Pyöräkypärää kannattaa käyttää

Suomessa loukkaantuu jopa 30 000 pyöräilijää vuosittain. Virallisissa tilastoissa nämä onnettomuudet eivät juurikaan näy, sillä valtaosa pyöräilyonnettomuuksista ei tule poliisin tietoon. Vain 20 % pyöräilijöistä käyttää suojakypärää. Liikenneturvan selvityksen mukaan kypärä suojasi kolmea neljäsosaa onnettomuuteen joutunutta pyöräilijää vakavalta päävammalta. Näistä onnettomuuksista valtaosa (72 %) oli kumoonajoja, jotka johtuivat useimmiten tien pinnan epätasaisuudesta tai liukkaudesta, tai pyöräilijän tekemästä nopeasta väistöliikkeestä. Loput olivat yhteentörmäyksiä tai peräänajoja muiden tielläliikkujien kanssa. Tässä tutkimuksessa yli puolet onnettomuusajokeista oli monivaihteisia maastopyöriä, ja kaksi kolmasosaa onnettomuuteen joutuneista pyöräilijöistä miehiä. Onnettomuus sattui yleensä lähellä kotia ajettaessa lyhyitä matkoja. Aikuisille sattui onnettomuuksia tyypillisimmillään työmatkalla ja nuorille ja lapsille vapaa-aikana.

Voimajohtojen lähellä asuminen ei vaikuttanut aikuisten syöpälukuihin

Voimajohtojen lähiympäristössä asuneiden aikuisten syövän yleisyys ei poikkea keskimääräisestä. Helsingin yliopiston ja Suomen Syöpärekisterin tutkimuksessa selvitettiin yli 20 syöpälajin ilmaantumista kaikkien vuosina 1970-89 puolen kilometrin säteellä voimajohdoista asuneilla 385 000 suomalaisella. Heillä todettiin yhteensä 8 415 syöpää, kun samansuuruisessa keskimääräisväestöotoksessa odotusarvo olisi ollut 8 613.

A-todistus uudistuu

Uudistunut lääkärintodistus A -lomake on vahvistettu Kansaneläkelaitoksessa. Uudistustarve ajan- kohtaistui viime vuodenvaihteen eläkelainsäädännön muutosten ja niiden työkyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta koskevien tavoitteiden myötä. Uudistuksessa kuultiin mm. Suomen Lääkäriliittoa, Suomen Kuntaliittoa ja Suomen Va-kuutuslääkärien Yhdistystä.

Tarttuva vartalo- ja hiussilsa levinnyt painipiireihin

Suomessa aiemmin lähinnä vain hajatapauksina tavattu silsasienilaji Trichophyton tonsurans eli ehdotetulta suomalaiselta nimeltään pälvisilsakas on alkanut levitä painiurheilun harrastajien ja näiden perheenjäsenten keskuudessa maan länsiosissa. Tämä silsalaji on ennestään Suomessa esiintyviä sukulaisiaan tarttuvampi. Se aiheuttaa tyypillisesti vartalon ja hiuspohjan silsaa, ei niinkään nivus-, kynsi- tai jalkaoireita. Epidemiaa pyritään saamaan kuriin erityisesti painijoille suunnatulla tiedotuksella.

Pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden uudet kansainväliset hoitosuositukset

Vuoden 1995 lopulla julkaistiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa konsensuslausumat pitkäaikaisen ahtauttavan keuhkosairauden (COPD) hoidosta. Suositusten tavoitteena on edistää tämän keuhkokudosta tuhoavan yleisen sairauden tunnistamista ja sitä sairastavien pääsyä asianmukaiseen hoitoon. COPD on nykyään teollisuusmaiden merkittävin keuhkosairaus. Esiintyvyydeltään se on vähintään yhtä yleinen kuin astma, mutta hoitopäiviä ja kuolleisuutta tauti aiheuttaa enemmän kuin astma. Julkaistuja suosituksia voidaan käyttää perustana myös meillä toivottavasti käynnistettävässä COPD:n kansallisen hoito- ja tutkimusohjelman suunnittelussa.

Timo Keistinen, Kari Kk Venho

Toimiiko psykiatrinen avohoito?

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteissa on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana merkittäviä muutoksia. Niiden taustalla ovat olleet yleismaailmallinen muutossuuntaus, taloudelliset tekijät ja suomalaiset suunnitelmat. Taloudellisista tekijöistä on ollut merkittävin 1990-luvun alussa todettu käänne: jatkuvan kasvun aika on sosiaali- ja terveydenhuollossa ohi. Kulujen kasvu on ollut kaikissa läntisissä teollisuusmaissa suurempaa kuin tulojen kasvu.

Jyrki Korkeila, Ville Lehtinen, Timo Tuori

Björn Eklund: Työaikalaki koituu eduksi lääkäreille

Lääkärikunta on kuluneena syksynä joutunut läpikäymään kaikkien aikojen työaikakiistan taistellessaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ajamaa vuorotyötä vastaan. Moni näkee ongelmien syynä marraskuussa voimaan tulleen työaikalain ja katsoo, että lääkärit olisi alun pitänyt pyrkiä jättämään koko lain ulkopuolelle. Lääkäriliiton puheenjohtaja Björn Eklund korostaa kuitenkin, että työaikalaki on lääkäreiden kannalta myönteinen uudistus, joka luo hyvän pohjan ammattikunnan työsuojelun, työllisyyden ja edunvalvonnan kehitykselle.

Neuvottelutulos lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä HYKS ensimmäisenä sopuun työaikalain toteuttamisesta

Helsingin yliopistollinen keskussairaala toimi esikuvana muille sairaaloille ja sairaanhoitopiireille sopimalla työaikakiistansa ensimmäisenä. Paikallinen neuvottelutulos työaikalain soveltamisesta lääkäreihin syntyi HYKS:ssa 4.11.96. Samalla viikolla paikallisiin ratkaisuihin päästiin myös Pohjois-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä. 19.11. mennessä lääkärikuntaa tyydyttävät neuvottelutulokset oli saavutettu suurimmassa osassa sairaanhoitopiirejä ja muutkin paikallisia sopimuksia koskevat neuvottelut olivat loppusuoralla. Yhdessäkään sairaanhoitopiirissä ei ollut tehty päätöstä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mallin mukaisesta vuorotyöstä.

Hallituksen päätöksiä 14.11.96: Ehdollinen päätös hakukiellosta ja saarrosta

Useissa sairaanhoitopiireissä oli hallituksen kokoukseen mennessä sovittu lääkärien nykyisten työaikajärjestelyjen jatkamisesta voimassaolevan sopimuskauden loppuun saakka. Siltä varalta, että jossain sairaanhoitopiirissä, sairaalassa tai terveyskeskuksessa työnantaja yrittäisi siirtää lääkärit vuorotyöhön, hallitus teki ehdollisen päätöksen kyseisten lääkärinvirkojen julistamisesta hakukieltoon ja saartoon. Saarto tulisi tällaisessa tapauksessa koskemaan myös sitä työtä, joka nykyisin tehdään päivystystyönä, mutta jonka työnantaja pyrkii siirtämään perustyöajalla tehtäväksi.

Tuntoja kentältä

Syksyn 1996 piti olla järjestöllisesti rauhallinen. Virkaehtosopimus oli voimassa, työrauha vallitsi ja kollegakunta raatoi kuten ennenkin, Lääkäriliiton järjestöpäällikkö Juha Kiehelä lähti virkavapaalle kansainvälisiin tehtäviin ja myös järjestöosastolla vallitsi rauha. Kunnes sitten KT:n yksipuoliset yleiskirjeet herättivät kentän sekä liiton toimiston rajulla tavalla. Kuluneen syksyn paikallisosastokierros on nyt päättymässä. Syyskokousten osanottajamäärät ovat olleet ennätysmäisen suuret, viimeksi tällaiset kollegajoukot ovat olleet liikkeellä lääkärilakon alla vuonna 1983. Syksyn kokouksiin on osallistunut yhteensä noin 3 000 lääkäriä. Lisäksi työpaikoilla on järjestetty ylimääräisiä meetingejä työaikalaista. Ajoittain tilanne on kuumentunut niin, että luottamusmiehillä on ollut täysi työ toppuutella kiihtynyttä lääkärikuntaa ylireagoimasta työnantajan toimenpiteisiin.

Kati Myllymäki