75890 osumaa

Invasiv behandling av kranskärlssjukdom - decentralisera eller centralisera?

Nivåstrukturering, arbetsfördelningen på sjukvårdsinrättningar samt frågan om decentralisering och centralisering när vård-åtgärder skall tillhandahållas har varit slagord under de två senaste decennierna i den finländska hälso- och sjukvården. Frågeställningarna har aktualiserats än mer under de två senaste åren då man även inom den offentliga sektorn ambitiöst har inriktat sig på att modulera servicen till köp- och sälj-tjänster, konkurrens och marknadsföring. Besluts-argument har i dessa tider av depression primärt varit kostnadsfrågor och sparåtgärder medan andra synpunkter beaktats i mindre grad. Måhända ref-lekteras denna trend klarast i uppfattningen om hur den högspecialiserade specialsjukvården skall organiseras.

Taito Pekkarinen, Mauno Konttinen

Rintasyövän hoito intensiivisen kemoterapian ja kantasolujensiirron avulla

Solunsalpaajahoitoa metastasoineeseen rintasyöpään saaneiden joukosta ei juuri parantuneita löydy. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa. Potilaiden elinikää voidaan valikoiduissa tapauksissa ilmeisesti tuntuvasti pidentää intensiivisellä kemoterapialla, jonka aiheuttama luuytimen tuho korjataan kantasolujensiirrolla.

Eero Niskanen, Carl Blomqvist, Tom Wiklund

Kammiotakykardioiden luokittelu, diagnosointi ja hoito

Kammiotakykardiarytmin tunnistaminen ja oikean hoidon valinta on tärkeää, koska rytmihäiriö usein uusiutuu ja äkkikuoleman vaara kasvaa ilman hoitoa tai virheellisesti valitulla hoidolla. Mikäli kammiotakykardian aiheuttaja ei ole ohimenevä, tarvitaan useimmiten kardiologisia erikoistutkimuksia parhaan mahdollisen hoidon valitsemiseksi, sillä hoitolinjat määräytyvät kammiotakykardian tyypin ja taustalla olevan sydänvian etiologian ja vaikeusasteen mukaan. Lääkehoito on edelleen ensisijainen hoitomuoto, mutta invasiiviset erikoishoidot, katetriablaatio, kirurginen hoito ja tahdistinhoito yhdistettynä implantoitavaan defibrillaattorihoitoon, ovat syrjäyttämässä sitä.

Heikki Huikuri

Ympäristö atyyppisten mykobakteerien tartuntalähteenä

Atyyppiset eli ympäristömykobakteerit ovat tuberkuloosibasillin sukuisia ympäristön bakteereita, joista osa on myös taudinaiheuttajia. Toisin kuin tuberkuloositartunta, näiden infektioiden tartunta saadaan mykobakteereita sisältävistä ympäristöistä, kuten vesistä tai maaperästä. Tartuntaketjuja ei yleensä ole pystytty osoittamaan. Ympäristömykobakteerien potilaslöydökset alkoivat lisääntyä Suomessa ja muissa länsimaissa 1970-luvun lopulla. Samoihin aikoihin taudinaiheuttajiksi ilmaantui myös aikaisemmin tuntemattomia lajeja, kuten Mycobacterium malmoense, jota on nyt löydetty Suomen suoperäisistä vesistä. Mahdollinen selitys löydösten ja lajiston lisääntymiseen ovat viime vuosikymmeninä tapahtuneet ympäristömuutokset.

Eila Iivanainen, Pirjo Torkko, Pertti J. Martikainen, Marja-Leena Katila

Päihdeongelmainen vanhus perusterveydenhuollossa

Vanhusten alkoholismi ja lääkkeiden väärinkäyttö ovat piileviä ongelmia. Useimmiten päihdeongelmainen vanhus tulee terveyskeskukseen muun syyn kuin päihdeongelman takia ja ongelman tunnistaminen vaatii siksi hoitohenkilökunnalta melkoista tarkkaavaisuutta. Hienovarainen päihteiden käyttöä koskeva tiedustelu kuitenkin kannattaa: vanhusten hoitomotivaatio on yleensä hyvä ja hoito tuottaa tuloksia.

Pirkko Hiltunen

Ahdistunut ja masentunut potilas terveyspalvelujen suurkäyttäjänä

Varsin pieni kansalaisten vähemmistö käyttää suuren osan perusterveydenhuollon palveluista. Valtaosa näistä suurkäyttäjistä tulee vastaanotolle ruumiillisten vaivojen takia, mutta merkittävällä osalla on myös psykiatrinen häiriö. Tätä runsaasti menoja aiheuttavaa ryhmää on toistaiseksi tutkittu vähän. Artikkelissa luodaan katsaus terveyspalvelujen suurkäyttäjäpotilaita koskeviin tutkimuksiin ja pureudutaan erityisesti heidän psykiatriseen oireiluunsa.

Hasse Karlsson

Depotmuotoinen fluori osteoporoosilääkkeenä

Vaikka fluoridi voi stimuloida osteoblastien kasvua ja uudisluun muodostumista, on fluori ollut huonohkossa maineessa osteoporoosilääkkeenä, koska sen on kuvattu aiheuttaneen ikäviä haittavaikutuksia, mm. mahavuotoja ja mikromurtumia. Fluoroosikin voi kehittyä; sillä tarkoitetaan huonosti rasitusta kestävää ja huonosti mineralisoitunutta luuta. Fluorisuoloilla tehdyissä lumekontrolloiduissa tutkimuksissa fluori ei ole edes osoittautunut tehokkaaksi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030