Avohoitoon heitteille

Lääkärilehden syyskuun 1. päivän numerossa (SLL 25/94) emeritusprofessori Erik Anttinen pehmeän isällisesti ohjaa "ikääntyvän skitsofreniapotilaan hoitoon perusterveydenhuoltoon" sinänsä erinomaisella tavalla, mutta mikä on tämän päivän totuus?

Radiuksen reponointi rennommaksi

Kollegat Ole Böstman ja Jyrki Kankare käsittelivät Lääkärilehden numerossa 26/94 ansiokkaasti värttinäluun tyyppimurtuman hoitoa. Repositio-ohje noudatti minullekin aikoinaan opetettua linjaa: Vetäisy (määrätietoisin ja verraten nopein ottein), vääntö, loksautus ja luut ovat kohdallaan - jos ovat.

Onko nikotiinilla interaktioita lääkkeiden kanssa?

Tupakansavussa on monia aineosia (mm. nikotiini, häkä, bentspyreeni), jotka vaikuttavat maksan mikrosomaalisiin entsyymeihin.

Schizofreni och familjen

När det blir uppenbart att en familjemedlem insjuknat i psykisk sjukdom kan följderna liknas vid kometkollisionen med planeten Jupiter. Länge gjorda observationer har kanske redan lett till den smygande insikten att något allvarligt är på gång men det mänskliga psykets underbara förmåga att dölja obehagliga sanningar i önsketänkandets och bortförklaringarnas slöjor har uppskjutit den virvelstorm av känslor som frigörs när psykosen är ett faktum och katastrofen uppenbar.

Fredrik Rejman

Aapinen alkoholiongelmista

Kirja on lääkärille tarkoitettu lyhyt johdatus alkoholin käytön aiheuttamiin haittoihin ja niiden torjuntaan. Se koostuu artikkeleista, jotka ovat alun perin ilmestyneet British Medical Journalissa 1980-luvun alkupuolella. Kolmanteen painokseen kirjoitukset on uudistettu perusteellisesti.

Kari Poikolainen

Talonpoikaisjärkeä tilastomenetelmien käyttöön atk-aikana

British Medical Journal on ottanut tavoitteekseen tuottaa yksinkertaisia ja selkeitä lääkäreille suunnattuja tilastotieteen oppaita. Yleensä kirjat ovat perustuneet BMJ:ssa julkaistuihin artikkelisarjoihin, joita on täydennetty julkaisua koottaessa. Tällaisia oppaita on julkaistu mm. yksinkertaisista testeistä jo vuosia sitten (Statistics at Square One) ja uudempi erittäin suositeltava kirja luottamusvälien käytöstä ja niiden laskemisesta (Statistics with Confidence).

Matti Uhari

Rudolf Virchow ja demokraattinen terveydenhuolto

Saksalainen Rudolf Virchow (1821-1902) tunnetaan parhaiten etevänä patologina ja solupatologian perustajana. Hän käsitteli julkaisuissaan myös sosiaalilääketieteellisiä, epidemiologisia, etnologisia ja antropologisia kysymyksiä. Hän teki vuonna 1874 matkan Suomeenkin juuri antropologina. Virchowin toiminta nuorena ja kapinallisena demokraattisen terveydenhuollon puolestapuhujana on vähemmän tunnettu.

Työpaikat savuttomiksi

Vaikka maassamme säädettiin laki tupakoinnin vähentämiseksi jo lähes 20 vuotta sitten, näkee tupakan piilomainontaa kaduilla ja tiedotusvälineissä päivittäin. Nykyinen laki onkin jäänyt ajastaan jälkeen. Tätä mieltä oli myös eduskunta hyväksyessään uudistetun tupakkalain. Lainmuutos tuo merkittäviä parannuksia, joiden ansiosta voidaan vähentää tupakansavulle altistumista ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Edellytyksenä on kuitenkin se, että lain toimeenpano on tehokasta ja mahdollisimman ongelmatonta.

Antero Heloma, Kari Reijula

Rökfria arbetsplatser

Lagen om åtgärder för inskränkande av tobaksrökning gavs för närmare 20 år sedan. Vi kan dock fortfarande se smygreklam för tobaksprodukter både utomhus och i massmedierna. Lagen har i själva verket blivit efter sin tid. Det ansåg också riksdagen då den nyligen antog en förnyad tobakslag. Bestämmelserna i den nya lagen gör det möjligt att minska riskerna för allmänheten att bli utsatt för tobaksrök och för ungdomar att börja röka. Det förutsätter dock att lagen verkställs effektivt och såvitt möjligt utan att skapa problem.

Antero Heloma, Kari Reijula

Liikuntaneuvontaa vai ei?

Tuoreessa British Medical Journalin pääkirjoituksessa kehotetaan perusterveydenhuollon työntekijöitä harkitsemaan huolellisesti, ennen kuin ryhtyvät antamaan neuvontaa liikunnan lisäämiseksi. Kirjoittajat hyväksyvät liikunnalla olevan lukuisia luotettavasti osoitettuja myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja uskovat, että asiakkaiden liikunnan lisääminen saattaisi tuottaa merkittäviä hyötyjä. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta on kuitenkin vähän näyttöjä eivätkä nekään ole kovin rohkaisevia. Kirjoittajat näkevät liikuntaan, varsinkin ohjelmoituun, laitoksissa tapahtuvaan toimintaan, osallistumiselle monia esteitä. Tällaisia ovat mm. ohjelmien kilpailullisuus, pelottavuus ja kyllästyttävyys, tiedon puute osallistumismahdollisuuksista, kuljetusvaikeudet, itsekurin puute ja sairailla ihmisillä pelko liikunnan aiheuttamista haitoista.