärin. Julkisten terveyspalvelujen käyttö väheni ja niitä halvempien palvelujen käyttö lisääntyi. Tästä koituvan säästön jälkeen ammatillisen kuntoutustutkimuksen nettokustannukseksi jäi 5 970 markkaa kuntoutujaa kohti. Terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvaavalla mittarilla muutos oli keskimäärin 3,13 %, eli elämänlaadun yhden prosenttiyksikön paranemisen hinta oli noin 1 905 markkaa.

Markku Pekurinen, Pekka Rissanen, Nina Haapanen, Pirjo Juvonen, Markku Liukkonen, Mirja Niemelä, Kari Tuunainen